Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Iiro Törmä

Kuvituskuva.
Norsunluutornissa? Kansanedustajat palaavat ensi viikolla kesätauoltaan pohtimaan synkkiä talousnäkymiä.Iiro Törmä

Norsunluutornissa? Kansanedustajat palaavat ensi viikolla kesätauoltaan pohtimaan synkkiä talousnäkymiä.

Laman torjuntaan ryhtyvä eduskunta on entistä rikkaampi

1.9.2011 14.18

Jukka Vahti

Ensi tiistaina töihin palaavalla eduskunnalla on edessään poikkeuksellisen haastava poliittinen savotta, kun maailmantalous horjuu katastrofin partaalla ja euroalue natisee liitoksissaan.

Syksyn tullen asiantuntijoiden arviot maailmantalouden suhdanteista ovat synkistyneet entisestään.

Suomessa uusien kansanedustajien harjoittelujakso on nyt ohi, ja heiltä vaaditaan lähikuukausina vastuunkantoa, paineensietokykyä ja poliittista pelisilmää, kun eduskunta käsittelee syksyn aikana sekä Suomen että euroalueen talouden kannalta toinen toistaan tärkempiä ratkaisuja.

Mutta minkälainen porukka Suomen tärkeimpiä päätöksiä alkaneella vaalikaudella tekee?

Eduskunta ei ole kansa pienoiskoossa, vaan kansanedustajat ovat jo pitkään olleet selvästi keskivertosuomalaisia rikkaampia ja koulutetumpia.

Viime kevään vaaleissa erot kansanedustajien ja keskivertoäänestäjän välillä tosin hieman kaventuivat aiemmasta, kertoo Tilastokeskuksen vaaleista laatima tausta-analyysi. Kansanedustajien koulutustaso laski: siinä missä viime vaalikaudella kansanedustajista korkeakoulututkinto oli 67 prosentilla, nyt tutkinto on 59 prosentilla.

Kevään vaalitulosta ja erityisesti perussuomalaisten jättivoittoa arvioitiin tuoreeltaan muun muassa ”juntti-Suomen vastaiskuksi”, mutta tilastollisesti erot äänestäjien ja päättäjien välillä ovat edelleen huimia: esimerkiksi koulutuksen osalta kaikista suomalaisista äänioikeutetuista hieman yli 30 prosenttia on pelkän perusasteen koulutuksen varassa. Valituista ehdokkaista pelkän peruskoulun on käynyt viisi kahdestasadasta, eli kaksi ja puoli prosenttia.

Toisaalta korkeakoulututkinto on äänioikeutetuista vain hieman yli 17 prosentilla kansanedustajien 59 prosenttiin verrattuna.

Tampereen yliopiston valtio-opin professori Heikki Paloheimo toivoo, että kansanedustajien kansaa korkeampi koulutustaso näkyisi alkaneella vaalikaudella laaja-alaisena ajatteluna.

”Se olisi poikkeuksellisen tärkeää juuri nyt, kun politiikka näyttää olevan enimmäkseen tavattoman lyhytsykkeistä eli sellaista että kunhan nyt jotenkin saadaan asioita valutettua päivä kerrallaan eteenpäin”, Paloheimo sanoo.

Koulutuksen lisäksi kansanedustajia ja äänioikeutettuja toisistaan erottava tekijä on tulotaso. Siinä missä äänestäjien valtionveron alaiset mediaanitulot olivat 21 561 euroa, valituilla kansanedustajilla vastaava summa oli 82 566 euroa. Eduskuntaan valittujen mediaanitulot nousivat vuoden 2007 vaaleihin verrattuna huomattavasti, sillä neljä vuotta sitten ne olivat 74 104 euroa.

Varakkaimmat kansanedustajat ovat Tilastokeskuksen mukaan kokoomuksella, pienituloisimmat puolestaan perussuomalaisilla.

Heikki Paloheimon mielestä tulo- ja koulutuserot kansan ja sen edustajien välillä voi varsinkin nykyisessä, poikkeuksellisen epävarmassa taloustilanteessa ruokkia tyytymättömyyttä ja epäluottamusta poliitikkoja kohtaan.

”Emme voi myöskään tietää, kuinka monella tämä tyytymättömyys kanavoituu valmiutena kannattaa ei-demokraattisia linjauksia. Tätä kehitystä voi monestakin syystä pitää huolestuttavana”, Paloheimo sanoo.

Euroalueen velkakriisiä on viime viikkojen ja vuosien aikana ratkottu erilaisissa pienten piirien suljetuissa huippukokouksissa ja puhelinneuvotteluissa.

”Kriisiajat näyttävät johtavan hyvinkin elitistiseen päätöksentekoon, jossa aika pienet henkilöjoukot tekevät päätöksiä. Tämän kehityksen vastavoimana voisi toivoa, että parlamentissa käydään runsaasti avointa keskustelua, joka toisi julkisuuteen, mitä vaihtoehtoja on olemassa”, Paloheimo sanoo.


Lisää aiheesta:



Viite