Käyttöoikeus omiin kasvoihin

”Ketään ei enää kiinnosta yksityisyys”, julisti Facebookin perustaja Mark Zuckerberg.

Eivätkä sinun kuvasi, lisään minä, sillä nykyneurooseista turhin on pelko omien valokuvien nettilevityksestä. Digiaika saa monet järkevätkin ihmiset suhtautumaan valokuviinsa kuin valtiosalaisuuteen.

Kiihkeimmät yksityisyysintoilijat eivät halua itsestään pikseliäkään nettiin, ja maltillisemmatkin saavat hepulin, jos joku kysymättä jakaa siellä bilekuvia tai, pahinta kaikesta, taggaa Facebookissa nimilapun heidän naamaansa.

Hei, me kaverit tiedämme jo miltä näytät, ja vieraita ei kiinnosta.

Yhtäkkiä kaikissa asuu Britney Spears: omiin kuviin halutaan täydet käyttöoikeudet ja viimeinen sana julkaisusta. Tämä samaan aikaan, kun kamera ei koskaan ole kauempana kuin lähin puhelin.

Ulkonäkömme on joka tapauksessa jatkuvasti muiden ihmisten ulottuvilla – toisin kuin moni muu asia, jonka netistä voi onkia tietoonsa: uran ensimmäisen haastattelun idioottimielipiteet, muinainen osallistuminen Miljonääri-Jussiin tai pituushyppytulos.

Aivan vieraatkin ihmiset pääsevät joka päivä kaupungilla näkemään kasvosi. Mahdollisesti jopa lihottavasti alaviistosta!

Luulisi myös lohduttavan, että netin kuvatarjonnasta löytyy sellaista hiukan raflaavampaakin materiaalia, jonka rinnalla kenenkään kotinäpsäykset tuskin hetkauttavat.

Ja kannattaa muistaa, että kaikkia kuitenkin aina kiinnostaa vain se, miltä he itse näyttävät kuvissa.