Wikipedia

Kehityspaperi on valmis, nyt on aika toimia

1.10.2015 11.32

Lasse Leipola

Suomi sitoutui viikko sitten YK:n yleiskokouksessa ajamaan kestävän kehityksen tavoitteita. Näistä monet vaikuttavat ristiriitaisilta hallituksen kaavaileman politiikan kanssa.

Kestävän kehityksen tavoitteet jatkavat ja laajentavat tänä vuonna umpeutuvia vuosituhattavoitteita.

Niiden ytimessä on perinteinen kehitysyhteistyö, josta Suomi leikkaa ankaralla kädellä ja lykkää lupaamansa 0,7 prosentin tavoitteen saavuttamiseen hamaan tulevaisuuteen.

Saksalaisen Bertelsmann-säätiön syyskuussa julkaisemasta selvityksestä voi arvioida, mitä Suomessa on tehtävä. Eniten petraamista on sukupuolten välisen palkkaeron kaventamisessa, luonnonsuojelussa, luonnonvarojen käytön ja kasvihuonekaasupäästöjen pienentämisessä sekä henkirikosten ehkäisemisessä.

Näistä varsinkin biodiversiteettityö ja luonnonvarojen käyttö sekä sukupuolten välinen palkkatasa-arvo ovat nousseet esille, kun hallitus on esitellyt aikeitaan lisätä metsien talouskäyttöä ja leikata naisvaltaisille aloille tärkeitä lisiä.

Kehitysyhteistyön EU-järjestö Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen korostaa pääministeri Juha Sipilän (kesk) roolia kestävän kehityksen toimikunnan puheenjohtajana. Toimikunnan tarkoitus on juurruttaa kestävän kehityksen yhteiskuntaan ja politiikkaan.

”Se tarkoittaa, että pääministerin pitää ottaa asia aidosti listalleen. Lähtökohta on hyvä. Toki jos pääministeri olisi vakavasti mukana, hän olisi matkustanut New Yorkiin”, Lappalainen sanoo.

Hän muistuttaa, että myös EU:lla on tärkeä rooli tavoitteiden toteuttamisessa.

”EU on kehitysyhteistyön suurin rahoittaja, tärkeä kauppakumppani ja merkittävä toimija ilmastoneuvotteluissa. Jos EU tämän sössii, ei se jätä paljoa toivoa muiden osalta.”

Se, että tavoitteet edellyttävät selkeitä toimenpiteitä myös Suomen kaltaiselta pitkälle kehittyneeltä maalta, kertoo siitä, että agenda on hyvin kunnianhimoinen.

”Kyllähän tämä on kova paperi, mutta toisaalta paperi ei ole vielä mitään. Toteutus ratkaisee”, sanoo Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Jouni Nissinen.

Hänen mukaansa uudet tavoitteet voivat vaikuttaa siihen, miten kehitysyhteistyötä suunnataan jatkossa. Esimerkiksi naisten ja tyttöjen oikeudet ovat olleet vahvasti Suomen kehityspoliittisella agendalla, ja niitä on korostanut myös nykyinen kehitysministeri Lenita Toivakka (kok). Niitä koskevat linjaukset jäivät vanhoillisten maiden vastustuksen vuoksi löysiksi.

”Ihmisoikeuskeskustelut ovat YK:ssa nykyään niin vaikeita, että paikallaan pysyminen on edistystä. Tässä tapauksessa oli esimerkiksi vaikeiden neuvotteluiden takana, että saatiin vahvistettua Kairon väestökonferenssin ja Pekingin tasa-arvokonferenssien tulokset”, ulkoasiainneuvos Riitta Resch ulkoministeriöstä sanoo.

”Seksuaali-identiteetti, seksuaalinen suuntautuminen ja seksuaalioikeudet yleensä ovat aina hirveän vaikeita teemoja. Niitä ei ole saatu vielä mihinkään YK:n asiakirjaan eikä saatu tähänkään. Se on hirveän suuri pettymys, kun tämänkin paperin on tarkoitus kattaa seuraavat 15 vuotta.”

Ylipäätään Resch suhtautuu kuitenkin hyvin positiivisesti siihen, mitä uusilla tavoitteilla voidaan saavuttaa.

”Vuosituhattavoitteista voi tietysti sanoa, että sama kehitys olisi tapahtunut ilmankin tavoitteita, mutta ei sitä olisi ainakaan tullut seurattua tai mitattua samalla tavalla. Nyt pitkä prosessi on sitouttanut eri maat tähän ihan eri tavalla kuin aikanaan vuosituhattavoitteisiin. Se, miten hyviä tuloksia jo vuosituhattavoitteista saatiin, antaa odottaa paljon."

Tweet