Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

giuseppe milo / flickr cc-by

Luonnonkin ehdoilla. Vihreät halusi Helsingin uuteen strategiaan vahvasti mukaan myös kaupunkiluonnon. Esimerkiksi Vartiosaaren rakentamista vihreät on vastustanut vuosia.  giuseppe milo / flickr cc-by

Luonnonkin ehdoilla. Vihreät halusi Helsingin uuteen strategiaan vahvasti mukaan myös kaupunkiluonnon. Esimerkiksi Vartiosaaren rakentamista vihreät on vastustanut vuosia.

 

Helsingin suunnan näyttävä paperi käsittelyyn – vaikeimmat asiat jätettiin strategiasta pois

12.9.2017 19.40
Jenni Leukumaavaara

Vihreille tärkeitä merkintöjä Helsingin strategiassa

  • Kaupunkiympäristön toimialalla vihreät sai läpi esimerkiksi uusiutuvan energian lisäämisen, viherkattojen ja aurinkopaneelien rakennuttamisen kaupungin rakennuksiin, kaupunkirakenteen tiivistämisen ja joukkoliikenteen lisäämisen. Myös virtavesien kunnostukseen on tulossa rahoitusta. 
  • Kasvatus- ja koulutustoimialalla myönteisen erityiskohtelun rahaa lisätään. Maksuton varhaiskasvatus ulotetaan aluksi 5-vuotiaisiin ja myöhemmin myös pienempiin lapsiin. Subjektiivinen päivähoito-oikeus ja ryhmäkoot säilyvät. Lasten kielikylpyjä lisätään.
  • Sote-puolella kaupunki sitoutuu tukemaan etsivää sosiaali- ja nuorisotyötä, palveluja digitalisoidaan ja kehitetään asiakkaita kuunnellen. Strategiasta jäi puuttumaan turvakotien riittävä määrä sekä esimerkiksi maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille.
  • Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialalla maahanmuuttajien kokotumista edistetään liikunnan ja harrastusten avulla. Kulttuuria tarjotaan laajasti eri kaupunginosissa, ja Suvilahti säilyy ja laajenee kulttuurialueena.
  • Strategiassa painotetaan start up -toimintaa ja yrityskokeilujen mahdollistamista. Myös kiertotalous on vahvasti mukana.

     

Helsingin politiikkaa ohjaava uusi strategia on kaupungin kehittämisen ohjenuora, mutta samalla myös kooste niistä asioista, joista poliitikot ovat riittävän yksimielisiä.

Lähivuosien vaikeimmat asiat, kuten Vartiosaaren rakentaminen ja paperittomien kiireetön hoito, on tarkoituksella jätetty strategian ulkopuolelle.

Vaikka strategia melko ympäripyöreä onkin, siihen sisältyy myös kansalaisten arkea muuttavia tavoitteita, kuten, Vihdintien bulevardisointi ensisijaisesti joukkoliikenteelle ja asuintaloille. Kirjauksissa on myös esimerkiksi viherkattoja, maksutonta varhaiskasvatusta ja etsivää nuorisotyötä. 

Vihreiden vaalimaalit ovat siirtyneet strategiaan hyvin ja puolue on paperiin tyytyväinen.

Strategia on jo kaupunginhallituksen hyväksymä. Valtuusto ottaa sen käsittelyynsä keskiviikkona ja hyväksyy sen syyskuun lopulla.

Varsinaiset budjettineuvottelut käydään lokakuun lopussa, jolloin muotoilut muuttuvat euroiksi. Syksyn ja ensi vuoden aikana visiot muotoutuvat toimintaohjelmiksi.

Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Otso Kivekäs vakuuttaa strategiapaperilla olevan paljon painoarvoa neuvotteluissa.

Kun vertaa vihreiden kuntavaaliohjelmaa ja Helsingin kaupunkistrategiaa, huomaa nopeasti että vihreiden kädenjälki näkyy kaupunkivisiossa vahvasti.

”Jos ihan yksin olisimme saaneet strategian tehdä, olisi se toki erilainen esimerkiksi hiilineutraaliuden osalta, mutta kyllä me tähän tyytyväisiä olemme”, Kivekäs sanoo.

Vihreät olisi halunnut Helsingistä hiilineutraalin viimeistään vuonna 2030, kun nykyään Helsinki tähtää vuoteen 2050. Nyt strategiassa tavoitteena on vuosi 2035.


Helsingissä muut puolueet ovat selkeästi altavastaajia vihreiden ja kokoomuksen rinnalla.

Vihreät sai kuntavaaleissa 21 valtuutettua ja kokoomus 25. Yhdessä puolueet muodostavat enemmistön 85-paikkaisessa valtuustossa. Kolmanneksi suurimmalla sdp:llä on 12 valtuutettua, mutta kuten valtakunnanpolitiikassakin, myös Helsingissä puolue on hämmennyksen tilassa.

Vihreillä oli vaaliohjelmassaan yhteensä 111 tavoitetta, joista 83 toteutuu strategiapaperin perusteella kokonaan tai osittain.

Vihreille tärkeitä tavoitteita valtuustokaudelle 2017–2021 ovat esimerkiksi alueiden eriarvoisuuden kasvun pysäyttäminen, Helsingin kääntäminen hiilineutraaliksi 2030-luvulla sekä päätökset uusista julkisen liikenteen hankkeista, Kivekäs tiivistää. Tärkeimpiä kirjauksia on koottu oheiseen faktalaatikkoon. 

Viime valtuustokaudella Helsingin kaupungin säästökuri oli varsin tiukkaa. Nyt sitä höllennettiin ja käytettävissä on Kivekkään arvion mukaan ensimmäisinä vuosina 25-40 miljoonaa euroa aiempaa enemmän.


Olennaista on myös se, mitä strategiasta puuttuu. Tällainen on esimerkiksi vihreiden ajama paperittomien kiireetön terveydenhuolto, jota kokoomus vastusti.

Kivekkään mukaan asiaa ajetaan nyt sosiaali- ja terveyslautakunnassa jo äänestetyn linjauksen pohjalta.

Vastaavasti vihreille vaikea paikka on itähelsinkiläisen Vartiosaaren rakentaminen, jota puolue on vastustanut jo vuosia. Sitäkään ei strategiapaperissa lue. Se tarkoittaa käytännössä vähintään viivytystaistelua virkistysalueen puolesta.

Hankala vihreille on myös keskustatunneli, jota etenkin kokoomus ja pormestari Jan Vapaavuori ajavat.

Vihreät ei olisi halunnut edes selvitystä, mutta strategian mukaan tunnelin tarvetta ja rahoitusta selvitetään.

Vuonna 2008 keskustatunneli kaatui siihen, että demarit kääntyivät vastustamaan hanketta. Nyt sdp:ssä on sekä myötä- että vastatuulta. Kivekäs arvelee, että keskustatunneli voi vielä kaatua korkeisiin kustannuksiin.

”Jos tunneli maksaa vaikkapa miljardi euroa, voi kysyä mistä se raha otetaan. Sille olisi varmasti muutakin käyttöä, etenkin kun keskustatunneli ei valmistuttuaan tuo euroja kaupungin kassaan.”

Kivekäs vertaa tunnelia kaupungin bulevardisointihankkeisiin, jotka kyllä maksavat, mutta tuovat myös lisää koteja kaupunkilaisille sekä tuloja kaupungin kassaan.


Bulevardisoinnissa kaupungin moottoritiemäiset sisääntuloväylät muutetaan asuinkaduiksi. Tarkoituksena on myös tehdä joukkoliikenteestä sujuvampaa, jotta ihmiset käyttävät sitä yksityisautojen sijasta.

Ensimmäisenä vuorossa on Vihdintien bulevardisointi.

”Vihdintien pikaraitiotien kustannukset ovat ehkä noin sata miljoonaa euroa ja teiden uusimiset saman verran. Kaupunki saa kuitenkin useita satoja miljoonia euroja tuloja, kun teiden varrelle rakennetaan taloja.”

Vihdintien pikaratikan suunnittelu etenee päätösvaiheeseen valtuustokauden aikana. Kaupunkilaisille muutos alkaa näkyä 2020-luvun alussa.

Vihdintien jälkeen vuorossa on Tuusulanväylä, jonka suunnittelua viedään eteenpäin. Kolmantena pikaraitiona suunnitelmissa pyörii Malmin pikaratikka, jonka toteuttamisen edellytykset selvitetään.

Malmin osalta ratkaisuja viivästyttää se, että esimerkiksi kokoomus on jakaantunut sen suhteen, haluaako se muuttaa Malmin lentokentän asuinkäyttöön.

Ratikkahankkeista valmistuvat joka tapauksessa 2020-luvun alussa poikittaisliikenteen Jokeri ja Katajanokalta Laajasaloon kulkeva Kruunusillat.

Nämä kaikki ovat vihreille myös poliittisia voittoja.

Eriäviä näkemyksiä puolueilla on myös siitä, kuinka paljon euroja esimerkiksi varhaiskasvatukseen tai syrjäytymisen ehkäisyyn laitetaan. Näissä keskusteluissa vihreät saa usein tukea vasemmistolta ja rkp:lta, mutta lokakuun budjettineuvotteluissa väännettävää riittänee.


Helsingin päätöksillä on vähintäänkin heijastusvaikutuksia myös valtakunnanpolitiikkaan.

Esimerkiksi keskustelu maksuttomasta varhaiskasvatuksesta ja subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta kumpusi alkujaan Helsingin päätöksestä.

Maksutonta varhaiskasvatusta alettiin selvittää Helsingissä viime syksynä. Pian tämän jälkeen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen aloitti oman valtakunnallisen selvitystyönsä.

Helsingin politiikassa pääministeripuolue keskusta on lilliputtisarjaa, vihreät taas sellainen vallankäyttäjä, joka siitä saattaa tulla eduskuntavaalien jälkeen myös valtakunnallisesti.

Kivekkään mukaan Helsingin strategiassa näkyy hyvin, miten Helsingissä suunnitellaan tulevaisuutta ja parempaa hyvinvointiyhteiskuntaa samalla, kun maan hallitus lähinnä katsoo peruutuspeiliin.

”Sitä politiikkaa, mistä vihreät oppositiopuolueena eduskunnassa puhuvat, tehdään jo Helsingissä.”

 

Juttua päivitetty 13.9. kello 14.42: Korjattu kohdat, joissa puhuttiin turvapaikanhakijoiden kiireettömästä hoidosta. Oikea muoto on paperittomien kiireetön hoito.

Vihreille tärkeitä merkintöjä Helsingin strategiassa

  • Kaupunkiympäristön toimialalla vihreät sai läpi esimerkiksi uusiutuvan energian lisäämisen, viherkattojen ja aurinkopaneelien rakennuttamisen kaupungin rakennuksiin, kaupunkirakenteen tiivistämisen ja joukkoliikenteen lisäämisen. Myös virtavesien kunnostukseen on tulossa rahoitusta. 
  • Kasvatus- ja koulutustoimialalla myönteisen erityiskohtelun rahaa lisätään. Maksuton varhaiskasvatus ulotetaan aluksi 5-vuotiaisiin ja myöhemmin myös pienempiin lapsiin. Subjektiivinen päivähoito-oikeus ja ryhmäkoot säilyvät. Lasten kielikylpyjä lisätään.
  • Sote-puolella kaupunki sitoutuu tukemaan etsivää sosiaali- ja nuorisotyötä, palveluja digitalisoidaan ja kehitetään asiakkaita kuunnellen. Strategiasta jäi puuttumaan turvakotien riittävä määrä sekä esimerkiksi maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille.
  • Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialalla maahanmuuttajien kokotumista edistetään liikunnan ja harrastusten avulla. Kulttuuria tarjotaan laajasti eri kaupunginosissa, ja Suvilahti säilyy ja laajenee kulttuurialueena.
  • Strategiassa painotetaan start up -toimintaa ja yrityskokeilujen mahdollistamista. Myös kiertotalous on vahvasti mukana.

     

Helsinki  politiikka  Vihreät  kokoomus  kuntavaalit 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa paperilehti täältä.