Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Emmi Skytén

Parannettavaa on. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat usein Vihreän Langan juttujen aiheena, mutta lehden haastateltavissa on silti enemmän miehiä kuin naisia.Emmi Skytén

Parannettavaa on. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat usein Vihreän Langan juttujen aiheena, mutta lehden haastateltavissa on silti enemmän miehiä kuin naisia.

Vihreä Lanka haastattelee selvästi enemmän miehiä kuin naisia

24.7.2015 14.58

Emmi Skytén

Vihreä Lanka on vuoden 2015 aikana haastatellut selvästi enemmän miehiä kuin naisia. Paperilehden uutisiin ja taustajuttuihin haastateltiin yhteensä 156 ihmistä, joista 61 oli naisia ja 95 miehiä. Kaikista haastateltavista vain 39 prosenttia oli naisia.

Haastatelluista tutkijoista 38, virkamiehistä 31 ja poliitikoista 38 prosenttia oli naisia. Ainoastaan tiedottajissa ja järjestöjen edustajissa naiset olivat enemmistössä 59 prosentilla. Selvityksessä ei otettu huomioon sitä, kuinka monta kertaa haastateltu esiintyi lehdessä, vaan jokainen pyrittiin laskemaan kerran.

Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Mari K. Niemi kertoo, että vaikka haastateltavien sukupuolijakauma on selvästi painottunut, tulos on silti parempi kuin mediassa keskimäärin.

”Vihreän Langan luvuthan ovat ihan karmeita, mutta ne ovat sentään yli keskiarvon. Näin surullista tämä on!”

Niemi on yhdessä tutkija Ville Pitkäsen kanssa tutkinut asiantuntijahaastateltavien käyttöä mediassa. Heidän tutkimuksensa mukaan uutismedian haastattelemista asiantuntijoista vain 28 prosenttia on naisia.

Niemi arvioi, että syy asiantuntijanaisten vähäiseen näkyvyyteen mediassa on kaikissa – ei pelkästään toimittajissa. Osaksi kyse on yhteiskunnan rakenteessa, sillä johtotehtävissä miehiä on edelleen naisia enemmän. Niemen mielestä yhteiskunnan rakenne ei voi kuitenkaan selittää lukuja kokonaan.

”Usein selitykseksi tarjotaan sitä, että media heijastaisi vain yhteiskunnan rakennetta, mutta se ei ole totta. Suomalaisessa yhteiskunnassa naisten osallistuminen työelämään on maailman huippuluokkaa. Eikä kukaan kai ajattele, että naisilla olisi alle 30 prosenttia uutisjournalismille relevantista asiantuntemuksesta.”

Haastateltavien sukupuolijakaumaa selittävät Niemen mukaan myös journalistiset käytännöt, jotka ovat muuttuneet ympäröivää yhteiskuntaa hitaammin. Mediassa vallitsee edelleen miesasiantuntijuuden perinne, jota toimittajat ovat olleet mukana rakentamassa.

”Haastattelin tutkimustani varten useita toimittajia. Moni heistä sanoi, ettei haastateltavien sukupuolella ole mitään väliä. Voi olla niin, että jos sukupuolella ei ole toimittajille mitään väliä, siihen ei kiinnitetä huomiota, ja sitten haastatellaan miehiä.”

Niemi on sitä mieltä, että toimittajien pitäisi kiinnittää enemmän huomiota haastateltaviensa sukupuoleen.

”Vaatii vähän ylimääräistä työtä, että miesasiantuntijuuden perinnettä lähdetään purkamaan.”

Toisaalta Niemen mielestä olisi tärkeää, että myös asiantuntijat itse miettisivät aktiivisemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista. Varsinkin esimiesten pitäisi kannustaa ja rohkaista alaisiaan esiintymään.

”Me asiantuntijat olemme sellaisessa asemassa, että saamme ja hallitsemme paljon tietoa. Me emme saa hautoa sitä, vaan asiantuntijatieto kuuluu kaikille.”




Viite