Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Sammeli Heikkinen

Hauki ja myyrä
Tallessa. Myyrällä itseään ravinnut hauki päätyi lopulta pakastimeen.Sammeli Heikkinen

Tallessa. Myyrällä itseään ravinnut hauki päätyi lopulta pakastimeen.

Hauen vatsasta löytyi myyräkaksikko – toimittaja saattaa silti syödä

9.7.2015 12.20

Lasse Leipola

Vihreän Langan lomaileva päätoimittajan sijainen koki alkuviikosta yllätyksen peratessaan uistimella pyydettyä haukea. Pienestä joesta nousseen hauen vatsasta löytyi nimittäin kaksi myyrää.

”Kyllähän hauki nappaa sorsanpoikasia ja myyriä, jos sattuvat uimaan kohdalle”, sanoo luonnontieteellisen keskusmuseon kala-asiantuntija Martti Hildén.

Hän ei osaa arvioida, kuinka poikkeuksellinen löytö on kyseessä, mutta viittaa espanjalaiseen tutkimukseen, jossa oli selvitetty hauen ruokavaliota. Selvästi suurin osa hauen ravinnosta on kaloja ja hyönteisiä. Matelijoiden, lintujen ja nisäkkäiden osuus jää muutamaan prosenttiin. Turkkilaisessa tutkimuksessa nisäkkäitä ei havaittu lainkaan.

Aivan poikkeuksellinen saalis ei kuitenkaan ole kyseessä, sillä Yle uutisoi viime lokakuussa hauesta, jonka vatsasta löytyi myyrä ja sopuli. Tänä vuonna Iltalehti on kertonut hauesta, joka oli syönyt linnunpoikasen sekä hauen vatsasta löytyneestä kyykäärmeestä.

Lisää omituisia kalojen vatsoista tehtyjä löytöjä on listattu kalastus.com-keskustelupalstalle, jossa saaliskalojen vatsoista kerrotaan löytyneen muun muassa kondomi, tupakantumppeja, pullonkorkki, pyykkipoika ja västäräkki.

Myyrien tiedetään levittävän erilaisia ihmiseen tarttuvia tauteja, joten uskaltaako hauen syödä, jos vatsasta löytyy myyrä?

”Eivät ne taudinaiheuttajat kalaan siirry, kun on kyseessä niin poikkeuksellinen saalis. Kunhan jättää sen myyrän syömättä”, Hildén neuvoo.

Myös kuvan hauki päätyy lautaselle.

Hauki on fileinä kahden muun kanssa pakastimessa samassa pussissa. Myyrähaukea ei siis erota muista. Kyllä sen joku syö, vaikken välttämättä minä”, päätoimittajaa sijaistava Sammeli Heikkinen kertoo.






Viite