Kehyrahat pantiin jäihin

Hyvä tavoite, mutta epämääräiset keinot.

Uusi hallitus toteaa ohjelmassaan tavoittelevansa kehitysrahoituksen tasaista nostamista 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, mutta samassa pumaskassa rahoituksen nosto kuitenkin jäädytetään vuosiksi 2013 ja 2014. Tämän on laskettu merkitsevän 115 miljoonan euron säästöjä.

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa arvioi tuoreeltaan hallitusohjelman julkaisun jälkeen, että rahoituksen jäädyttäminen tarkoittaa käytännössä luopumista 0,7 prosentin tavoitteesta. Suomi sitoutui vuonna 2005 muiden teollisuusmaiden kanssa nostamaan kehitysrahoituksen 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteestaan vuoteen 2015 mennessä. Alun perin OECD-maat asettivat tavoitteen jo vuonna 1970. Apulaisosastopäällikkö Pasi Hellman ulkoministeriöstä sanoo, että hallitusohjelma muuttaa aiempaa linjaa, jossa määrärahat ovat kasvaneet tasaisesti vuosittain.

Hellmanin mukaan hallitusohjelman kirjaukset ovat kuitenkin joiltain osin vielä epämääräisiä ja vaativat tulkintaa. Ei esimerkiksi ole selvää, tarkoittaako rahoituksen jäädytys euromäärään vai budjettiosuuteen, ja mihin pohjalukuun verrataan.

”Olemme alustavasti tulkinneet tätä niin, että kun jäädytys iskee vasta vuonna 2013, sen vastapainoksi pyrittäisiin saamaan lisätuloja päästöoikeuksista. Tämä on hyvin alustava tulkinta, sillä yksityiskohdat täsmentyvät vasta ajan kuluessa”, Hellman sanoo.

Hallitusohjelmassa todetaan, että päästöoikeuksien huutokaupasta saatavia tuloja voidaan hallituskauden puolivälissä ohjata kehityspolitiikkaan. Hellman ei osaa vielä sanoa, riittääkö tämä paikkaamaan aukkoa.

”Kehitysyhteistyön suunnittelun ja tuloksellisuuden kannalta on sitä parempi, mitä paremmalla pohjalla pystymme suunnittelemaan pitkäjänteisesti. Tämä tuo suunnitteluun hieman epävarmuutta.”

Tuore kehitysyhteistyöministeri, vihreiden Heidi Hautala totesi tiistain Helsingin Sanomissa tekevänsä parhaansa kasvattaakseen määrärahoja. Hänen mukaansa kehy-rahoja on ennenkin korotettu eduskunnassa.