Lähes puolet jätteestä menee yhä kaatopaikoille

16.3.2011

Suomalaisten tuottamasta jätteestä 46 prosenttia päätyi kaatopaikoille vuonna 2009. Määrä on hienoisessa laskussa. Asia käy ilmi Eurostatin tilastoista.

Turhaa. Euroopassa viedään runsaasti jätettä kaatopaikoille, vaikka sitä voitaisiin hyödyntää.

Kuva: SXC

Jätelaitosyhdistyksen tiedotteen mukaan kierrätettäväksi päätyi Suomessa 24 prosenttia jätteistä, 18 prosenttia poltettiin energiaksi ja 12 prosenttia kompostoitiin.

Suomi on jätteiden hyödyntämisessä EU:n keskitasoa. Matkaa kärkimaihin on kuitenkin reilusti, sillä esimerkiksi Saksa, Ruotsi ja Tanska hyödyntävät jätteensä lähes sataprosenttisesti.

Sen sijaan Latviassa, Liettuassa, Maltalla, Romaniassa ja Bulgariassa yli 90 prosenttia jätteestä päätyy kaatopaikoille.

Pakkausjäte

Kerttu Loukola | 16.03.2011 20:15

Muoviset pakkaukset ovat iso osa kaatopaikkajätteestä ja ne voisi hyvin polttaa. Ei ole todennäköistä, että muoviroskasta päästään eroon muulla tavoin. Kauppojen muovikassit ovat kovin pieni osa kaikesta väkisin kotiin kulkeutuvasta muovista.
Bulgariassa ym. uudelleen käytettävän jätteen osuus voi olla pienempi kuin täällä, mutta kaatopaikkajätteen määrä voi silti olla pienempi asukasta kohden.

Jämsän malli on ympäristötehokas.

Esko Järvenpää | 17.03.2011 17:22

Aluehallintovirastot ovat Kuluttajaviraston toimeksiannosta keränneet tietoja omakotikiinteistöiltä perimistä jäteastioiden tyhjennysmaksuista taajama-alueilla. Vertailu kertoo, että jätehuoltopalveluiden hinnoissa on merkittäviä eroja eri kuntien välillä.

Sen sijaan kuntien järjestämissä jätehuoltokuljetuksissa ei keskimääräisiä eroja paljonkaan ole, sopimusperusteisiin verrattuna.. Kuntien järjestämässä kuljetuspalvelussa kaikkien saatujen tyhjennystietojen yhteenlaskettu keskiarvo oli 6,48 euroa/tyhjennys ja 4 kk. lasku on siis 51,84 €.

Jämsän seutu ei ollut tutkimuksessa mukana ja se olisikin ollut uutinen. Hintavertailu osoittaa nimittäin Jämsäläisen kimppakotitalouden pääsevän puolet halvemmalla jätteistään eroon. Jämsän sopimusperusteinen (yksityinen) malli on myös ympäristötehokkaampi kuin tuo kuntien Jätelaitosyhdistyksen tapa.

Selittävänä tekijänä on hyvä alkulajittelu ja jätelaitoksen innovatiiviset jakeiden hyödyntämiseen perustuvat ratkaisut. Valtakunnassa rakennetaan kaiken jätteen polttavia laitoksia, vaikka parempi malli löytyisi sisäsuomesta.

Jämsäläiset mallijätekimpat ovat suorassa liikesuhteessa jätteen jatkojalostus- ja kuljetusyhtiöön (Salminen). Alkulajittelu tapahtuu tarkasti jo kotitalouksissa ja jatkuu asuntoalueen jätekatoksessa jossa on astiat kuutta jaetta varten. Jalostus jatkuu edelleen yksityisen jätehuoltoyhtiön laitoksessa ja siellä saavutetaan jopa 95 % hyötykäyttöaste, kun maan keskiarvo on puolet siitä.

Jämsässä jätekimppatoimintaa on jarruttanut kaupungin oma Jätelaitosyhdistyksen ohjauksessa oleva yhtiö joka nyt on päätetty purkaa. Jätekimppatoiminnan laajentaminen on nyt koetun mallin mukaan kuitenkin mahdollista laajentaa ja myös haja- asutusalueille.

Yhtenä pilottina toimii Orivuoren kimppa jossa on 42 taloutta jäsenenä ja se on itse rakentanut keräyspisteen jonka kustannukset kuoleentuivat jo kahdessa vuodessa. Olemme vaiheessa jossa toivomme julkisuutta ja sitä kautta luonnollista kiinnostusta tähän kestävän kehityksen malliin.

Kirjoita uusi kommentti

  • Kirjoita asiallisesti, omalla nimellä ja noudata hyviä tapoja. Pysy aiheessa, ja jos linkkaat muualle, kerro mitä linkki sisältää. Keskustelussa ei saa esittää haastateltaviin, toisiin keskustelijoihin, kolumnisteihin, toimittajiin tai muihin henkilöihin kohdistuvia loukkaavia tai asiattomia kommentteja eikä kansanryhmiä koskevia halventavia yleistyksiä tai rasistisia kommentteja. Toimitus pidättää oikeuden valita julkaistavat kommentit. Omalla nimellä jätetyt kommentit julkaistaan pääsääntöisesti, nimimerkillä jätetyt vain poikkeustapauksissa.
Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <i> <strong> <b> <cite> <code> <ul> <ol> <li>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Lisätietoa muotoiluasetuksista

Keskustelut

Vihreä Lanka Oy. Päätoimittaja Juha Honkonen. Yhteystiedot: Fredrikinkatu 33 A, 2. kerros, 00120 Helsinki, puh. (09) 5860 4123, toimitus[ät]vihrealanka.fi.