Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Riikka Suominen

Kuukauden jätteet
Lasipurkissa on vielä tilaa. Jätteettömän kokeilun aikana on syntynyt noin desi sekajätettä kuukaudessa.Riikka Suominen

Lasipurkissa on vielä tilaa. Jätteettömän kokeilun aikana on syntynyt noin desi sekajätettä kuukaudessa.

Miten vähentää jäte minimiin? Helsinkiläisyrittäjällä kertyy vain desi roskaa kuukaudessa

7.8.2017 16.19
Riikka Suominen

Mitä karkkeja voin syödä? Se oli yksi Johanna Kohvakan ensimmäisistä pohdinnoista, kun hän keväällä päätti kokeilla elää tuottamatta lainkaan muoviroskaa.

Melkein kaikki makeiset kun myydään muovipusseissa. Karkkiahdistus helpotti, kun Kohvakka huomasi, että suklaalevyt on pääosin pakattu paperiin ja folioon. Ne voi kierrättää.


Muoviton elämä alkoi
, kun helsinkiläinen Kohvakka toukokuussa luki Helsingin Sanomista kauppatieteiden opiskelijasta, joka pyrki elämään tuottamatta lainkaan jätettä.

Juttu upposi, sillä Kohvakalla oli pitkään ollut huono omatunto muoviroskasta. Uutiset miljoonan neliökilometrin kokoisista muovilautoista merissä ahdistivat. Miljoonia merilintuja ja satatuhatta merinisäkästä kuolee joka vuosi muoviroskaan.

Kohvakan taloyhtiössä muovia ei voi edes kierrättää.


Suomalaisten jätemäärät
eivät ole valtakunnallisesta tavoitteesta huolimatta pienentyneet. Vain talouden taantumat ovat taittaneet roskamäärien kasvua. 

Yhdyskuntajätettä, eli sellaista jätettä joka syntyy kodeissa ja työpaikoilla, kertyy 500 kiloa asukasta kohden. Luvussa eivät ole mukana teollisuuden ja maatalouden jätteet.

Viime vuodesta alkaen kaikissa yli 10 000 asukkaan taajamissa pitää olla muovinkierrätys. Se kuulostaa hyvältä, mutta on vielä näpertelyä, vaikka muovia on noin kahdeksasosa kaikesta jätteestä. Kodeissa syntyneistä muovipakkauksista kerättiin viime vuonna talteen vain alle viisi prosenttia.

Helsingin kantakaupungissa, jossa Kohvakka asuu, julkisia pisteitä on yksi. Sekin sijaitsee hankalien yhteyksien päässä Pohjoisrannassa. Jossain taloyhtiöissä muovi kerätään, mutta useissa ei roskakatokseen mahdu uutta keräyslaatikkoa.


Toisaalta Kohvakka ei edes halua kierrättää.
Hänen tavoitteensa on, ettei muoviroskaa synny. Koska jotainhan on tehtävä muovista kertyville valtaville jäteröykkiöille. Viimeinen pisara oli uutinen siitä, että valtaosa maailmassa valmistetusta muovista on päätynyt luontoon.

Niinpä Kohvakka nykyään suuntaa ostoksille liikkeisiin, joissa irtoelintarvikkeita voi ostaa paperipussiin tai omaan pestyyn suolakurkkupurkkiin.

Välillä ostosten teko on ollut yllättävän hankalaa. Osa hedelmistä ja vihanneksistakin on pakattu muoviin. Ja lähes kaikissa kaupoissa niiden ostaja joutuu ottamaan punnitustarran. Sekin on sekajätettä.

”Jouduin ostamaan kokonaisen vesimelonin, kokonaisen hunajamelonin ja kokonaisen kaalin. Selittelin myyjällekin, että mulla on tällainen kokeilu menossa.”

Oppaana jätteenvähennyksessä on Helsingin ympäristöpalveluiden kierrätysopas, joka kertoo muun muassa, että hammastikun voi laittaa biojätteeseen. 

”Hammaslankaa en ole löytänyt muovittomana. Täytyykin kysyä siitä Facebook-ryhmästä.”

Kokeilunsa tueksi Kohvakka perusti Facebookiin ryhmän zero waste -ideasta kiinnostuneille. 


”Muoviahdistus väheni jo ekana päivänä.”

Nyt takana on kolme kuukautta mahdollisimman jätteetöntä kokeilua.

”Zero waste -nimitys on harhaanjohtava, sillä kierrätettävää pakkausjätettä ja biojätettä tulee. Mutta less waste ainakin.” 

Kokeilun aikana on syntynyt noin desi sekajätettä kuukaudessa. Se on lasipurkissa keittiön pöydällä. Vertailun vuoksi pääkaupunkiseudun asukas tuottaa keskimäärin melkein 15 kiloa sekajätettä kuukaudessa.

”Elämä ei ole niin askeettista, kun miltä se kuulostaa. Voin ostaa jäätelöäkin”, Kohvakka nauraa.

”Harmittaa, että vegaaniset hitit nyhtökaura ja härkis on pakattu muoviin. Sallin kuitenkin niiden ostamisen välillä.”

Vaikeinta on ollut löytää leivän päälle mieluinen levite, jota ei myytäisi muovisessa rasiassa.

”(Seesaminsiementahna) tahini ei maistu enkä epäekologisuuden vuoksi halua ostaa avokadojakaan jatkuvasti.”

Siksi Kohvakka hyväksyy sen, että roskikseen kertyy vegaanisen margariinin rasioita.

Noutoruuasta hän sen sijaan on luopunut. Lounassalaatin kertakäyttöinen pahvirasia ja muovikansi eivät kokeiluun sovi. Jo aiemminkin  takeaway-pakkauksista tuli huono fiilis. Osa nautinnosta meni, kun syömisen jälkeen pöydällä oli kasa roskaa. Välillä hän on kuskannut roskaa vaikka omassa käsilaukussaan.

”Myöhään juhlista palatessa vegaanista ruokaa sai Tampereella vain Hesburgerista. Siellä roskat menevät sekajätteeseen. Siksi kuljetan omani käsilaukussa kotiin kierrätykseen.”


Toisaalta pakkausten
ja jätteen ympäristövaikutus on pieni. Paljon oleellisempaa on, mitä ruokaa kertakäyttöastiasta syö. 

”Ruuan ympäristökuormitus on niin suuri, että on suurempi paha, jos ruokaa menee hukkaan.”

Tämän Kohvakka tietää hyvin. Päivätyökseen hän vetää hävikkiruokaravintola Loopia Helsingin Lapinlahdessa. 

Niinpä hän ostaa edelleen hävikkileipää ja kaupan viimeisen myyntipäivän ohittaneita tuotteita, vaikka ne olisivat muovipussissakin.

Näkeekö hän ristiriitaa siinä, että jätteiden vähennyksen ympäristövaikutus on pikkuruinen, vain prosentti suomalaisen ympäristöjalanjäljestä

”En syö lihaa tai maitotuotteita ja liikun julkisilla. Muovin vähentämisestä tulee itselle parempi fiilis. Minun pitää moneen muuhun verrattuna tehdä enemmän tasapainottaakseni sitä, että olen aiemmin matkustanut ympäri maailmaa.”


Muovijäte ei ole
vain valtamerien ongelma vaan sen syntymistä on aiheellista välttää Suomessakin. Itä-Suomen yliopiston mittaukset osoittava, että Kallavedessä on poikkeuksellisen paljon pientä muovihippua eli mikromuovia.

Parhaillaan tutkitaan tarkemmin sitä, mistä muovi päätyy vesistöihin. Mikromuovitutkimusta johtavan Arto Koistisen mukaan näyttää siltä, että muovi tulee paitsi teollisuuden päästöistä myös yksityisten ihmisten roskaamisesta. Sitä irtoaa pyykissä vaatteista, hankautuu autojen renkaista ja hiutuu irti maalipinnoilta. Myös maalit ovat pääosin muovia.

Vakavimpaan ympäristöuhkaan, ilmastonmuutokseen, ei jätteen vähentämisellä ole suurta merkitystä. Lajikatoon sillä voi välillisesti vaikuttaa, sillä muoviroska tappaa jo nyt lintuja ja valaita.

Maailmanlaajuisesti, erityisesti Aasiassa muovijätteellä on iso merkitys merten roskaantumiselle ja mikromuoviongelmalle, kun muovit päätyvät mereen.

Vielä ei ole tutkimustuloksia siitä, miten mikromuovit vaikuttavat ihmisten terveyteen.

”On osviittaa, että ruokakalat syövät mikromuovia. Keski-Euroopassa sitä kertyy ostereihin eli ruuan kautta altistuminen on mahdollista”, Koistinen sanoo. 


Tuttavat ovat suhtautuneet
Kohvakan jätekokeiluun kannustavasti.  

”Monet haluaisivat elää ekologisemmin. Sen pitäisi olla helpompaa”, Kohvakka sanoo.

Kuluttajan on esimerkiksi mahdoton arvioida, onko esimerkiksi lasi- tai kartonki ympäristölle muovia parempi. Kuljetuspäästöt ja tilankäyttö voivat olla painavalle lasille isommat kun kevyelle muovipurkille, selittää valtakunnallista jätesuunnitelmaa laatimassa ollut jäteneuvoja Johanna Laaksonen.

”Materiaaleista pitäisi tehdä laajat elinkaarianalyysit, ei sellaisia pysty kuluttaja tekemään”, Laaksonen sanoo.


Kohvakka on päättänyt panna eniten painoarvoa maailmanlaajuisella ekologiselle kestävyydelle eikä yksittäisten tuotteiden hiilijalanjäljille.

”Ilmastopäästöille kierrätys voi olla kuormittavaa, mutta raaka-aineiden riittävyydelle kierrätys on parempi.”

Vastuun pitäisi olla valmistajalla.

”Käyttämässäni hammastahnassa olikin mikromuovia. On kauheaa, että kuluttaja joutuu kyttäämään sellaista”, Kohvakka sanoo.  

Hän ei itse kyttää muiden muovin käyttöä eikä olla liian ehdoton, sillä totaalikieltäytyminen kääntyy itseään vastaan. Sen sijaan Kohvakka haluaa näyttää, että jakkupuvussa kulkeva, työssäkäyvä henkilö voi ostaa mansikoita omaan astiaan. 

”Jos roskan vähentäminen liitetään vain rastapäisiin vaihtoehtoihmisiin, karkottaa se osan kokeilijoista. Jätteeseen pitää vaikuttaa maailmanlaajuisesti, jotta sillä olisi merkitystä.”

Tärkeintä onkin näyttää esimerkkiä.

”Mitä useammat vähentävät jätettä ja suosivat yrityksiä, jotka tekevät samaa, sitä suurempi on todennäköisyys, että tapahtuu globaali muutos.”

Edit. 8.8.2017 klo 14.30 Muovin keräys pakollista yli 10 000 asukkaan taajamissa ei kunnissa, kuten jutussa alunperin luki.

mikromuovi  muovi  kierrätys  jäte 





Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa paperilehti täältä.