• Teemat:
    Arki
    Helppo kasviskeittiö!
    Raaka-aineet
    Politiikka 2.0


Helsingin Energia pesee kasvojaan

26.10.2009

Suomen suurimpiin päästäjiin kuuluva Helsingin Energia etsii uutta suuntaa. Kivihiilellä energiaa tuottavalle liikelaitokselle yritetään laatia seuraavien viikkojen aikana strategia, joka vie kohti puhtaampaa energiaa.

Puhtaampi huominen. Helsingin Energia etsii parhaillaan korvaajia kivihiilelle.

Kuva: Mikael Ahlfors

Taustalla on Helsingin kaupunginvaltuuston viimevuotinen päätös, jonka mukaan Helsingin Energian hiilidioksidipäästöjä leikataan 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja energiasta 20 prosenttia tuotetaan tuolloin uusiutuvilla energianlähteillä.

Nyt Helsingin Energian tuottamasta sähköstä vain kuusi prosenttia syntyy uusiutuvilla.

Helsingin Energia on ottanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.

Strategian tueksi kaupunki on tilannut konsulttiyritys Pöyryltä ja Price Water House Coopersilta neljä tulevaisuusskenaariota. Lähes kaikissa malleissa uusiutuvan osuutta kasvatetaan tuulivoimalla.

Perusskenaariossa nykyistä kivihiili- ja maakaasutuotantoa jatketaan, mutta kivihiilen joukkoon lisätään biohiiltä. Biohiiltä saadaan polttamalla puuta hapettomassa tilassa, jolloin se muuttuu kivihiilen tapaiseksi.

Biohiilellä voidaan korvata 40 prosenttia yhden voimalan käyttämästä kivihiilestä.

Toisessa vaihtoehdossa Helsingin Energia investoi uuteen voimalaan, jossa poltetaan pääasiassa puuhaketta. Voimala korvaisi kivihiilituotantoa.

Kolmannessa mallissa Helsingin Energia jatkaa kivihiilituotantoa, mutta hiilidioksidi otetaan talteen.

Neljännessä vaihtoehdossa Helsingin Energia lähtee mukaan uuteen ydinvoimahankkeeseen, eli käytännössä Fortumin Loviisaan kaavailemaan ydinvoimalaan, ja tuottaa kaukolämpöä ydinvoimalla.

Idea kaukolämmön tuottamisesta ydinlämmöllä tuskin toteutuu, koska se olisi kallista.

”Johtokunta on helpottunut siitä, että konsultit ovat onnistuneet löytämään ratkaisuja, joilla Helsingin Energian talous ei täysin romahda”, sanoo johtokunnan jäsen Piia Häkkinen (vihr).

Helsingin Energia laati uusiutuvan energian kehitysohjelman viime vuonna jopa kolme kertaa. Tuorein kehitysohjelma on elokuulta, mutta uusi julkaistaan jo marrakuussa.

”Uutta tietoa tulee nyt niin paljon. Olemme proaktiivisia, ja samalla kaupunginvaltuuston linjaukset vaikuttavat kehitysohjelmiimme”, sanoo Helsingin Energian ympäristöjohtaja Martti Hyvönen.

Hyvösen mukaan hankkeista vauhdikkaimmin etenee biohiili ja myös biokaasun mahdollisuuksia tutkitaan. Biokaasua voidaan kuljettaa maakaasuputkia pitkin ja polttaa Vuosaaren voimalassa.

Hyvösen mukaan Helsingin Energia haluaa saada biohiilen tai -kaasun käyttöön vuoteen 2020 mennessä.

Lisäksi se haluaa lisätä merituulivoimaa jo lähivuosina.

Helsingin Energia omistaa Etelä-Pohjanmaan Voiman kanssa puoliksi Merituuli Oy:n, joka suunnittelee merituulivoimaloita Inkoo-Raaseporiin ja Kristiinankaupungin Siipyyn. Helsingin Energia omistaa myös osan tuulivoimayhtiö Hyötytuulesta.

Hyvönen kutsuu energiatehokkuustalkoisiin myös kaupunkilaiset.

”Ihmiset ovat liian kuumissa tiloissa ja tuhlaavat sähköä. Pitääkö talvellakin olla sisällä teepaitakeli?”

Tuulivoimaa Naturan kylkeen

Nimetön | 26.10.2009 14:00

*** Helsingin Energia omistaa Etelä-Pohjanmaan Voiman kanssa puoliksi Merituuli Oy:n, joka suunnittelee merituulivoimaloita Inkoo-Raaseporiin ja Kristiinankaupungin Siipyyhyn. ***

Ja tuossa Kristiinankaupungin kohteen vieressä on merkittävä lintu -NATURA, jonka merkitystä tuulivoiman rakenteaminen täydellisesti halveksuu. Onneksi kuitenkin luonnonsuojelulain §65 ja §66 estävät rakentamisen ko. kohteseen kunnan myöneteisestä suhtautumisesta huolimatta. Tästä on mahdollista tehdä valitus rakentamispäätöksen yhteydessä sekä jokaisella kaavatasolla. Ja nämä valituskierrokset on mahdollista viedä aina Brysseliin saakka. Näin voitetaan aikaa hyvinkin 10 vuotta ja sinä aikana ehkä tämä tuulivoimahömpötys kuihtuu omaan mahdottomuuteensa.

Täällä Saksassa tuulivoiman osuus on suuri ja se näkyy Suomeen verrattuna kaksinkertaisena sähkön hintana ja törkeän näköisenä maisemana. Ja hiilivoiman runsaana tuotantona. Mutta nämähän eivät ole ns. vihreitä arvoja eikä myöskään Naturan halveksuminen.

tuulivoimalat Siipyyseen genast

Abborre-Anton | 26.10.2009 21:11

On tunnettu tosiasia että tuulivoimalan siipilavat tappavat lintuja varsinkin merikotkia.Ehdotankin voimaloiden sijoitusta tiheään riviin itä-länsi suunnassa niin että ne muodostavat "suojan" Merikarvian yhä kasvavaa merimetsopopulaatiota vastaan.Näin suojeltaisiin pohjoisempien sisälahtien ahvenkantoja.Silppurien uhreiksi joutuneet linnut voitaisiin käyttää Kiilin sataman ravintolassa,linturiistapöydän ateriasta menisi 5 senttiä lyhentämättömänä Helsingin vihreille jotka käyttävät ne linturetkeen Amatzon virralle samalla voi arvostella intiaanien länsimaistuvaa elämäntapaa eli ylläpitää jatkuvaa tulta nuotiossa.Oras Tynkkynen voisi jopa todeta että pian ne tekevät jo etelänmatkoja.

Merimetsoa verkot pullollaan

Nimetön | 26.10.2009 23:20

*** Ehdotankin voimaloiden sijoitusta tiheään riviin itä-länsi suunnassa niin että ne muodostavat "suojan" Merikarvian yhä kasvavaa merimetsopopulaatiota vastaan. ***

En minä tuota merimetsoa haittana pitäisi; niitähän on jokaisen "pohjoiseen" vierailun jälkeen aina ahvenverkot pullollaan ja ne tuovat miellyttävän lisän muutoin niin ahvenpitoiseen länsirannikon ruokavalioon. Ja ilmeisesti on vain ajan kysymys, kun merimetso ei ole enää rauhoitettu ja niitä voi sitten käydä ulkosaariston valkoisista kelohongista haulikolla napsimassa. Mikään ei voita merimetsoa valmistettuna "kukkoa punaviinissä" ohjeen mukaan. - Rantaruåtsalaista perinneherkkua parhaimmillaan.

Viherpesua

kummasteleva | 27.10.2009 9:47

ja aika mustaa sellaista. Tässä jää taas perustelematta se miksi se metsien poltto energiaksi olisi ekologista. Ekologisesti (sekä ilmaston kannalta) on varmasti parempi antaa metsien olla rauhassa ja kasvaa. Energian voimme tuottaa ilman metsien polttamista. Ihmeellistä kuinka juuri vihreät ovat nyt niin innokkaita ekosysteemin polttajia ja hyväksikäyttäjiä. Se määrä metsää mikä pitää pistää vuosittain nurin, jotta CO2 päästöille tapahtuu yhtään mitään on valtava eikä kyseessä ole todellakaan mikään "pieni" ekologinen haitta.

Ei vähennä päästöjä, koska muille jää enemmän kiintiöitä!

vihreä | 18.01.2010 12:40

Kun Helsingin energia vähentää hiilipäästöjään ja vastaavasti sen tarvitsee ostaa vähemmän päästökiintiöitä, päästöt lisääntyvät muualla vastaavasti. Hyödytöntä setelien polttamista, joka MTV3:n uutisten tuottajan mukaan korottaa veroprosenttia 3-4 yksiköllä!

http://blogit.mtv3.fi/kaupunkilainen/2010/01/15/helsinki-lammitetaan-tul...

Jos sen sijaan Helsingin energia tuottaisi sähkön halvimmalla keinolla (näin päästökiintiöiden hinnat leikkaisivat turhimmat päästöt pois) ja käyttäisi lisämäärärahansa ostaakseen ylimääräisiä päästökiintiöitä (ja jättääkseen ne käyttämättä), maailman päästöt vähenisivät oikeasti (kaikki muut joutuisivat tehostamaan toimintaansa kiintiöiden vähetessä ja niiden hinnan siksi noustessa).

Onko vihreillä kanttia perua päätös ja korvata viherpesu oikeilla päästövähennyksillä?

Kirjoita uusi kommentti

  • Kirjoita asiallisesti, mielellään omalla nimellä ja noudata hyviä tapoja. Pysy aiheessa, ja jos linkkaat muualle, kerro mitä linkki sisältää. Keskustelussa ei saa esittää haastateltaviin, toisiin keskustelijoihin, kolumnisteihin, toimittajiin tai muihin henkilöihin kohdistuvia loukkaavia tai asiattomia kommentteja eikä kansanryhmiä koskevia halventavia yleistyksiä tai rasistisia kommentteja. Viestisi tarkistetaan, minkä jälkeen se ilmestyy sivuille. Viestejä käydään läpi pääsääntöisesti työaikana, muulloin viestit jäävät jonoon ja ne julkaistaan seuraavana arkiaamuna.
Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <i> <strong> <b> <cite> <code> <ul> <ol> <li>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Lisätietoa muotoiluasetuksista

Kommentit

Keskustelut

Vihreä Lanka Oy. Päätoimittaja Elina Grundström. Yhteystiedot: Fredrikinkatu 33 A, 3. kerros, 00120 Helsinki, puh. (09) 5860 4123, toimitus[ät]vihrealanka.fi