Kirkon metsäomaisuuden kohtalo on katkolla

Marraskuussa pidettävät seurakuntavaalit ovat vaikuttamisen paikka: kirkkovaltuustot päättävät esimerkiksi siitä, mitä tapahtuu seurakuntien omistamille 167 845 metsähehtaarille. Vaalien ehdokasasettelu on parhaillaan käynnissä.

”Asenteet metsänhoitoon vaihtelevat kirkossa. On ympäristövastuullisia päättäjiä, mutta myös niitä, jotka huitelevat metsää alas miten sattuu”, sanoo kirkon yhteiskuntatyön sihteeri Ilkka Sipiläinen.

Kirkkohallituksen maankäyttöpäällikön Harri Palon mukaan seurakuntien metsien suojelua ei tilastoida erikseen. Perinteisiä suojelukeinoja ovat Palon mukaan metsien rauhoittaminen tai alueen myyminen valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin.

Monelle pienelle maaseutuseurakunnalle metsät ovat tärkeä tulonlähde. Kirkon tilastollisen vuosikirjan mukaan metsät tuottivat vuonna 2008 kirkolle 21,2 miljoonaa euroa.

Tuotto tarkoittaa käytännössä metsähakkuita. Esimerkiksi Muonion seurakunnassa metsähakkuut korvensivat tunteita vuosina 2007 ja 2008, kun kirkkovaltuusto päätti korjauttaa seurakunnan kanttorilan hakkuurahoilla. Hanketta vastaan nousi kansanliike etunenässään kirkkovaltuuston jäsen Hannu Liikavainio.

”Avohakkuut ja auraukset olivat täysin järjettömiä. Niiden jälkihoitokustannukset maksavat yli tuhat euroa hehtaarilta”, metsäkiistojen vuoksi luottamustehtävästään maaliskuussa eronnut Liikavainio sanoo.

Tähän asti seurakunnat ovat suhtautuneet metsiensuojeluun varauksellisesti. Esimerkiksi WWF:n perintömetsäohjelmaan kelpaa mukaan metsä, jossa esiintyy harvinaisia elinympäristöjä tai lajeja tai jolla on kulttuurihistoriallista arvoa.

WWF on yrittänyt vuodesta 1998 lähtien saada mukaan seurakuntia kampanjoimalla kirjeitse ja puhelimitse. Tähän mennessä mukaan on lähtenyt vain kuusi seurakuntaa: Karjalohjan, Rautavaaran, Orimattilan, Rovaniemen, Siikaisten ja Suomussalmen seurakunnat.

16-vuotiaat saavat nyt äänestää seurakuntavaaleissa ensimmäistä kertaa. Tarkoitus on tehdä nuorennusleikkaus kirkkoon, jonka päättäjistä vain alle viisi prosenttia on tällä hetkellä alle 30-vuotiaita.

”Uskon, että päätöksentekijöiden nuorentuminen näkyisi kirkon suurempana ympäristöaktiivisuutena”, sanoo Espoon seurakuntavaltuustoon marraskuun vaaleissa vihreiden listoilta pyrkivä Merva Mikkola.