Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

freeimages.com

Jäätä vedessä
Jäästä vedeksi. Merenpinta nousee tällä hetkellä noin kolme millimetriä vuodessa.freeimages.com

Jäästä vedeksi. Merenpinta nousee tällä hetkellä noin kolme millimetriä vuodessa.

Merenpinnan nousu kiihtyy – ennusteet jäämässä alakanttiin

27.8.2015 9.16

Lasse Leipola

Nasan tuore satelliittitutkimus ei anna toivoa, että ilmastonmuutoksen aiheuttaman merenpinnan nousun uhkaa olisi liioiteltu.

Merenpinta nousi 22,6 senttiä vuosina 1880–2013 ja tahti on kiihtynyt selvästi viimeisinä vuosikymmeninä. Tuoreen datan mukaan yli kolmannes noususta, noin kahdeksan senttimetriä, on tapahtunut satelliittimittausten aikakaudella eli vuoden 1992 jälkeen.

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC arvioi vuonna 2013 alan tutkimukseen perustuen, että merenpinta nousee 30–90 senttimetriä vuosisadan loppuun mennessä. Toisessa samana vuonna julkaistussa useisiin tutkimuksiin perustuneessa arviossa esitettiin, että todennäköisyys yli 84 senttimetrin nousulle on viisi prosenttia.

Merenpinnan muutosta seuraava tiimiä johtava Steve Narem Coloradon yliopistosta sanoo, että tuoreen datan perusteella nousu tulee olemaan lähellä IPCC:n arvion ylärajaa.

”Ottaen huomioon, mitä tiedämme valtamerten lämpölaajenemisesta ja siitä, miten jäätiköistä sulaa vettä meriin, on melko selvää, että olemme lukkiutuneet vähintään 0,9 metrin nousuun, todennäköisesti suurempaan”, Narem sanoo Nasan sivuilla.

Hänen mukaansa nousun nopeudesta ei kuitenkaan ole vielä selvyyttä, joten voi olla, että aivan 0,9 metrin nousuun ei päädytä tämän vuosisadan aikana.


Nasan jäätutkija Tom Wagner muistuttaa, että esihistoriallisiin aikoihin ulottuvat aineistot osoittavat, että merenpinta voi nousta jopa kolmella metrillä vuosisadassa tai parissa, jos jäätiköt alkavat hajota nopeasti.

”Näemme nyt merkkejä siitä, että jäätiköt ovat heräämässä, mutta tarvitaan lisätietoa ennen kuin voimme julistaa uuden nopean sulamisen kauden alkaneeksi”, Wagner sanoo.

Grönlannin jäistä valui mereen viime vuonna 303 gigatonnia ja Etelämantereelta 118 gigatonnia vettä. Nasan tutkijat arvioivat, että vakaalta vaikuttava Itä-Antarktiksen jäätikkö on merkittävin tuntematon tekijä merenpinnan nousua ennustettaessa. Nasan mukaan tuoreissa satelliittihavainnoissa on merkkejä siitä, ettei jäätikkö olekaan niin vakaa kuin aiemmin on luultu.


Merenpinnan muutokset näkyvät eri paikoissa eri tavoin, sillä paikalliseen merenpinnan tasoon vaikuttaa myös maan nouseminen tai laskeminen. Esimerkiksi Suomessa maanpinnan nousu kompensoi suuren osan merenpinnan noususta.

Sen sijaan esimerkiksi Yhdysvaltain itärannikkolla merenpinnan nousu on ollut kahdesta kolmeen kertaa nopeampaa kuin muualla keskimäärin.

Kyseessä on vuosituhansia kestävä prosessi, jossa Pohjois-Amerikan mannerlaatta on suoristumassa edellisen jääkauden aiheuttamasta kallistumasta. Laatan pohjoispuolella oleva Kanada, joka oli jääkauden aikana jäämassan painama, nousee hitaasti, kun taas laatan eteläpuolella oleva Yhdysvallat, joka pysyi jäättömänä, vajoaa.

”Meidän on ymmärrettävä sekä globaaleja että alueellisia muutoksia, jotta voimme tehdä paikallisia vaikutusarvioita”, muistuttaa liverpoolilaisen National Oceanography Centerin Mark Tamisiea Nasan sivuilla.




Viite