Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Bestsellerit kankaalla

Piiat-elokuva.
Tuntemattomat. Piiat-elokuvassa mustat ja valkoiset elävät omissa maailmoissaan 1960-luvun Yhdysvalloissa.

Tuntemattomat. Piiat-elokuvassa mustat ja valkoiset elävät omissa maailmoissaan 1960-luvun Yhdysvalloissa.

29.9.2011 14.31

Anu-Elina Lehti

Tänä syksynä teattereissa pyörii kolme huippusuosittuihin tuoreisiin kirjoihin perustuvaa elokuvaa. Tuotantoyhtiöt käyvät bestsellerien elokuvaoikeuksista veristä taistelua.

Tänä syksynä ensi-iltansa saa monta suosittuun kirjaan pohjautuvaa elokuvaa. Parhaillaan elokuvateattereissa pyörii Mikko Rimmisen Pussikaljaromaanin filmatisointi Pussikaljaelokuva, ja pian teattereihin tulevat myös kansainvälisiin bestsellereihin pohjautuvat elokuvat Sinä päivänä ja Piiat.

Brittiläisen tv-käsikirjoittajan David Nichollsin kepeä rakkausromaani Sinä päivänä oli Suomessakin yllätysmenestys, ja kirjasta on otettu jo kolme painosta.

Elokuvan maahantuonut FS-filmin markkinointipäällikkö Jutta Hoppin mukaan kansainvälisten bestsellereiden elokuvaoikeuksista käydään tuotantoyhtiöiden välillä veristä taistelua.

Oikeuksista saatetaan maksaa miljoonia dollareita, mutta tarkat summat pysyvät usein salaisuuksina. Hopp kertoo, että yksi tuoreimmista taisteluista käytiin ruotsalainen dekkarikirjailija Lars Kepplerin menestysromaanin Hypnotisoijan ympärillä. Vaikka pöytään latoivat rahaa myös suuret amerikkalaiset tuotantoyhtiöt, oikeudet nappasi yllättäen ruotsalainen tuotantoyhtiö.

Joskus kirjailijoille merkitsevät siis rahan sijaan toisenlaiset arvot.

Hoppin mukaan FS-filmillä ja Sinä päivänä -kirjan kustantaneella Otavalla ei ole sopimusta, joka sitoisi yritysten markkinointia teoksen tiimoilta yhteen. FS-Films pyrkii aina olemaan yhteydessä kirjan kustantajiin. Heidän innostuksensa markkinointiin riippuu siitä, kuinka kauan teoksen ilmestymisestä on aikaa.

”Jos kirja on julkaistu kymmeniä vuosia sitten, kustantajilla ei useinkaan ole haluja lähteä markkinoimaan kirjaa, sillä teos on tietyllä tavalla elinkaarensa päässä.”

Tutkija Harri Kilpi Helsingin yliopiston elokuva- ja televisiotutkimuksen laitokselta arvioi, että noin puolet yhdysvaltalaisista valtavirtaelokuvista perustuu olemassaolevaan romaaniin.

Elokuvien teettäminen valmiista ja tunnetuista käsikirjoituksista on helpompaa ja halvempaa kuin nollasta aloittaminen.

“Kyllääntymispiste alkaa kuitenkin olla lähellä. Romaa- nien elokuvaoikeudet ovat hintavia ja pelkona on, että jossain vaiheessa samantyyppisiä elokuvia tuotetaan liikaa. Yleisöllä kun on vain se 24 tuntia vuorokaudessa aikaa”, Kilpi sanoo.

Rimmisen Pussikaljaromaani on kirja, jonka ei uskoisi taipuvan elokuvaksi. Se seuraa laiskasti kolmen työnvieroksujan tapahtumaköyhää päivää. Juonenkehittelyn sijaan Rimminen keskittyy rehevään sanataiteeseen.

Elokuussa ensi-iltaan tulleen Pussikaljaelokuvan ohjaaja ja käsikirjoittaja Ville Jankkeri kertoo innostuneensa Pussikaljaromaanista luettuaan Helsingin Sanomista kirjan arvostelun. Saatuaan teoksen käsiinsä, hän otti yhteyttä Rimmiseen ja sai hänetkin vakuuttuneeksi elokuvaideasta. Jankkerin elokuva-alalla työskentelevät kollegat sen sijaan olivat kauhuissaan ja kutsuivat Pussikaljaromaania epäfilmattavimmaksi kirjaksi, mitä Suomessa on julkaistu kymmeneen vuoteen.

”Sain kollegoiden epäilyistä voimaa, ja ehkä yksi projektin viehätyksestä oli se, että teos oli ajatuksellisesti niin haastava.”

Jankkerin mukaan kirjan vahvuus oli juuri niukka dramaturgia eli se, ettei siinä tapahdu juuri mitään.

”En halunnut lähteä tuhoamaan sitä, joten perinteinen dramaturgia ei tullut kyseeseen.”

Jankkeri käsikirjoitti teosta aluksi yksin, sillä molemmat katsoivat parhaaksi, ettei kirjailijan tarvitse silpoa omaa romaaniaan. Rimminen tuli käsikirjoittajaksi myöhemmin ja oli myös mukana sorvaamassa nelisivuista synopsista, joka esiteltiin rahoittajille.

Se, että elokuvan pohjalla oli palkitun kirjailijan suitsutusta saanut romaani oli Jankkerin mukaan vain plussaa: rahahanat aukenivat esikoiselokuvalle helpommin. Rimmiselle maksettiin elokuvan oikeuksista könttäsumma, jonka määrä on liikesalaisuus. Elokuvan lipputuloista kirjailija ei sen sijaan kostu.

Jankkeri etsii parhaillaan aihetta toiseen elokuvaansa. Sekin saattaa perustua jo ilmestyneeseen romaaniin.

”Jos miinusta pitää suositun romaanin käytöstä etsiä, niin saattaa olla, että kirjan fanit asettavat elokuvalle aikamoiset odotukset. Minua se ei tosin haitannut.”




Viite