Kerjäläiset uhkaavat Suomea
Romanikerjäläiset nousivat puheenaiheeksi Suomessa juuri ennen lamaa. Tuure Pitkäsen mukaan verkossa kirjoittavat suomalaiset panivat kerjäläiset vastakkain hyvinvointivaltion idean kanssa.
Suomessa käydään aika ajoin poliittista debattia sosiaaliturvan kannustavuudesta ja oikeudenmukaisuudesta.
Vastakkain ovat usein ne, jotka haluavat taata työttömille perustoimeentulon ja ne, joiden mielestä niukka elanto on suositeltavaa, koska se potkii paremmin työnhakuun.
Mutta kuinka suhtaudumme ihmisiin, jotka ovat avoimesti työtä vailla ja pyytävät kadulla vastikkeettomasti rahaa?
Tutkin pro gradu -työssäni romanikerjäläisistä käytyä verkkokeskustelua vuodelta 2008.
Aineistoni koostui Helsingin Sanomien internet-sivuilta poimituista kommenteista, jotka liittyivät romanikerjäläisiä koskeviin uutisiin.
Kerjäläiset nousivat uutisotsikoihin vuonna 2007, jolloin heitä näkyi ensimmäisiä kertoja Etelä-Suomen kaupungeissa. Kerjäläisten tulo Suomeen oli pitkä prosessi ja kurjien olosuhteiden tulos.
Heitä saapui Suomeen erityisesti Romaniasta ja Bulgariasta. Romanien syrjintä on Itä-Euroopassa satoja vuosia kestänyt perinne.
Kommunistisen hallintojärjestelmän aikana romaniväestön elinolosuhteet kohenivat väliaikaisesti. Sosialistiset valtiot harjoittivat täystyöllisyyspolitiikkaa ja korostivat proletariaatin yhtenäisyyttä sen etnisistä eroista huolimatta.
Sosialistisen järjestelmän luhistuttua Itä-Euroopassa tapahtui merkittävä rakennemuutos. Lukuisia työpaikkoja menetettiin, ja romanit joutuivat ensimmäisten joukossa kilometritehtaalle.
Kommunistinen hallinto oli ollut ahdistava, mutta se oli myös pitänyt hallussaan monopolia väkivaltaan.
1990-luvulla valtaväestö oli sen sijaan vapaa hyökkäämään romanien kimppuun tukenaan viranomaisten hiljainen hyväksyntä, tai jopa heidän avustuksellaan.
Itä-Euroopan maiden liityttyä Euroopan unioniin romaneille tarjoutui mahdollisuus kokeilla onneaan ulkomailla.
Helsingin Sanomien verkkokeskustelujen pohjalta tarkastelin sitä, millä tavalla ihmiset suhteuttavat hyvinvointivaltion ajatuksen kerjäläisiin – jotka sattuvat lisäksi olemaan ulkomaalaisia.
Aineiston rajallisuuden vuoksi en halunnut tehdä yleistyksiä. Tarkoituksenani oli tarkastella lähinnä sitä, miten tietyt yksilöt jäsentävät tätä uutta sosiaalista tilannetta.
Suomalaisia verkkokeskusteluja ei yleensä pidetä humanismin tyyssijana. Se ei vähennä niiden kiinnostavuutta aineistona.
Kerjäläiset saivat vuonna 2008 Suomessa runsaasti mediahuomiota. Ensi-ihmetyksen jälkeen keskustelu kääntyi pian siihen, ”mitä heille tehdään”.
Verkkokommenteissa heijastui katkeruus EU:ta kohtaan. Rajat haluttiin laittaa kiinni, vaikka se on käytännössä ja periaatteessa mahdotonta.
Pieni määrä kerjäläisiä aiheutti suomalaisissa yllättävän paljon huolta. Useat keskustelijat kielsivät muita antamasta tulokkaille lanttiakaan, koska muutoin kerjäläiset toisivat Suomeen kaikki kaverinsa.
He ilmeisesti pelkäsivät jonkinlaista ryysyläisinvaasiota.
Aineistoni verkkokeskustelut käytiin juuri ennen nykyistä lamaa. Keskustelijat osoittivat suurta huolta hyvinvointivaltion kantokyvystä.
Muutaman sadan kerjäläisen pelättiin romahduttavan koko järjestelmän.
Erityisen paljon kärkkäitä kommentteja herätti Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton Vinon kannanotto, jossa vaadittiin kerjäläisille oikeutta työhön, koulutukseen ja sosiaaliturvaan.
Näistä ehdotuksista keskustelijat kommentoivat käytännössä vain romanikerjäläisten oikeutta sosiaaliturvaan.
Vinon jäseniä luonnehdittiin puheenvuoroissa haihattelijoiksi, joilta on kadonnut kosketus elämän realiteetteihin.
Monet keskusteluun osallistuneista vaativat, että Vinon kannalla olevia tulee verottaa muita ankarammin, jos he suovat sosiaaliturvan kerjäläisille.
Vaatimukset kerjäläisiä auttavien tahojen rankaisemisesta olivat toistuva juonne keskusteluissa.
Romaneja majoittaneita helsinkiläisiä talonvaltaajia moitittiin siitä, että he auttavat ulkomaalaisia, vaikka suomalaisiakin köyhiä riittää.
Verkkokeskustelijoiden kinastelu noudatti karkeasti ottaen seuraavaa kaavaa: Henkilö A on sitä mieltä, että kerjäläisetkin tulee ottaa sosiaaliturvan piiriin. Henkilö B vastaa, että A on todennäköisesti itsekin työtön ja kelvoton hippi, koska hän ei muuten ehdottaisi mitään noin älytöntä.
Henkilö A vastaa toteamalla, että hän tekee kovasti töitä ja maksaa veronsa, joten B:llä ei ole syytä kyseenalaistaa hänen mielipiteitään.
Tällainen keskustelurakenne paljastaa kiinnostavan paradoksin: Työttömän henkilön ei katsota olevan sovelias ilmaisemaan mielipidettä sosiaaliturvan laajentamisesta. Siihen kykenee vain yksilö, joka maksaa paljon veroja.
Kummallista tämä on siksi, että hyvätuloisella henkilöllä on yleensä kaikkein vähiten kokemusta sosiaaliturvasta.
Keskustelu romanikerjäläisistä avaa siis näkökulman myös siihen, millä keinoin Suomessa ajetaan tiettyjä ryhmiä poliittiseen marginaaliin.
Hyvinvointivaltiossa, tai tarkemmin määriteltynä universaalissa järjestelmässä, on toimeentulon oikeus myös niillä, jotka eivät ole töissä.
Tarkastelemistani verkkokeskusteluista heijastui kuitenkin melko konservatiivinen käsitys sosiaaliturvan jyvittämisestä.
Se pitää sisällään ajatuksen, että moraalinen oikeus toimeentuloon ansaitaan työn kautta. Monet keskustelijoista kiittivät sitä, että jotkut romanikerjäläiset tekivät itsestään astetta muita kunniallisempia ryhtymällä katumuusikoiksi.
Paljonpuhuva ehdotus romanien olojen kohentamiseksi tuli eräältä rauhallisesti järkeilevältä kommentaattorilta.
Hän sanoi, että kerjäläisten tulee maksaa tuloistaan veroa niin kuin muidenkin, jolloin he olisivat oikeutettuja saamaan veroilla kustannettuja palveluita.
Tämä logiikka jättää taka-alalle yleismaailmallisen ihmisoikeuksien periaatteen.
Verkkokeskustelujen nationalistinen ja kylmä järkeily suorastaan huutaa vastapainokseen humaania lähestymistapaa.
Ehkä vihamielinen reaktio kerjäläisiin juontaa juurensa haluttomuudestamme hyväksyä väistämättä etenevä globalisaatio.
Aiemmin äärimmäinen köyhyys oli ilmiö, johon törmäsimme lähinnä lomamatkalla. Kun se tulee omille kadunkulmillemme, joudumme tekemään uusia, vaikeita valintoja.
- Vihreiden verkkofoorumi (14:32)
- 487 ääliötä ja populistia (11:00)
- :-) (10:42)
- Hiilivoimalat seis! (23.5.2012)
- Pedataan Venäjälle peliä (22.5.2012)
- Velaksi eläminen vihreää? (22.5.2012)
- Eutanasia ja poikien oikeus päättää ruumiistaan. (21.5.2012)
- Kiva, että Suomessa joku (21.5.2012)
- Sähkön tuotanto (20.5.2012)
- Miksi aina juuri - ostaminen? (20.5.2012)
- "Cityvihreys" onkin vihreiden perusongelma. (18.5.2012)
- Perusongelmalle ei ole kyetty tekemään mitään. (16.5.2012)
- Kannattaa ottaa venäläisistä mallia. (15.5.2012)
- Demokraattinen, demokraattisempi, ay? (15.5.2012)
- Kaksinaismoralismi kukkii (15.5.2012)
- Aika teoreettiset 16000 (14.5.2012)
- (6 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (26.4.2012)(10 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (26.4.2012)(71 kommenttia)
- Guggenheim – politiikka (23.4.2012)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (17.4.2012)(23 kommenttia)
- (19 kommenttia)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (28.3.2012)(7 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (26.3.2012)(53 kommenttia)
- Ydinvoimasta (15.3.2012)(6 kommenttia)
- Propaganda (5.3.2012)
- Onko vihreän oltava kasvissyöjä? (26.2.2012)(110 kommenttia)
- Turkki vai somiste (16.2.2012)(14 kommenttia)
- Piirun verran positiivista populismia (27.1.2012)








Reaalimaailma
"Hyvinvointivaltiossa, tai tarkemmin määriteltynä universaalissa järjestelmässä, on toimeentulon oikeus myös niillä, jotka eivät ole töissä."
Julmassa reaalimaailmassa tuollaista universaalia järjestelmää ei vain ole olemassa. Voihan sellainen joskus tullakin, mutta kovin skeptinen olen sen suhteen että kenenkään meidän elinaikana.
En oikein ymmärrä
Mitä ihmettä tarkoittaa "hyvinvointivaltiossa, tai tarkemmin määriteltynä UNIVERSAALISSA järjestelmässä"
siis mikä ihmeen "universaali" järjestelmä, esim. painovoiman laki tms. ns. "absoluuttinen totuus??"
Mitstä lähteistä tiedot saatu?
Kolumnisti kirjoittaa: "Kommunistisen hallintojärjestelmän aikana romaniväestön elinolosuhteet kohenivat väliaikaisesti. Sosialistiset valtiot harjoittivat täystyöllisyyspolitiikkaa ja korostivat proletariaatin yhtenäisyyttä sen etnisistä eroista huolimatta."
Herranen aika sentään. Mitä lähteitä kirjoittaja on käyttänyt? Neuvostoajan ja Suomen kiihkeimmän taistolaisajan eläneenä minulla on kaikesta sen ajan YYA-henkisestä mediatiedotuksesta huolimatta aivan päinvastainen käsitys kommunistivaltioiden suhtautumisesta etnisiin ryhmiin.
Taas täytyy säikähtää sitä, miten vaikeata on saada neutraalia tietoa - ja myös vastaanottaa sitä, jos se ei sovi omaan maailmankatsomukseen.
Tiedostavuus tekee tyhmäksi
"Hyvinvointivaltiossa, tai tarkemmin määriteltynä universaalissa järjestelmässä, on toimeentulon oikeus myös niillä, jotka eivät ole töissä."
Eipä ole yhteiskuntatieteiden opetus kovin korkealla tasolla tänä päivänä, jos tämän kirjoittaja on oikeasti yhteiskuntatieteiden maisteri.
Hyvinvointivaltion käsitteeseen kuuluu, että se on suljettu järjestelmä. Hyvinvointivaltio ei millään tavallaan missään koskaan ole universaali vaan sen etujen piiriin pääsemistä on aina rajoitettu joko ihmisen kansalaisuuden, asuinpaikan tms. perusteella.
Valtio on vain yksi yhteisön muoto. Ja kaikilla yhteisöillä on aina ulkorajat. Yhteisön idea on, että sen jäsenet tekevät uhrauksia yhteisen edun nimissä. Luopuvat jostain välittömästä edustaan, jotta pitkällä aikavälillä kaikille tulisi suurempi etu. Tämä taas edellyttää ulkorajoja, koska jos kuka tahansa voisi tulla nauttimaan eduista tekemättä itse uhrauksia, ei systeemi voisi toimia. Kenenkään ei enää kannattaisi tehdä uhrauksia yhteisen hyvän eteen, koska samat edut saisi ilmankin. Hyvinvointivaltio avoimilla rajoilla on yhtä toimiva idea kuin hyvinvointivaltio, jossa verotus on vapaaehtoista.
Hyvinvointivaltion ideaan kuuluu siis se, että ulkopuolinen, jolla ei ole aikomustakaan osallistua yhteisen kakun kerryttämiseen, ei myöskään pääse sitä jakamaan. Jos näin ei olisi, hyvinvointiyhteiskunta ei voisi toimia.
Kannattaisi opetella ensin itse ja vasta sitten opettaa muita
Nimimerkki "Kalle" häpäisi itsensä oheisella tekstillä: "Hyvinvointivaltion käsitteeseen kuuluu, että se on suljettu järjestelmä. Hyvinvointivaltio ei millään tavallaan missään koskaan ole universaali vaan sen etujen piiriin pääsemistä on aina rajoitettu joko ihmisen kansalaisuuden, asuinpaikan tms. perusteella."
Samoin nimimerkki "Frank" nolasi itsensä: "Julmassa reaalimaailmassa tuollaista universaalia järjestelmää ei vain ole olemassa."
"Kalle" ja "Frank", kannattaisi ensin perehtyä aihepiirin ihan perusterminologiaan. Esim. jo pintapuolinen tarkastelu vaikkapa wikipedian avulla opettaa seuraavaa:
"Universaalin sosiaaliturvan tarkoituksena on kattaa kaikki yhteiskunnan asukkaat. Universaalin lisäksi on myös vain tietyille ihmisryhmille tarkoitettua sosiaaliturvaa. "
Tässä siis puhutaan yhteiskunnan sisällä universaalista sosiaaliturvasta, ei mistään hyvää kaikille elollisille -tyylisestä jakelusta.
Että sillee.
Kallelle hyvinvointivaltiosta
"Tämä taas edellyttää ulkorajoja, koska jos kuka tahansa voisi tulla nauttimaan eduista tekemättä itse uhrauksia, ei systeemi voisi toimia. Kenenkään ei enää kannattaisi tehdä uhrauksia yhteisen hyvän eteen, koska samat edut saisi ilmankin."
Maahanmuuttajilta suljetussakin hyvinvointivaltiossa on tuollainen ryhmä: uudet sukupolvet. Jatkuvasti syntyy uusia ihmisiä, jotka eivät ole kantaneet korteaan kekoon. He voivat hyödyntää ilmaisen koulutuksen ja muut hyvinvointivaltion edut ja siirtyä suoraan toimeentulotuen varaan. Miten uudet sukupolvet poikkeavat muualta tulevista?
Toinen juttu minkä pitäisi estää hyvinvointivaltion toiminta sinun mallissasi on mahdollisuus muuttaa pois. Jos käytetään sinun logiikkaasi, niin kuka tahansa voi hyödyntää hyvinvointivaltion tarjoamaa koulutusta ja palveluja niin kauan kunnes alkaa siirtyä itse nettoveronmaksajien puolelle ja häipyä sitten ulkomaille. Pitäisikö maastamuutto estää?
Jos uudet sukupolvet ja maastamuuttajat eivät muodosta sellaista ongelmaa, että niitä vastaan pitäisi käyttää kovia poliittisia otteita, niin tuskinpa silloin nykyiset maahanmuuttajamäärätkään romahdusta aiheuttavat.
Hävytöntä perheiden vähättelyä
"Miten uudet sukupolvet poikkeavat muualta tulevista?"
Ne poikkeavat siten että lasten vanhemmat vastaavat lastensa hoidosta ja elatuksesta. Lapset ovat se elämän jatkumisen perusta jonka eteen vanhemmat mm. minä tekevät työtä joka päivä. Minä kannan niitä korsia joka prkleen päivä kekoon jotta lapsillani olisi elämisen edellytykset kunnossa. Minun työni, aikani ja tarmoni kohdistuu ensisijassa oman perheeni hyväksi. Suomi ei ole pelkkä ihmisten massa jossa on tietty määrä suoritteita joita varten pitää hankkia suorittajia. Se on paljon enemmän, perheiden ja sukupolvien suuri verkko jota jokainen voimiensa mukaan nostaa ja edistää. Lapset ja maahanmuuttajat eivät ole mitenkään vertailukelpoisia asioita. Ihmisiä maahanmuuttajatkin ovat ja heitä on kohdeltava reilusti täällä mutta ei heitä pidä asettaa uusien sukupolvien rinnalle, ikäänkuin se olisi samantekevää kenen eteen ihminen elämänsä työn tekee.
"Avainsanat" vs. sisältö
Arvoisa vaahtoaja:
"Tässä siis puhutaan yhteiskunnan sisällä universaalista sosiaaliturvasta, ei mistään hyvää kaikille elollisille -tyylisestä jakelusta."
Ehkä kannattaisi lukea tuo artikkeli ja katsoa missä merkityksessä kirjoittaja sitä käyttää, eikä etsiä avainsanoja wikipedista. Kirjoittaja kutsuu tuota sinun esittämääsi yhteiskunnan sisään rajattua sosiaaliturvan käsitystä "konservatiiviseksi" ja arvostelee sitä juuri vetoamalla universaalin sosiaaliturvan käsitteeseen. Eli jos puolletaan Romanien romanien pääsemistä sosiaaliturvan piiriin juuri universaalin sosiaaliturvan käsitteen avulla, niin silloin puhutaan todellakin universaalista sosiaaliturvasta, ei yhteiskunnan sisään rajatusta "universaalista" sosiaaliturvasta.
Matille:
Lisääntyminen nyt vain sattuu kuulumaan ihmislajin biologiaan ja oikeastaan sitä varten yhetisö on olemassa. Siksi yhteisö kasvattaa lapsensa uusintamaan niitä käytäntöjä joiden varassa yhteisö toimii (joskus tätä myös kulttuuriksi kutsutaan). Lapset toki ovat muun yhteiskunnan elätettävinä pitkän aikaa, mutta olettamuksena on, että he vuorostaan aikuistuttuaan elättävät niin heitä aikanaan elättäneet vanhukset kuin omat lapsensa. Aikuistuttuaan heitä myös patistetaan töihin monenlaisten taloudellisten ym. sanktioden avulla, jotka joskus toimivat paremmin joskus heikommin. Hyvinvointivaltion ideaalisen toiminnan kannalta maastamuutto toki voi olla ongelma (joissain maissa se jopa on ihan reaalinen ongelma). Modernissa maailmassa maastamuuton estäminen väkivalloin ei kuitenkaan ole mahdollista. Tämän vuoksi yhteisöt pyrkivät sitouttamaan tuottavaa työvoimaa pitämällä palkkatason kohtuullisena ym. Suomessakin verotuksen tasoa pohdittaessa yksi huomioon otettava tekijä aina on, että jos suurimpien maksajien verotus kiristetään kovin paljon, he karkaavat muualle. Hyvinvointivaltion toimivuus on juuri siinä, että se tuottaa sen verran turvallisen ja mukavan yhteiskunnan, että työtä tekevillä ja veroja maksavillakin on motivaatio asua täällä.
Lapset eroavat siis romanikerjäläisistä hyvin oleellisesti siinä, että he (ainakin toivottavasti) tulevaisuudessa vuorostaan tekevät oman panoksensa. Romanikerjäläisillä taas tällaista aikomusta ei ole ainakaan tähän mennessä tullut ilmi. Eivät he tiettävästi ole tänne työnhakuun tulleet. Jos Romanian romani tulee tänne töihin, niin hän on oikein tervetullut tänne ja silloin hänelle kuuluu myös sama sosiaaliturva kuin muillekkin.
Hyvinvointivaltio, lapset, maahanmuuttajat
"Ne poikkeavat siten että lasten vanhemmat vastaavat lastensa hoidosta ja elatuksesta."
Ei tämä muuta perusasetelmaa. Sekä maahanmuuttajien että lasten tapauksessa meillä on ihmisryhmä, jolla on mahdollisuus olla kantamatta korteaan kekoon, ottaa enemmän kuin antaa ja vieläpä häipyä saatuaan haluamansa.
"Minä kannan niitä korsia joka prkleen päivä kekoon jotta lapsillani olisi elämisen edellytykset kunnossa."
Osa(!) vanhemmista toki kantaa kortensa kekoon käydessään töissä ja kasvattaessaan lapsiaan, mutta kaikki lapset eivät aikuistuttuaan tee samoin. Ihan samalla tavalla kuin maahanmuuttajienkin kohdalla, osa uudesta sukupolvesta kantaa kortensa kekoon, osa ei.
"Se on paljon enemmän, perheiden ja sukupolvien suuri verkko jota jokainen voimiensa mukaan nostaa ja edistää."
On paljon rikkinäisiä perheitä. Lapset ja vanhemmat muuttavat perheestä toiseen, joskus valtioiden rajoista piittaamatta. Jotkut lapset hylätään. Jotkut lapset hylkäävät vanhempansa. Maailmaan mahtuu erilaisia perheitä ja kohtaloita.
Miksei tätä repaleista, sieltä täältä moneen otteeseen parsittua ja paikkailtua verkkoa voisi nähdä hieman laajempana ja kansainvälisempänä? Miksi se pitää rajata jyrkästi jollekin tietylle maantieteelliselle alueelle? Luulisi, että Internet, koko ihmiskuntaa koskettavat ympäristöongelmat ja globaalisti kytkeytynyt talous olisivat jo auttaneet laajentamaan näkökulmaa.
"Lisääntyminen nyt vain
"Lisääntyminen nyt vain sattuu kuulumaan ihmislajin biologiaan ja oikeastaan sitä varten yhetisö on olemassa."
Lakkaako ihmislaji lisääntymästä, jos muutama kerjäläinen siirtyy maasta X maahan Y? Omien elinolojen parantaminen paikasta toiseen liikkumalla näyttäisi myös kuuluvan ihmislajin biologiaan, samoin kuin altruismi ei-sukulaisia kohtaan. Mikä ei kuulu ihmislajin biologiaan?
Lisääntymistä voidaan rajoittaa ja rajoitetaan monin eri perustein, mm. ekologisista, uskonnollisista ja yhteiskunnallisista syistä. Sukupolvien välillä voidaan nähdä samanlaisia, mm. tulonjakoon liittyviä asetelmia ja konflikteja kuin rinnakkaistenkin ryhmien välillä.
"Siksi yhteisö kasvattaa lapsensa uusintamaan niitä käytäntöjä joiden varassa yhteisö toimii (joskus tätä myös kulttuuriksi kutsutaan)."
Vaihda "yhteisön" tilalle "maailmanyhteisö". "Avoin monikulttuurinen yhteisö" käy myös.
"Lapset toki ovat muun yhteiskunnan elätettävinä pitkän aikaa, mutta olettamuksena on, että he vuorostaan aikuistuttuaan elättävät niin heitä aikanaan elättäneet vanhukset kuin omat lapsensa. Aikuistuttuaan heitä myös patistetaan töihin monenlaisten taloudellisten ym. sanktioden avulla, jotka joskus toimivat paremmin joskus heikommin."
Maahanmuuttajiin voidaan suhtautua samalla tavalla. Entäpä Suomessa syntyneet toisen polven maahanmuuttajat?
"Lapset eroavat siis romanikerjäläisistä hyvin oleellisesti siinä, että he (ainakin toivottavasti) tulevaisuudessa vuorostaan tekevät oman panoksensa. Romanikerjäläisillä taas tällaista aikomusta ei ole ainakaan tähän mennessä tullut ilmi."
Entäpä Suomen romanit?
Itsekkyydestä ja maailmankylästä
Lakkaako ihmislaji lisääntymästä, jos muutama kerjäläinen siirtyy maasta X maahan Y?
Nyt taidat vähän sotkea asioista. En väittänyt, että romanikerjäläiset millään tavalla vaikuttaisivat Suomalaisten lisääntymiseen. Yritin vain kertoa, että ihmiselle biologisena olentona omien lasten hyvinvointi on huomattavasti suurempi prioriteetti kuin tuntemattoman aikuisen. On toki ollut paljon ideologioita, jotka ovat pyrkineet kieltämään ihmislajin biologisen taustan ja mm. siitä kumpuavan itsekkyyden. Näitä ideologioita yhdistää se, että ne kaikki ovat epäonnistuneet rumasti ja yleensä johtaneet valtaviin inhimillisiin katastrofeihin.
Omien elinolojen parantaminen paikasta toiseen liikkumalla näyttäisi myös kuuluvan ihmislajin biologiaan, samoin kuin altruismi ei-sukulaisia kohtaan.
Ihmislajin biologiaan kuuluu oman edun tavoittelu se on totta. Mutta siksipä muut ihmiset suhtautuvat usein nuivasti niihin, jotka pyrkivät tavoittelemaan omaa etuaan muitten kustannuksella. Altrusiminkin taustat ovat biologisia. Se kestää vain niin kauan kuin taustalla vaikuttaa jonkinlainen oletus vastavuoroisuudesta.
"Siksi yhteisö kasvattaa lapsensa uusintamaan niitä käytäntöjä joiden varassa yhteisö toimii (joskus tätä myös kulttuuriksi kutsutaan)."
Vaihda "yhteisön" tilalle "maailmanyhteisö". "Avoin monikulttuurinen yhteisö" käy myös.
… niin saadaan tiedostavia lauseita vaikka sisältöä (tiedostavat lauseet yleensä ovat vailla sisältöä). Maailmassa ei ole riittävässä määrin sellaisia yhtenäisiä käytäntöjä, että tämä toimisi. Toki jos maailman kaikki ihmiset kasvattaisivat lapsensa edes suunnilleen länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan mukaisiin käytäntöihin ja arvoihin kuten tasa-arvoon, yksilönvapauteen, suvaitsevaisuuteen, rationaalisuuteen, ristiriitojen ratkaisemiseen kompromissein jne. niin maailma olisi tosi paljon hyvinvoivempi paikka ja tällöin ehkä jopa esittämäsi maailmanyhteisö olisi mahdollinen (joskin suuresta koostaan johtuen tosi vaikea) toteuttaa. Mutta kun tosielämän maailman ei ole sellainen. Suurin osa maailman ihmisistä ei jaa sellaisia arvoja ja toimintatapoja jotka mahdollistaisivat hyvinvointivaltion ylläpitämisen. Liberaali demokraattinen hyvinvointivaltio ei ole sääntö vaan anomalia. Isolla työllä tehty poikkeus.
Maahanmuuttajiin voidaan suhtautua samalla tavalla. Entäpä Suomessa syntyneet toisen polven maahanmuuttajat?
Suomessa pysyvästi asuvat maahanmuuttajat ovat (tai ainakin heidän pitäisi olla) Suomalaisen yhteiskunnan jäseniä. Heillä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin. Heiltä tulee odottaa mukautumista niihin kulttuurisiin käytäntöihin, jotka mahdollistavat hyvinvointivaltion ylläpidon.
Pitkäsen gradu on tämän hetken tärkeimpiä kannanottoja
Terävänäköinen ja tarpeellinen kannanotto Suomen nykyisestä asenneilmastosta ja sen paradokseista.
Kallelle vielä hyvinvointivaltiosta ja mamuista
"Yritin vain kertoa, että ihmiselle biologisena olentona omien lasten hyvinvointi on huomattavasti suurempi prioriteetti kuin tuntemattoman aikuisen."
Miten tämä liittyy maahanmuuttoon, sukupolvien välisiin ristiriitoihin ja hyvinvointivaltioon tai ylipäätään mihinkään käsillä olevaan reaalimaailman kysymykseen? Nähdäkseni ei mitenkään.
"On toki ollut paljon ideologioita, jotka ovat pyrkineet kieltämään ihmislajin biologisen taustan ja mm. siitä kumpuavan itsekkyyden."
Millä tavalla ns. monikultturismi on muka pyrkinyt kieltämään tämän?
"Mutta siksipä muut ihmiset suhtautuvat usein nuivasti niihin, jotka pyrkivät tavoittelemaan omaa etuaan muitten kustannuksella."
Mutta läheskään kaikki ihmiset eivät suhtaudu nuivasti humanitaariseen maahanmuuttoon tai työttömiin maahanmuuttajiin.
"Altrusiminkin taustat ovat biologisia. Se kestää vain niin kauan kuin taustalla vaikuttaa jonkinlainen oletus vastavuoroisuudesta."
Ns. monikultturistit ja hyysäritkin ovat ihmisiä ja biologisia olentoja, samoin itsemurhapommittajat. On paljon ei-vastavuoroista altruismia. Miksi jauhat biologiasta? Miten se liittyy yhtään mihinkään? Ainakaan mitään tähän aiheeseen liittyvää politiikkaohjelmaa et pysty sillä perustelemaan.
"Toki jos maailman kaikki ihmiset kasvattaisivat lapsensa edes suunnilleen länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan mukaisiin käytäntöihin ja arvoihin kuten tasa-arvoon, yksilönvapauteen, suvaitsevaisuuteen, rationaalisuuteen, ristiriitojen ratkaisemiseen kompromissein jne. niin maailma olisi tosi paljon hyvinvoivempi paikka ja tällöin ehkä jopa esittämäsi maailmanyhteisö olisi mahdollinen (joskin suuresta koostaan johtuen tosi vaikea) toteuttaa."
Ei ole välttämätöntä että kaikki maailman ihmiset kasvattavat lapsensa noin. Meillä on jo nyt jonkinlainen maailmanyhteisö. En minä mitään utopiaa tarkoittanutkaan, vaan ihan jo tätä olemassaolevaa yhteisöä vikoineen ja konflikteineen. Humanitaarinen maahanmuutto voidaan nähdä samanlaisena osana maailmanyhteisöä kuin YK, kehitysapu, ilmastosopimukset, Maailmanpankin kaltaiset talousinstituutiot jne.
Ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja väkivallattomia ratkaisukeinoja pyritään edistämään jatkuvasti kolmannessa maailmassa ja siellä täällä tapahtuu pieniä edistysaskelia. Humaani, liberaali maahanmuuttopolitiikka, monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus kuuluvat kansainväliseen kehitykseen.
"Suurin osa maailman ihmisistä ei jaa sellaisia arvoja ja toimintatapoja jotka mahdollistaisivat hyvinvointivaltion ylläpitämisen."
Kyllä jakaa. Ei ole olemassa ainuttakaan valtiota, johon ei voisi helposti kuvitella jonkinlaista hyvinvointivaltion mallia.
"Liberaali demokraattinen hyvinvointivaltio ei ole sääntö vaan anomalia. Isolla työllä tehty poikkeus."
Kaikki tuoreet keksinnöt ovat alussa poikkeuksia. Liberaali demokraattinen hyvinvointivaltio ei ole kuitenkaan aivan niin heiveröinen rakennelma kuin annat ymmärtää. Instituutiot tulevat kehittymään ja vahvistumaan kolmannessakin maailmassa.
Muista, että myös Lähi-idän ja Afrikan valtioilla on omat historiansa. Jos vaikkapa iranilaista yhteiskuntaa lähdettäisiin nyt rakentamaan puhtaalta pöydältä, niin siitä muodostuisi aika erilainen kuin nyky-Iranista.
Jotta länsimaisen järjestelmän romahdus voisi toteutua, niin meidän pitäisi käytännössä kerätä kaikkien maailman valtioiden taantumuksellisimmat tyypit yhteen ja rahdata heidät tänne.
Ihminen on eläin
Minulla veronmaksajana on biologinen imperatiivi suojella ja turvata omien poikasieni ja kansani hyvinvointi. Pesueeseeni kuuluu lisäksi muita heimoni ja laumani jäseniä.
Jos en voi enää samaistua juridisesti siihen yhteisöön jonka tulonsiirtomomentti käsittää velvollisuuspiirikseni, en näe mitään syytä antaa mitään sen ylläpitämiseksi.
Monikulttuuri tuhoaa yhteisöllisyyden ja kansankoti-ideologian.
Kirjoita uusi kommentti