Sammeli Heikkinen

Vuotoksen allas tulee Sipilän hallituksen käsittelyyn - kynnys suojelun murtamiseen korkea

17.12.2016 5.55

Sammeli Heikkinen

Kemihaaran suojelualueille kaavailtu tekoallas tulee Juha Sipilän (kesk) hallituksen käsittelyyn. Lapin maakuntaliiton maakuntakaavassa esitetään vesirakentamista vanhan Vuotos-hankkeen sijoille. Koska kyseessä olisi Natura-suojelun heikentäminen, asiasta päättää hallitus.

Kynnys suojelun murtamiseen on korkea, eikä Natura-alueiden heikennyksiä ole aiemmin hyväksytty Suomessa. Luultavasti hallituksen päätös joutuu korkeimman hallinto-oikeuden puitavaksi ja mahdollisesti myös Euroopan komission pöydälle.

Maakuntaliitto on kieltänyt yhteyden parikymmentä vuotta sitten korkeimmassa oikeudessa kaatuneeseen hankkeeseen, mutta tekoallas tulisi aikanaan ajetun Vuotoksen altaan paikalle, tosin pienempänä.

Tekoallas heikentäisi merkittävästi Natura-suojelualueita – osa jäisi sen allekin – joten maakuntaliitto on lähettänyt kaavan Naturan heikentämistä koskevat osat ympäristöministeriön valmisteltavaksi.

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Natura-aluetta koskeva asia tuli ympäristöministeriöön viikon alussa. Kemihaaran tekoallasmerkinnän lisäksi kaavassa Sallatunturin kupeen matkailualuetta laajennettaisiin Aatsinki–Onkamon Natura-alueelle. Ympäristöministeriö valmistelee myös tämän poikkeushakemuksen.

Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen kertoo, että ympäristöministeriö tutkii haetut Natura-heikennukset ja tekee niistä päätösesityksen valtioneuvostolle. Sitä, milloin asia tulee hallituksen pöydälle, Korpelainen ei osaa vielä arvioida.

"Vaativa ja aikaa vievä prosessi on kuitenkin kyseessä."

Korpelaisen mukaan Natura-alueen merkittävää heikentämistä ei ole Suomessa hyväksytty aiemmin, eikä käsittelyssä ole ollut kuin yksi tapaus. Siinä vuosikymmeniä makeanveden altaaksi padottuna ollut merenlahti olisi haluttu palauttaa osaksi merta. Tätä ei kuitenkaan hyväksytty.

Euroopassa Natura-alueille meneminen on kuitenkin hyväksytty joissain tapauksissa. Korpelainen kertoo, että esimerkiksi Ruotsissa Naturan heikennys on hyväksytty muun muassa Botniabanan-ratahankkeessa. Lisäksi poikkeuspäätöksiä on tehty Saksan moottoritielinjauksissa ja Rotterdamin satamalaajennuksissa Hollannissa.

Naturan heikentämisessä oleellinen on luonnonsuojelulain 66. pykälä. Sen mukaan Natura-alueen heikentäminen on kielletty, paitsi jos hallitus katsoo, että "suunnitelma on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole".

Jos lupa Naturan heikentämiseen heltiäisi, suojeluverkoston heikentäminen pitäisi kompensoida esimerkiksi vastaavalla alueella jostain muualta.

Ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että kaavojen laatimisen yhteydessä on aivan normaalia arvioida niiden vaikutusta Natura-alueiden luonnonarvoihin. Jo aiemmin mainitussa luonnonsuojelulain 66. pykälässä kielletään heti ensimmäisessä momentissa Naturan heikentäminen.

"Käytännössä heikentämiskieltoa noudatetaankin aina ja kaavaa tarvittaessa muutetaan niin, etteivät Natura-arvot heikkene."

Lapin liiton operaatio onkin Määtän mielestä poikkeuksellinen siksi, että liitto nimenomaan haluaa tehdä kaavan, jolla Naturaa heikennetään.

Maakuntajohtaja Mika Riipi sanoi vuosi sitten Vihreän Langan haastattelussa, että liiton tarkoituksena on testata kaavalla, voiko suojellun alueen suojelun purkaa. Riipi siis näki valtioneuvoston päätöksen kaavasta laajempana ennakkopäätöksenä.

Tapio Määtän mukaan yhtä Natura-tapausta koskevaa päätöstä ei kuitenkaan voi yleistää. Oikeudellisessa harkinnassa oleellisia ovat kyseisen alueen luonnonarvot ja hanketta tukevat syyt. Nämä vaihtelevat tapauksesta toiseen.

Toisaalta Määttä pohtii, että kaavapäätös on Kemihaaran Natura-alueiden osalta eräänlainen ennakkolinjaus mahdolliselle tekoallashankkeelle. Kaava on varsinaista luvitusprosessia kevyempi koepallo ja jos Natura-alueen heikentäminen hyväksyttäisiinkin, varsinaisen altaan luvituksen yksi este olisi ratkaistu.

"Päätös joko avaa tai sulkee ikkunan tekoallasta koskevan lupaprosessin käynnistämiselle."

Vaikka päätöksen Natura-poikkeuksesta tekee hallitus, Määttä muistuttaa että kyseessä ei ole poliittinen päätös.

"Valtioneuvosto soveltaa tässä lainsäädäntöä ja tekee päätöksen lainsäädännön pohjalta."

Valtioneuvosto siis toimii asiassa lakia soveltavana lupaviranomaisena. Määttä myös arvioi, että olipa päätös mikä tahansa, siitä todennäköisesti valitetaan. Valituksen käsittelee korkein hallinto-oikeus, joka siis luultavasti sanoo Vuotos-hankkeen viimeisen sanan.

Määtän mukaan asiaa valmisteleva ympäristöministeriö joutuu pohtimaan myös sitä, onko asiaan pyydettävä lausunto Euroopan komissiolta. Lausunto on tarpeen, jos alueen suojellut luontotyypit ja lajit ovat luontodirektiivissä ensisijaisesti suojeltaviksi määriteltyjä.

Heikki Korpelainen sanoo, että mahdollinen tarve komission lausunnolle selviää, kunhan asiaan perehdytään tarkemmin.

Määttä muistuttaa, että Natura-poikkeuksen kynnys on joka tapauksessa erittäin korkea.

Tweet