Lanka pani kansallispuistohankkeet jonoon: Kolme nousi kärkeen

24.8.2012

Vihreä Lanka kokosi ympäristöministeriön saamien kansallispuistohankkeiden tiedot ja arvioi jokaisen hankkeen jatkomahdollisuudet. Näiden perusteella hankkeet jaettiin kolmeen ryhmään: todennäköiset ja mahdolliset menestyjät sekä tuskin jatkoon pääsevät. Jos joku arvio meni mielestäsi metsään, kommentoi ihmeessä!

Vahvoilla? Kilpisjärven maisemat ovat Suomessa ainutlaatuiset ja täydentäisivät kansallispuistoverkkoa.

Kuva: Jaakko Pirinen / Wikimedia Commons

 

TODENNÄKÖISET MENESTYJÄT

 

  • Käsivarren suurtunturit

Kuvaus: Saana-tunturi ja sen rinteen lehtojensuojelualueet, Jehkats-tunturit, Käsivarren erämaa-alueen suurtunturit.

Pinta-ala: luultavasti vähintään satoja neliökilometrejä. Erämaa-alue on 2 200 neliökilometriä.

Perustelu: Suomessa ainutlaatuisia suurtuntureita. Yhtenäinen ja luonnontilainen alue.

+ Kansallispuistoverkostoon aidosti uusi osa Suomen luontoa. Alueella ei ole metsätaloutta tai asutusta.

— Enontekiön kunta vastustaa. Pitää yhteensovittaa porotalouden ja moottorikelkkamatkailun kanssa.

 

  • Porkkala

Kuvaus: Porkkalan niemen suojeltujen maa- ja vesialueiden kokoaminen kansallispuistoksi Uudellamaalla.

Pinta-ala: noin 9 200 hehtaaria, josta liki 8 000 hehtaaria merta. Valtion omistamaa ja jo suojeltua maata. Myöhemmin mahdollisesti noin 3 000 hehtaaria lisää.

Perustelu: Alueella kaikki saaristo- ja rannikkotyypit, kansainvälisesti arvokas lintualue. Virkistyskäyttö jo nyt mittavaa, kansallispuisto toisi toimintaan suunnitelmallisuutta.

+ Pitkään vireillä ollut hanke, voimakas lobbaus. Valmiiksi suojeltuja valtion maita ja vesiä. Runsaasti kävijöitä.

— Viimeksi perustettiin meripuisto ja puisto pk-seudun viereen, onko nyt jonkun muun paikan vuoro?

 

  • Saaristomeren ja Selkämeren puistojen kehittäminen

Kuvaus: Saaristomeren maa-alueiden tavoitepinta-alaksi 6 000 ha. Molempien puistojen Natura-verkostoon kuuluvat alueet turvattava maanostoilla.

Perustelu: Saaristomerellä luonnon monimuotoisuus on korkeampi kuin millään vastaavalla alueella Suomessa. Selkämeren kansallispuisto on suurin meriensuojelualue.

+ Nykyisten puistojen laajentaminen sopii ympäristöhallinnon tavoitteisiin. Poliittisesti kevyempää kuin kokonaan uusien puistojen perustaminen. Hyvät mahdollisuudet onnistua ainakin jossakin merikansallispuistossa.

— Ovatko Saaristomeri tai Selkämeri etusijalla? Esimerkiksi Itäisen Suomenlahden puistosta puuttuvat merialueet kokonaan.

 

Entäs Kuhmo? Onko tässä kansallispuistoainesta? Kuva Iso-Palosen ja Maariansärkkien luonnonsuojelualueelta.

Kuva: Sammeli Heikkinen

MAHDOLLISET MENESTYJÄT

 

  • Kuhmo

Kuvaus: Nykyisistä, enimmäkseen Kuhmon keskustan pohjois- ja koillispuolella sijaitsevista suojelualueista muodostetaan kansallispuisto. Suojelualueet kuuluvat Venäjän kanssa yhteiseen Ystävyyden puistoon

Pinta-ala: noin 25 000 hehtaaria valtion maata.

Perustelu: Kansallispuisto vahvistaisi nykyisten alueiden statusta. Matkailuhyöty.

+ Laaja alue, jossa myös hyvin vanhaa metsää. Retkeilyrakenteet varsin valmiita. Työryhmä on valmistellut huolellisesti, kuntalaisten mielipiteitä ei ole selvitetty.

— Ei toisi uutta luontoa suojeluun, onko ekologisesti perusteltua? Paikallista vastustusta muun muassa metsästäjiltä ja MTK:lta.

 

  • Hossa

Kuvaus: Nykyinen Hossan retkeilyalue sekä sen läheiset kaavoittamattomat rantametsät. Mahdollisesti läheisiä Natura-alueita.

Pinta-ala: Ei eritelty. Ainakin 10 000 hehtaaria.

Perustelu: Luonnontilaista boreaalista metsää. Harjuja ja kirkasvetisiä suppalampia, aapasoita ja jokirotkoja.

+ Retkeilyalueella on jo erinomainen reitistö ja palvelut. Puisto saa kannatusta myös paikallisilta matkailuyrittäjiltä sekä kunnista. Hienoa luontoa, jonka hakkuita nykyinen suojelu ei ole estänyt.

— Miten paljon uutta tuo nykyiseen kansallispuistoverkostoon? Joutunee kilpailemaan Kainuun hankkeiden kanssa.

 

  • Vaara-Kainuu

Kuvaus: Paljakan luonnonpuistoon liittyviä valtion omistamia alueita, tutkimusmetsää ja Natura-alueita.

Pinta-ala: (kaksi eri aloitetta) 1) 4 400 ha valtion metsää. 2) noin 6 000 ha, mukaan lukien luonnonpuisto.

Perustelu: Monipuolisia ja hyvin säilyneitä vaarametsiä ja -soita. Jälkiä vanhasta kaskihistoriasta.

+ Puolangan kunta on suopea ja tehnyt oman aloitteensa, Luonto-Liitto tukee. Hyvin valmisteltu ehdotus. Kainuussa tätä ennen vain yksi pieni kansallispuisto.

— Toisiko uutta kansallispuistoverkostoon? Esimerkiksi Syötteen puistossa samantyyppistä metsää.

 

  • Olvassuo

Kuvaus: Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla (Pudasjärvi, Utajärvi, Puolanka) sijaitseva Olvassuon alue. Nykyään alueella on kaksi soidensuojelualuetta ja luonnonpuisto.

Pinta-ala: 27 000 hehtaaria, valtion maata.

Perustelu: Monimuotoinen ja laaja aapasuoalue. Tärkeä matkailu- ja virkistyskohde.

+ Suuri suokansallispuisto puuttuu verkostosta. Maakuntaliiton aloite, kannatusta myös virkamiestasolla.

— Suot jo valmiiksi suojeltu, onko kansallispuisto vain matkailuhanke?

 

 

  • Ylä-Karjala

Kuvaus: Nurmeksen pohjois-osan Mujejärven Natura-alue sekä Hietasta ja Talasjärveä ympäröivä seutu. Myöhemmin näiden alueiden yhdistäminen maanostolla.

Pinta-ala: Aluksi noin 4 000 hehtaaria valtion maata ja yhdistämisen jälkeen enemmän.

Perustelu: Boreaalista luonnonmetsää, puustoisia soita. Mujejärven harjualue luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi. Merkkejä kivikautisesta asutuksesta.

+ Hienoja metsiä ja retkeilyseutuja. Suuri osa maasta valmiiksi suojeltua.

—Yhdistäminen edellyttäisi maan ostamista. Osa paikallisista metsästäjistä vastustaa. Onko alueen luontotyyppi jo nykyisissä puistoissa?

 

  • Etelä-Konnevesi

Kuvaus: Konneveden Rautalammin reitti, joka kulkee Keski-Suomesta Pohjois-Savoon.

Pinta-ala: Ei eritelty. Sekä maa- että vesialueita, joista suurin osa jo nyt Naturassa.

Perustelu: Kansallisesti ja kansainvälisesti arvokas vesien erityissuojelun kohde. Vedet erinomaisessa kunnossa.

+ Erämaisena säilynyttä metsää ja vettä keskellä Suomea. Paikallista kannatusta, myös alueen kunnanjohtajilta tukea.

— Vihreän Langan saama hakemus on ylimalkainen. Eroaako riittävästi muista Järvi-Suomen puistoista?

 

  • Etelä-Pohjanmaa

Kuvaus: Suo-, järvi- ja metsäkangasalue Seinäjoen, Lapuan, Alavuden ja Kuortaneen rajoilla.

Pinta-ala: Ei tarkkaa erittelyä. Alueella hajallaan liki 1800 hehtaaria suojeltua maata sekä 700 hehtaaria virkistysalueeksi merkittyä kuntien maata.

Perustelu: Erämainen alue. Monipuolinen eläimistö ja merkkejä vanhasta asutuksesta. Nykyinen suojelu ei riitä turvaamaan alueen luontoarvoja.

+ Seinäjoelta Ouluun ulottuvalla laajalla maa-alueella ei ole yhtään kansallispuistoa. Pohjanmaan soilla suurimmat paineet soiden turvekäytölle.

— Valtion maat hajallaan alueella, toimiva puisto edellyttäisi luultavasti maan ostamista. Etelä-Pohjanmaan etelärajalla jo maastoltaan samankaltainen Lauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto.

 

  • Pohjois-Pirkanmaa

Kuvaus: Helvetinjärvi ja Seitseminen yhdistetään yhdeksi kansallispuistoksi. Niiden välissä olevat maat liitetään puistoon.

Pinta-ala: noin 20 000–25 000 hehtaaria, enimmäkseen valtion maata.

Perustelu: Etelä-Suomessa ainutlaatuisen arvokas ja poikkeuksellisen laaja kokonaisuus.

+ Tuloksena olisi selvästi eteläisen Suomen suurin maakansallispuisto. Uusista alueista suurehko osa jo valmiiksi suojeltu. Voidaan ehkä edistää rinnan toisten hankkeiden kanssa.

— Ekologisesti ei toisi uutta kansallispuistoverkostoon. Onko kannatusta paikallisesti?

 

  • Evo

Kuvaus: Hämeenlinnassa, Lammilla oleva metsäalue, jossa nykyään retkeilyalue ja Syrjäsenalusen opetusmetsä.

Pinta-ala: Noin 5 000 hehtaaria, valtion maata.

Perustelu: Laaja ja yhtenäinen metsä, jonka ytimenä noin 700 hehtaaria suojeltua vanhaa aarnimetsä. Valmis reitistö ja siihen liittyvät laavut.

+ Valmiit reitit, yhtenäinen metsäalue. Alueella, jonne pääkaupunkiseudultakin voi tehdä päivämatkoja.

— Ainakin maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok) on ilmoittanut vastustavansa puistoa.

 

  • Teijo

Kuvaus: Teijon retkeilyalue sekä läheiset erilliset suojelualueet.

Pinta-ala: yli 3 000 hehtaaria. Valtio omistaa maat.

Perustelu: Kalliomäkiä ja lakikallioita, jotka ovat kansallisesti ainutlaatuisia. Rakentamattomia rantoja. Merkkejä monisatavuotisesta ihmisen toiminnasta.

+ Voisi tuoda kansallispuistoverkkoon aidosti uuden ekologisen täydennyksen.

— Noin sadan kilometrin säteellä kuusi muuta kansallispuistoa. Joutuu kilpailemaan muiden Etelä-Suomen hankkeiden kanssa.

 

Suojeltava. Mutta miten? Tampereen Teiskon metsissä ei ole riittävää valtionomistusta.

Kuva: Jere Nieminen

TUSKIN JATKOON

 

  • Teisko

Kuvaus: Kaupungin retkeilymetsiä sekä talousmetsää Teiskossa Tampereen pohjoisrajalla.

Pinta-ala: noin 1 500–2000 hehtaaria, kaupungin omistamaa.

Perustelu: Luontoarvoltaan valtakunnallisesti merkittäviä metsiä ja ennallistettavissa olevaa talousmetsää. Tampereen seudulla tarvetta lähikansallispuistolle.

+ Suojelun tarvetta on. Metsäluontoa lähellä Suomen kolmanneksi suurinta kaupunkia.

— Kaupungin maata. Kansallispuiston nykylailla ei onnistu ilman suurta maakauppaa.

 

  • Ruokolahden Eräjärvi ja Kemppilä

Kuvaus: Etelä-Karjalan pohjoisosan metsävyöhykkeen valtionmaiden ympärille muodostettava puisto.

Pinta-ala: Ytimeksi noin 1 000 hehtaaria valtionmaata, täydennetään muiden omistamilla arvokkailla alueilla.

Perustelu: Erämaista, arvokasta metsäluontoa. Alueella harvinainen eteläinen aapasuo. Muun muassa kuukkeli pesii alueella.

+ Etelä-Karjalan suunnalta puuttuu puisto. Hyvä ehdotus, jossa alue esitellään hyvin. Suojelulle tarvetta.

— Valtion maat hajallaan, vaatisi paljon maanostoja tai -vaihtoja. Toimisiko toisenlainen suojelu paremmin?

 

  • Muuratsalo

Kuvaus: Muuratsalon saaren sekä Ristinselän ja sen ranta-alueita sisältävä järvikansallispuisto Keski-Suomessa.

Pinta-ala: noin 1 600–3 000 hehtaaria maata ja lisäksi tätä enemmän vettä. Alueella valtion omistamia maita, joita suojeltu Naturan yhteydessä.

Perustelu: Muinainen järvimuodostelma, jossa Suomen sisävesien syvin kohta. Monenlaisia metsiä ja rantoja.

+ Luonnoltaan hienoa seutua, saavutettavissa joukkoliikenteellä. Jyväskylän kasvukeskukselle sopiva virkistysalue. Hyvin laadittu esitys.

— Kaavoituspaineet. Yksityishenkilön tekemä, kuinka laajaa kannatus on? Joutunee kilpailemaan ainakin Etelä-Konneveden ehdotusta vastaan.

 

  • Vanajaveden rannat

Kuvaus: Vaihteleva alue. Kulttuurimaisemaa Vanajaveden laaksossa, lintualueita ja jopa vanhaa teollisuutta. Asutusta paljon rajauksen sisällä.

Pinta-ala: Ei eritelty itse hakemuksessa, mutta siinä viitataan aiempaan suunnitelmaan, jossa noin 7 800 hehtaaria. Maanomistus vaihteleva.

Perustelu: Naturaa ja muita luontoarvoiltaan merkittäviä alueita. Lisäksi kulttuurimaisemaa.

+ Uusi ajatus kansallispuistosta. Kokonaisuus, jossa voisi elää myös melkoinen määrä ihmisiä.

— Onko valtion maata tarpeeksi? Nykyisellä kansallispuistolainsäädännöllä vaikea saavuttaa. Ehkä enemmän keskustelunavaus?

 

  • Sanginjoki

Kuvaus: Ulkoilumetsä Sanginjoen varrella noin 15 kilometrin päässä Oulun keskustasta.

Pinta-ala: noin 2500 hehtaaria enimmäkseen kaupungin maata.

Perustelu: Yhtenäinen metsäalue, jossa vanhaa metsää enemmän kuin keskimääräisessä etelän kansallispuistossa. Nyt suurin osa alueesta suojelematta.

+ Polkupyörämatkan päässä Oulusta. Osittain valmiit reitit ja laavut.

— Kaupungin maata. Kansallispuiston perustaminen nykylailla ei onnistu ilman suurta maakauppaa. Muu suojelumuoto kävisi ehkä paremmin?

 

 

Vihreä Lanka Oy, Fredrikinkatu 33 A, 00120 Helsinki, puh. (09) 5860 4123, toimitus[ät]vihrealanka.fi. Päätoimittaja Juha Honkonen. Rekisteriseloste.