Ilmastolaki vaisusti hallitusohjelmassa: ”Selvitysten sijaan tarvitaan sitoutumista”
Ympäristöjärjestöjen keskeinen tavoite vesittyi, kun ilmastolain toteuttamista ei kirjattu perjantaina julkaistuun hallitusohjelmaan.
Ei ilmastolakia. Uusi hallitus uskoo saavansa päästöt laskuun ilman ilmastolakia.
Kuva: SXCHallitus sitoutuu ohjelmassaan valmistelemaan ja tekemään tarvittaessa selvityksien perusteella erillisen päätöksen ilmastolain säätämisestä. Alkuvaiheessa laki koskisi ainoastaan päästökaupan ulkopuolisia päästöjä. Vihreiden Oras Tynkkysen mukaan ”laki tarjoaa kuitenkin kehikon, jonka varaan voidaan tulevina vuosina rakentaa”.
Järjestöt olisivat kaivanneet konkreettisia sitoumuksia päästöjen vähentämiseksi.
”Vuoteen 2050 mennessä Suomen päästöt on saatava lähelle nollaa. Nykyiset kansainvälisesti sovitut päästötavoitteet johtavat ilmaston lämpenemiseen jopa yli neljällä asteella, mikä olisi sietämätön katastrofi”, ilmastovastaava Laura Meller kommentoi Maan ystävien tiedotteessa.
Hallitusneuvotteluissa päätettiin myös kansallisen ilmasto- ja energiastrategian päivittämisestä vuoden 2012 loppuun mennessä sekä monitieteellisen ja riippumattoman ilmastopaneelin perustamisesta. Paneelin tehtävänä on valvoa strategian toteutumista sekä ohjata päätöksentekoa.
”Ilmastopaneeli valmistelee hallituksen käyttöön ohjeelliset päästöbudjetit, joilla voidaan edetä kohti
pitkän aikavälin kestävää päästötasoa”, hallitusohjelmassa sanotaan.
Hallitus käynnistää myös selvityksen siitä, voitaisiinko EU:n päästöleikkaustavoitteita kiristää 20:stä 30:een prosenttiin.
”Selvityksessä tarkastellaan tavoitteen muuttamisen aiheuttamia kustannusvaikutuksia, yhteiskunnallisia hyötyjä, vaikutuksia kilpailukykyyn ja yhteensopivuutta kahden asteen tavoitteen kanssa huomioon ottaen muiden EU-maiden sitoumukset. Hallitus päättää vuoden 2012 loppuun mennessä tukea EU:n siirtymistä 30 prosentin tavoitteeseen, jos selvitykset antavat siihen edellytyksen”, ohjelmassa todetaan.
Euroopan parlamentti käsittelee päästövähennysten kiristämistä torstaina.
Lisää aiheesta:
- Vihreiden verkkofoorumi (14:32)
- 487 ääliötä ja populistia (11:00)
- :-) (10:42)
- Hiilivoimalat seis! (23.5.2012)
- Pedataan Venäjälle peliä (22.5.2012)
- Velaksi eläminen vihreää? (22.5.2012)
- Eutanasia ja poikien oikeus päättää ruumiistaan. (21.5.2012)
- Kiva, että Suomessa joku (21.5.2012)
- Sähkön tuotanto (20.5.2012)
- Miksi aina juuri - ostaminen? (20.5.2012)
- "Cityvihreys" onkin vihreiden perusongelma. (18.5.2012)
- Perusongelmalle ei ole kyetty tekemään mitään. (16.5.2012)
- Kannattaa ottaa venäläisistä mallia. (15.5.2012)
- Demokraattinen, demokraattisempi, ay? (15.5.2012)
- Kaksinaismoralismi kukkii (15.5.2012)
- Aika teoreettiset 16000 (14.5.2012)
- (6 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (26.4.2012)(10 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (26.4.2012)(71 kommenttia)
- Guggenheim – politiikka (23.4.2012)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (17.4.2012)(23 kommenttia)
- (19 kommenttia)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (28.3.2012)(7 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (26.3.2012)(53 kommenttia)
- Ydinvoimasta (15.3.2012)(6 kommenttia)
- Propaganda (5.3.2012)
- Onko vihreän oltava kasvissyöjä? (26.2.2012)(110 kommenttia)
- Turkki vai somiste (16.2.2012)(14 kommenttia)
- Piirun verran positiivista populismia (27.1.2012)









Konkreettisten sitoumusten
Konkreettisten sitoumusten lisäksi pitäisi vaatia konkreettisia keinoja. Varsinkin demarien poliittiset vaatimukset ovat olleet kummallisia: vaaditaan ilmastolakia, mutta vastustetaan kaikkia päästöjen vähentämiseen johtavia keinoja.
Selvityksiä tehdään, kun keinot ovat vähissä
ilmastolaki toteutuu sitten, kun sen toteuttamiseen annetaan keinot.
Tällä hetkellä ympäristöjärjestöt toisella kädellä painostaen lisäävät hiilidioksidipäästöjä - Saksassa Suomen kokonaispäästöjen verran - kun eivät kykene nousemaan 1980-luvun ydinvoimataistelun juoksuhaudoistaan. Toisella kädellä sitten vaaditaan merkittäviä päästöleikkauksia. Vaatia toki aina saa, mutta kokonaisuus olisi joskus hyvä hahmottaa.
Olisi myös hyvä selvittää, mihin ympäristöjärjestöjen hyväksymillä keinoilla tosiasiassa päästään. Dataa alkaa jo olla. Esimerkiksi Navarre Espanjassa tuottaa sähköstään reilusti yli 70% tuulivoimalla. Päästöt eivät kuitenkaan ole laskeneet kuin marginaalisesti, aivan kuten asiaan perehtyneet ovat yrittäneet uusiutuviin sokeasti uskovia varoittaa. Vuoden 2010 päästötavoitteet ylitettiin noin seitsenkertaisesti.
Lisää luettavaa ja lähteitä esim. täällä:
http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/74762-saksan-ydinvoimapäätöksen-seuraukset
Tarvitsisimme varmaan uusia ympäristöjärjestöjä!
Reality bites back
Vajaan puolen päästä ilmasto muutoksineen näyttää taas todelliset kyntensä: talvi on taas "yllättäen" kolmatta kertaa peräkkäin ennätyksellisen kylmä ja luminen, pääkaupunkin hyytyy kuten VR konsanaan tähän yllätykseen.
Pikku hiljaa on pakko alkaa heräilemään ennätyksellisen auringon aktiivisuusminimin vaikutuksiin - ne kun ovat ihan kouraantuntuvia, nyt, eivät "vuosisadan loppuun mennessä".
Päästöjen vähentäminen edellyttää kokonaisuuden hallintaa
Hyvä J.M.,
ilmastolaki tarvitaan juurikin varmistamaan, että koko orkesteria johdetaan samaan suuntaan. Mikään yksittäinen toimenpide ei vähennä päästöjä, jos samaan aikaan tehdään muita asioita, jotka kasvattavat niitä.
Stockholm Environment Instituten selvitys (vuodelta 2009) siitä, miten EU:n alueella voitaisiin vähentää päästöjä 40 % vuoteen 2020 mennessä, löytyy
http://sei-international.org/news-and-media/1732
Skenaariossa päästövähennykset toteutetaan samalla, kun ydinvoimasta ja fossiilisesta energiasta suurelta osin luovutaan. Avainasemassa on energiankulutuksen vähentäminen, joka onkin rajallisella planeetallamme turvallisin ja tarpeellisin yksittäinen päästöjen vähentämiskeino.
Maan ystävät julkaisi suomeksi SEI:n selvityksen Suomea koskevan maatarkastelun. Se löytyy täältä:
http://www.polttavakysymys.fi/mika_ilmastolaki/keinot/sei/
Totta on, että hyvän ilmastolain säätäminen edellyttää vielä monen asian selvittämistä. Siinä on kuitenkin iso ero, selvitetäänkö sitä, tehdäänkö jotain, vai sitä, miten jokin tehdään. Toivonkin, että ilmastolakiin liittyvät selvitykset ovat tuota jälkimmäistä laatua, ja että uusi hallitus ryhtyy niihin viipymättä.
Kirjoita uusi kommentti