Kuka päättää geenimuuntelusta?

Euroopan ympäristöministerit eivät päässeet maanantaina käymissään neuvotteluissa yhteisymmärrykseen siitä, millä perusteilla jäsenmaat voisivat itsenäisesti kieltää geenimuunneltujen lajikkeiden viljelyn maaperällään.

Komissio esitti viime heinäkuussa, että jäsenmaat saisivat itse päättää EU:ssa hyväksyttyjen gm-lajikkeiden viljelyn kieltämisestä tai sallimisesta alueellaan. Viljely voitaisiin kieltää eettisten, moraalisten tai sosiaalisten syiden takia, mutta terveys- ja ympäristöperusteet arvioitaisiin edelleen EU:ssa.

Lupaprosessi pysyisi edelleen Euroopan ruokaturvaviraston EFSA:n ja komission käsissä. Samoin terveys- ja ympäristöperusteet arvioitaisiin edelleen EU-tasolla.

Sekä ympäristöjärjestöt että Euroopan parlamentin lailliset neuvonantajat epäilevät, että muihin kuin terveys- ja ympäristösyihin perustuva viljelykielto olisi helppo riitauttaa esimerkiksi Maailman kauppajärjestö WTO:ssa.

“On tärkeää, että jäsenmaat voisivat vedota myös terveys- ja ympäristöriskeihin omissa päätöksissään. Muuten valinnanvapaus uhkaa jäädä kuolleksi kirjaimeksi”, sanoo vihreä europarlamentaarikko Satu Hassi.

Nyt näistä riskinarvioinneista vastaa Euroopan ruokaturvallisuusvirasto EFSA, joka resurssien puutteen takia tekee päätöksensä lupaa hakevien yritysten toimittamien tutkimusten ja tiedon perusteella.

Virastoa on kritisoitu läheisistä suhteista ruokateollisuuteen. Esimerkiksi viraston johtaja Diana Banati kuului viime lokakuuhun asti agrobisnes-yritysten muodostamaan International Life Science -instituutin johtoryhmään. Instituutin jäseniin kuuluu muun muassa gm-lajikkeita tuottavat Monsanto, Syngenta ja BASF.

Toistaiseksi vaatimukset lupaprosessin uudistamiseksi ovat jääneet puolitiehen. Vuonna 2008 EU:n ympäristöministerit vaativat yksimielisesti gm-lajikkeiden riskinarvioinnin tiukentamista. Siihen sisältyivät myös arviot pitkän tähtäimen vaikutuksista ympäristölle ja terveydelle sekä erityisen huomion kiinnittäminen kasvinsuojeluaineille vastustuskykyisiin ja tuholaismyrkkyjä tuottaviin gm-kasveihin. Tätä ei toistaiseksi ole tehty.

Huolta herättää myös EU-jäsenmaiden edustajien helmikuinen päätös sallia maahantuodun eläinrehun kohdalla 0,1 prosentin saastumisen sellaisilla gm-ainesosilla, joilla ei ole EU:ssa myyntilupaa.

Komission esityksestä keskustellaan parhaillaan myös parlamentin ympäristövaliokunnassa, joka äänestää asiasta huhtikuussa.