Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Iiro Törmä
Kirkastuuko? EU:n pakotteet purevat myös Itämeri-yhteistyöhön Venäjän kanssa. Venäjän heikkenevä talous tosin uhkaa ympäristönsuojelua vielä enemmän.
EU-pakotteet pysäyttivät Pietarin jätevesien puhdistushankkeen
22.1.2015 23.32
EU:n pakotteet ja Venäjän surkea taloustilanne uhkaavat Itämeren suojelua. Kokonaan pysähdyksissä ovat niin kutsutun Neva-ohjelman jatkovaiheet, joissa piti saneerata Pietarin pohjoinen ja keskinen vedenpuhdistamo.
Hankkeen päärahoittaja Pohjoismaiden investointipankki pysäytti puhdistamojen rahoituksen EU:n laajennettua Venäjän vastaisia pakotteita viime kesänä. Puhdistamojen lisäsaneerauksilla olisi voitu pienentää Itämereen päätyviä typpipäästöjä yhteensä noin 900 tonnia vuodessa ja fosforipäästöjä noin 170 tonnia vuodessa, sanoo ympäristöneuvos Laura Saijonmaa ympäristöministeriöstä.
Saneeraukset maksavat yhteensä noin 125 miljoonaa euroa.
Osaa Pietarin alueen jätevesistä ei puhdisteta lainkaan. Marraskuussa ympäristönsuojelijat huuhtoivat lähettimiä alas vessanpöntöstä Pietarin pohjoispuolella, josta ne päätyivät Ohtajoen kautta Nevajokeen ja sieltä Itämereen. Ohtajoen alueen jätevesien puhdistuksen järjestäminen on pysähdyksissä. Neva-ohjelmassa otetaan asteittain uusia alueita jätevedenpuhdistuksen piiriin.
”Tässä puhutaan muutamasta prosentista Suomenlahteen tulevista päästöistä. Toinen vaihe olisi turvannut Itämeren suojelukomission edellyttämän käsittelytason säilymisen”, Saijonmaa sanoo.
Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden rahoitukseen on jo hyväksytty 26 ympäristöhanketta Venäjällä. Näihin hankkeisiin EU:n Venäjän vastaiset pakotteet eivät sinänsä vaikuta.
Venäjän päästöjen saaminen kuriin on ratkaisevassa asemassa koko Itämeren kannalta.
Venäjän huono taloustilanne on Itämeren suojeluprojekteille pakotteita suurempi uhka. Rupla on romahtanut ja maan luottokelpoisuus surkea.
”Kriisitilanteessa ihmisten huomio on ihan muualla kuin ympäristöasioissa”, sanoo Marjukka Porvari Itämeri-hankkeita rahoittavasta John Nurmisen säätiöstä. Hän on huolissaan ruplan heikkenemisen aiheuttamasta kustannusten noususta.
”Jos saammekin yhdessä investoitua vedenpuhdistusjärjestelmiin, niin hankalassa tilanteessa pitäisi vielä löytyä rahaa niiden pyörittämiseen.”
Pakotteet eivät suoraan vaikuta säätiön itse rahoittamiin jätevedenpuhdistushankkeisiin Viipurissa ja Hatsinassa. Sen sijaan Venäjä on jäämässä EU-rahoitteisten projektien ulkopuolelle.
Porvarin mukaan yhteistyön jatkaminen olisi myös ”henkisesti” tärkeää.
”Ettemme hylkää venäläistä vesilaitosyhteisöä, joka on saatu ymmärtämään, että ravinteita pitää poistaa tehokkaasti.”
Myös Baltic Sea Action Groupin yhteistyöprojektit Venäjän kanssa ovat hidastuneet taloustilanteen ja pakotteiden vuoksi. Hankkeita ei toistaiseksi ole peruttu. ”Välit yhteistyökumppaneihin ovat kunnossa, mutta emme saa rahoitusta”, sanoo tiedottaja Pieta Jarva.
Jarvan mukaan ympäristönsuojelijat haluaisivat jopa lisätä yhteistyötä näyttääkseen, että Itämeri on yhteinen Ukrainan sodasta ja valtioiden huonontuneista väleistä huolimatta.
Itämeren suojelukomission Helcomin perustoiminta jatkuu normaalisti.
Tärkein hanke Itämeren suojelemiseksi on Kaliningradiin rakennettava jätevedenpuhdistamo, sanoo ympäristöministeriön kansainvälisten asioiden neuvos Kristiina Isokallio. Puhdistamo vähentäisi Itämereen päätyvän kiintoaineen määrää melkein 8 000 tonnia vuodessa.
Tämänhetkiset pakotteet eivät vaikuta projektiin. Heikko talous voi hidastaa puhdistamon käyttöönottoa ja haitata sen toimintaa.
”Hanke on viivästynyt, mutta Kaliningradin oman ilmoituksen mukaan nyt näyttää siltä, että rakennus saataisiin valmiiksi ja otettua käyttöön syksyllä”, Isokallio sanoo.
Itämeri luonnonsuojelu jätevedet
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
