Lakana ylioppilastalolla: Vallankumous yliopistolla on päättynyt

HYY ei vastusta nimenomaan sitä, että yliopistohallinnossa opiskelijoiden määrä ei kasva vaan ennemminkin sitä, että opiskelijoita ei yliopistolla tunnuta pitävän muihin hallintoryhmiin nähden yhdenvertaisessa asemassa. Yliopistoon muodostuu kahden kerroksen väkeä, mikä ei tee hyvää luottamuksen ja yhteisöllisyyden ilmapiirin rakentumiselle yliopistolle. Keskustelevuus ja yliopistolaisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen ovat Helsingin yliopiston strategian keskeisiä tavoitteita ja professorien valta-asemaa pönkittävä hallintomalli ei todellakaan ole linjassa tämän kanssa.

Tekstissä lueteltujen yliopistojen lisäksi myös Itä-Suomen yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto toteuttavat hallinnossaan tasakolmikannan periaatetta.

Kyllä se on silleen, että yliopistoissa kypsä asiantuntemus on professoreilla ja muilla varttuneilla tieteenharjoittajilla. Näissä asioissa tulee olla näkemyksen laajuutta ja ennenkaikkea syvyttä. Keltanokiklle ei pidä valtaa annettaman. Se on sellainen kapula joka osuu vain omaan nilkkaan.

Tämä on sellainen asia, joka ei avaudu nuoremmalla iällä. Vasta kokemuksen ja iän kautta tämmä homma ymmärtyy oikealla tavalla. Tieto ei avarru demokratian kautta.

Tämä on kiihkoton ja rakentava mielipide, vähän vanhemman Stadin stärbän lausumana, jolla on itsellään parikin tutkijakoulutusta takanaan Helsingin seudun yliopistoista.

Oma kokemukseni yliopistojen tutkijoiden ja opettajien asiantuntemuksesta on, että se on kapeaa. He tuntevat oman yliopistoyksikkönsä asioita ja toisaalta oman tutkimus- ja opetusalansa. Muista yliopiston yksiköistä ja aloista heillä on varsin hämärä käsitys, vaikka olisivat kuinka kokeneita professoreita. Siispä heidän kykynsä päättää laajasti yliopiston asioista ei ole juurikaan kummempi kuin opiskelijoilla. Toki oman alansa asioissa he ovat todennäköisesti paremmin perehtyneitä.

Pointti ei ole, kuka on varmasti kokenein ja kenen siksi pitäisi saada päättää asioista, tai kenellä on pahoja oma intressi Kyse on siitä, että yliopistojen päätöksenteossa on hyvä olla mukana erilaisia näkökulmia niistä ihmisryhmistä, jotka työskentelevät tai opiskelevat yliopistoissa tai ovat tekemisissä yliopistojen kanssa (ulkopuoliset päätöksentekijät yliopistoissa). Erilaiset kuulemismenettelyt eivät tätä voi korvata.

Muistakaa toki, että professorit ovat entisiä opiskelijoita ja että he edustavat osaamisellaan myös alemmissa viroissa olevia, koska professoreilla on tyypillisesti ollut alempia virkoja hoidettavanaan. Näin ollen professorit edustavat kaikkia yliopistoyhteisön jäseniä, joten kaikki valtaa pitää antaa professoreille. Siis valta kuuluu heille, jotka ovat tällä hetkellä professoreja, eikä esimerkiksi heille, joista tulee tulevaisuuden professoreille. Annetaan yliopistoissa kaikki valta +50-vuotiaille professoreille, tunnetusti he kyllä osaavat jakaa sen tasapuolisesti ja rehellisesti keskenään.