Helsinki ja Vantaa saattavat yhdistyä pian
Helsinki ja Vantaa saattavat yhdistyä yhdeksi kaupungiksi nopeammin kuin moni osaa odottaa. Kaupungit voivat lyödä hynttyyt yhteen jo seuraavien kahden vuoden aikana.
Uudelleen uurnille. Jos Helsinki ja Vantaa yhdistyvät, seuraavat kuntavaalit ovat edessä jo kahden vuoden kuluttua.
Kuva: Mikael AhlforsKuntavaalien valtakunnallisen äänikuninkaan, vihreiden Osmo Soininvaaran mielestä kaupunkien yhdistämisessä ei ole varaa turhaan odotteluun.
”Jos yhdistymiseen päädytään, aikataulun pitää olla mahdollisimman kireä. Välivaihe, jossa organisaatiot odottavat yhdistymistä, on tuhoisa. Molemmat organisaatiot halvaantuvat odotellessa”, Soininvaara sanoo.
Vaikka pöly on hädin tuskin laskeutunut kuntavaalien jäljiltä, uudet vaalit voivat olla jo nurkan takana.
”Tässä kannattaisi tähdätä esimerkiksi siihen, että alueella olisi uudet kunnallisvaalit kahden vuoden kuluttua”, Soininvaara sanoo.
Hänen mielestään valtuustojen yhdistäminen kesken valtuustokauden ei ole mahdollista yhdistettävien kuntien suuren koon vuoksi.
Mutta mitä uudet vaalit merkitsevät esimerkiksi makean vaalivoiton napanneiden vihreiden kannalta?
”Ei sitä noin voi ajatella. Nämä asiat ovat tärkeämpiä kuin puoluekohtaiset edut”, Soininvaara sanoo.
Soininvaara muistuttaa, että hän ei ole helsinkiläisenä vaatimassa kuntien yhdistymistä, vaan kyseessä on nimenomaan Vantaan päätös.
”Minusta Helsingin velvollisuus on ottaa Vantaa vastaan, jos Vantaa haluaa tulla, vaikka se Helsingille olisikin taloudellisesti melko raskas päätös.”
Kuntavaalituloksen uskotaan vauhdittavan kaupunkien yhdistymistä. Vantaalla kaupunkien yhdistämiseen myönteisesti suhtautuva kokoomus nousi liitosta vastustavan Sdp:n ohi valtuuston suurimmaksi ryhmäksi.
Helsingin Sanomien vaalikoneen vastausten perusteella myös Vantaan kolmanneksi suurimmasta ryhmästä vihreistä suurin osa kannattaa kaupunkiliitosta.
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) ilmoitti jo syyskuussa, että Helsinki teettää itse selvityksen, jossa tutkitaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kuntaliitoksen hyvät ja huonot puolet.
Vantaan nykyisen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tapani Mäkinen (kok) toivoo Vantaan lähtevän mukaan selvitystyöhön.
”Jos olen oikein ymmärtänyt, Helsinki jollain aikataululla lähestyy meitä, että kiinnostaako lähteä selvitykseen mukaan”, Mäkinen sanoo.
Hänen mukaansa kaupunkiliitoksen selvittäminen kestää puolisen vuotta. Selvitys voi siis olla valmis jo ensi vuoden aikana.
”Mutta jo selvityksen toimeksiannon antaminen on iso asia, kun sovitaan, mitä selvitetään. On Vantaan etujen mukaista olla jo siinä vaiheessa mukana”, Mäkinen sanoo.
Vantaalla Sdp on vastustanut liitosta. Väistyvä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku J. Jääskeläinen (sd) muistuttaa, että Vantaa on pärjännyt kaupunkien välisissä tehokkuusvertailuissa hyvin, toisin kuin Helsinki.
”Liitoksessa saattaisimme saada Helsingin byrokratian, mutta emme välttämättä parasta palvelutasoa”, Jääskeläinen sanoo.
Hänen mielestään parempi vaihtoehto on kaikkien pääkaupunkiseudun kuntien yhdistyminen ja kokonaan uuden päätöksentekoportaan luominen.
”Jos vain Helsinki ja Vantaa laitettaisiin yhteen, pahoin pelkään, että samat päätöksentekorakenteet säilyisivät ja meidän vantaalaisten ääni kuuluisi kovin vähän Helsingin kaupungintalolla. Vantaan kehittäminen voisi jäädä taka-alalle”, Jääskeläinen sanoo.
Ongelmia Helsingin ja Vantaan
yhdistämisessä
Virkamiesten asema. Kaupunkien yhdistyessä kaikki eivät säilytä tehtäviään.
Kiristyvä kilpailu. Jos Helsinki ja Vantaa yhdistyvät, Suur-Helsingin ja Espoon taloudellinen kilpailu kovenee ja seudullinen yhteistyö voi vaikeutua.
Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n päätöksenteko. Miten asukasluku suhteutettaisiin kaupunkien äänivaltaan valtuuskunnassa?
Lähiöt samalle viivalle. Yhdistäminen pakottaisi nopeisiin toimiin esimerkiksi Itä-Vantaan lähiöissä, joissa pitäisi muun muassa kohentaa ympäristöä ja pienentää opetusryhmiä.
- 487 ääliötä ja populistia (11:00)
- :-) (10:42)
- Hiilivoimalat seis! (23.5.2012)
- Pedataan Venäjälle peliä (22.5.2012)
- Velaksi eläminen vihreää? (22.5.2012)
- Energiaton tulevaisuus (22.5.2012)
- Free-sopimuksista (21.5.2012)
- Eutanasia ja poikien oikeus päättää ruumiistaan. (21.5.2012)
- Retki Viikinsaareen (20.5.2012)
- "Cityvihreys" onkin vihreiden perusongelma. (18.5.2012)
- Kannattaa ottaa venäläisistä mallia. (15.5.2012)
- Valhe ei pysy kasassa (15.5.2012)
- WWF teeskentelee taas (15.5.2012)
- Demokraattinen, demokraattisempi, ay? (15.5.2012)
- Jälleen yksi cityvihreiden pilvilinna! (15.5.2012)
- Aika teoreettiset 16000 (14.5.2012)
- (6 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (26.4.2012)(10 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (26.4.2012)(71 kommenttia)
- Guggenheim – politiikka (23.4.2012)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (17.4.2012)(23 kommenttia)
- (19 kommenttia)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (28.3.2012)(7 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (26.3.2012)(53 kommenttia)
- Ydinvoimasta (15.3.2012)(6 kommenttia)
- Propaganda (5.3.2012)
- Onko vihreän oltava kasvissyöjä? (26.2.2012)(110 kommenttia)
- Turkki vai somiste (16.2.2012)(14 kommenttia)
- Piirun verran positiivista populismia (27.1.2012)









Kalliiksi tulee, mutta tulkoon
Tietenkin velkainen Vantaa rasittaisi Helsingin taloutta, mutta pidemmällä tähtäimellä mahdollisuudetkin ovat suuria. Vantaalta löytyy kuitenkin rakennusmaata (tulevienkin) ratojen varresta, mikä mahdollistaisi yhdyskuntarakenteen tiivistämisen. Lisäksi kaupungissa sijaitsisi sataman ohella tärkeä lentokenttä sekä useimmat korkeakoulut. Tuollaisella paketilla Espoon pullikoinista ei paljon tarvitsisi huolia, nyt kun metrokin on saatu jatkettua länteen.
Hyvä suunnitelma!
Edetään nopeasti niiden kesken, jotka siihen pystyvät. Muut tulkoot mukaan sitten kun joutavat. Suunta on joka tapauksessa oikea.
Täältä esikaupungista katsoen Helsinki ja Vantaa ovat jo saumattomasti samaa kaupunkialuetta, ja niin on Espookin. Myös palvelut toimivat seudullisesti liikkumisesta ja kaupan reviirijaosta aina viheralueisiin saakka.
Ainakin rakentamiseen ja päätöksentekoon yhdistäminen toisi jotain aivan uutta. Toivottavasti sitä uutta olisi paikallisten nyanssien nykyistä parempi esilletulo.
Myös virkamiesten virastoelämä voisi vähän uudistua, kun tulisi aivan uudet valtapelit uudessa Helsingissä (ruots. Helsinge).
Kaupunkien yhdistäminen heikentäisi palveluja
Osmo Soininvaara sanoo”Minusta Helsingin velvollisuus on ottaa Vantaa vastaan, jos Vantaa haluaa tulla, vaikka se Helsingille olisikin taloudellisesti melko raskas päätös.”
Kuntien rahapula ei ratkea niitä yhdistämällä. Jos ratkeaisi, kaikki kunnat pitäisi yhdistää, koska kuntatalous on kokonaisuudessaan vaikeuksissa. Oikea vastaus on uudistaa henkilökohtaisten tulojen verotus ja jakaa yhdistetyn tuloveron tuotto kokonaan kuntien palvelujen rahoitukseen.
Näin kuntapalvelujen rahoitus seuraisi kansantalouden maksukykyä.
Helsinkiläiset eivät pysty vaikuttamaan paljonkaan oman kuntansa tai asuinalueensa asioihin. Organisaatio on aivan liian iso ja sekava. Liikelaitostaminen ja kilpailuttaminen vievät loputkin vaikutusmahdollisuuksista.
Nyt on korkea aika lisätä kuntalaisten itsehallintoa sekä Helsingissä että Vantaalla. Huonosti toimivien rakenteiden liittäminen toisiinsa tuottaa vain enemmän ongelmia, joista monet ovat taas aivan uusia.
EU:n läheisyysperiaate pitäisi ottaa vihdoinkin käyttöön. Kaikkea ei pysty johtamaan keskitetysti.
helsinki ja vantaan yhdistyminen
lähetä se sen uuden kaupugin nimi ja päivämäärä se minule kiva ja iso juttu
Nimi yhdistyvälle Vantaalle ja Helsingille
Nyt kun Helsinki liittyy Vantaaseen, tulisi Vantaan neuvottelijoilla olla sen verran munaa, että saavat valituksi kaupungin uudeksi nimeksi yhdistelmän nykyisistä nimistä eli Vantaasta ensimmäinen tavu ja Helsingistä viimeinen + la-paikka ilamaiseva pääte.
Hyvä, jos Helsinki ja Vantaa yhdistyvät
Täältä Kuninkaankolmiosta eli Helsingin, Vantaan ja Espoon rajamailta nähtynä, olis hieno, jos kaikki kaupungit yhdistyisivät. Jos sitten Vantaa ja Helsinki sekin olisi hyvä. Päällekkäishallinnon karsiminen olis viisainta tällaisessa taloudellisessa tilanteessa, jossa maamme juuri nyt on. Liikettä ja nopeaa toimintaa - näin täältä ruohonjuuritasolta.
Oleellisinta on palveluiden toimivuus
On aivan sama, onko kotikuntani Helsinki, Espoo, Kauniainen vai Vantaa, kunhan hengitysilman laatu pysyy terveellisenä, ympäristö turvallisena ja viihtyisänä ja saan tarvitsemani palvelut ajallaan ja sopu hinnalla, jonka pystyn omalla työllä ansaituilla varoilla maksamaan.
Näistä pikkutoiveistani ei moni todennu tällä hetkellä.
Väitän, että pääkaupunkiseudun aluesuunnittelun, palveluverkon ja hallinnon kehittäminen vaatii osaavien vastuuhenkilöiden lisäksi selaimeen avautuvan käytäntöjen kehittämiseen soveltuvan tietojärjestelmän varmistamaan riittävät lähtötiedot päätöksille.
Pääkaupunkiseudun kehittäminen ei onnistu yhden kunnan poliitikkojen ja yhden toimialan eikä yhden viisaan johtajan toimesta.
Väitän, että onnellisten ihmisten paratiisin kehittämiseen tarvitaan kaikki järkevästi ajattelevat ja kekseliäät yksilöt.
1. TEHTÄVÄN ONGELMAN KUVAUS:
Pääkaupunkiseudun kuntalainen ostaa päivitäiseen käyttöönsä kuntansa sisäisen bussilipun (ellei työskentele naapurikunnassa).
Naisen logiikalla varustettu matemaattisesti lahjakas kuntalainen lähtee kippakyydillä toisen kunnan puolelle ystävänpäivävierailulle ja kirjastoon.
Kotiin bussilla tullessaan hän ostaa tietysti kotikuntansa sisäisen liikenteen kuukausilipun lisäksi toisen kunnan sisäisen lipun.
Hänellä on siis sekä oman kunnan että naapurikunnan sisäiset liput.
Tähän asti matemaattiset ja loogiset ihmiset ovat nyökytelleet hyväksyvästi päätään.
YLLÄTYS!
Ennen kuntien rajaa olevalla viimeisellä pysäkillä julkisen kulkuvälineen kuljettaja komentaa loogisesti ajatelleen yksilön ulos tai maksamaan vielä seutulipun hinnan.
Matemaattisesti lahjakkaan ja loogisesti ajattelvan yksilön 1 km matka esim. Leppävaarasta kuntien rajasta seuraavalle pysäkille maksoi 12/2009 Helsingin sisäisen kuukausilipun (n.42€:30pvä) lisäksi Espoon sisäisen (n.2€) ja seutulippu (n.4€) tarvittiin vielä rajanylityksen.
Matemaattisesti lahjakkaille ja loogisesti ajatteleville yksilölle 1km matkalta kotikuntaan saapuminen maksaa yli 7€.
Loogisesti ajatteleva terve yksilö ryhtyy tietysti kävelemään tätä 1km matkaa.
Mutta polven tähystysleikkausta yli vuoden odotellut yli 18v. ostaa auton.
Ja taas on liikenteessä yksi auto lisää pahentamassa ilmanlaatua.
Mitä hyötyä matematiikan opinnoista ja loogisesta päättelykyvystä on pääkaupunkiseudun kuntalaisille, jos johtamiseen erikoistuneet hallinnosta ja päätöksistä vastaavat ovat kielellisesti ja sosiaalisesti lahjakkaita?
Onneksi omat polveni ovat vielä kunnossa.
Käväisin eilen illalla ruuhkien seljettyä hiihtäen Ikeassa nakkisämpylällä ja puolukkamehulla.
Parkissa oli VIELÄ vain kahdet sukset;)
Talvisin tervehdyksin
Reetas
Elektroninen matkalippu tarpeen
Kehittynyt elektroninen matkalippu rekisteröityy sisääntullessa linja-auton tiedostoon. Jos auto menee eri vyöhykkeillä,ne rekisterötyvät ja poistuessa tulee lippulasku suoraan ao tilille tai lipun muistista vähenee ladattua maksua tariffien verran.
Jossakin laskettelurinteissä on käytössä vasemmassa taskussa pidettävä ladattu eletroninen lippu. Hissiportin vieressä oleva laite havaitsee lipun ja huomauttaa, kun maksettu aika päättyy. Samaa lippua voi ladata ja käyttää eri puolilla maata.
Sitten, kun jokaisella on mukanaan indetiteetin sisältävä pysyvä mikropiirisiru, matkustus ja ostosten maksaminen tulee mahdollisimman helpoksi. Maiden rajoilla esim. lentokoneeseen meno sujuu ilman tarkastuksia. Kaupoisssa itsepalvelukassoilla tuoteissa on siru ja maksu menee suoraan pankkitililtä.
On ihmisiä joilla tätä ei ole. Nämä eivät helposti saa ostaa eikä myydä mitään eikä matkustaa vapaasti, kun ovat epäiltyjä uuden ajan yhteiskunnan ulkopuolelle jättäytyneinä tai rikollisina. Käteinen ei siis kelpaa.
Kirjoita uusi kommentti