Vihreän Langan logoVihreän Langan logo
Jaakko Pirinen / Wikimedia Commons

Vahvoilla? Kilpisjärven maisemat ovat Suomessa ainutlaatuiset ja täydentäisivät kansallispuistoverkkoa.

Lanka pani kansallispuistohankkeet jonoon: Kolme nousi kärkeen

24.8.2012 15.49
Vihreä Lanka

Vihreä Lanka kokosi ympäristöministeriön saamien kansallispuistohankkeiden tiedot ja arvioi jokaisen hankkeen jatkomahdollisuudet. Näiden perusteella hankkeet jaettiin kolmeen ryhmään: todennäköiset ja mahdolliset menestyjät sekä tuskin jatkoon pääsevät. Jos joku arvio meni mielestäsi metsään, kommentoi ihmeessä!

 

TODENNÄKÖISET MENESTYJÄT

 

  • Käsivarren suurtunturit

Kuvaus: Saana-tunturi ja sen rinteen lehtojensuojelualueet, Jehkats-tunturit, Käsivarren erämaa-alueen suurtunturit.

Pinta-ala: luultavasti vähintään satoja neliökilometrejä. Erämaa-alue on 2 200 neliökilometriä.

Perustelu: Suomessa ainutlaatuisia suurtuntureita. Yhtenäinen ja luonnontilainen alue.

+ Kansallispuistoverkostoon aidosti uusi osa Suomen luontoa. Alueella ei ole metsätaloutta tai asutusta.

— Enontekiön kunta vastustaa. Pitää yhteensovittaa porotalouden ja moottorikelkkamatkailun kanssa.

 

  • Porkkala

Kuvaus: Porkkalan niemen suojeltujen maa- ja vesialueiden kokoaminen kansallispuistoksi Uudellamaalla.

Pinta-ala: noin 9 200 hehtaaria, josta liki 8 000 hehtaaria merta. Valtion omistamaa ja jo suojeltua maata. Myöhemmin mahdollisesti noin 3 000 hehtaaria lisää.

Perustelu: Alueella kaikki saaristo- ja rannikkotyypit, kansainvälisesti arvokas lintualue. Virkistyskäyttö jo nyt mittavaa, kansallispuisto toisi toimintaan suunnitelmallisuutta.

+ Pitkään vireillä ollut hanke, voimakas lobbaus. Valmiiksi suojeltuja valtion maita ja vesiä. Runsaasti kävijöitä.

— Viimeksi perustettiin meripuisto ja puisto pk-seudun viereen, onko nyt jonkun muun paikan vuoro?

 

  • Saaristomeren ja Selkämeren puistojen kehittäminen

Kuvaus: Saaristomeren maa-alueiden tavoitepinta-alaksi 6 000 ha. Molempien puistojen Natura-verkostoon kuuluvat alueet turvattava maanostoilla.

Perustelu: Saaristomerellä luonnon monimuotoisuus on korkeampi kuin millään vastaavalla alueella Suomessa. Selkämeren kansallispuisto on suurin meriensuojelualue.

+ Nykyisten puistojen laajentaminen sopii ympäristöhallinnon tavoitteisiin. Poliittisesti kevyempää kuin kokonaan uusien puistojen perustaminen. Hyvät mahdollisuudet onnistua ainakin jossakin merikansallispuistossa.

— Ovatko Saaristomeri tai Selkämeri etusijalla? Esimerkiksi Itäisen Suomenlahden puistosta puuttuvat merialueet kokonaan.

 

MAHDOLLISET MENESTYJÄT

 

  • Kuhmo

Kuvaus: Nykyisistä, enimmäkseen Kuhmon keskustan pohjois- ja koillispuolella sijaitsevista suojelualueista muodostetaan kansallispuisto. Suojelualueet kuuluvat Venäjän kanssa yhteiseen Ystävyyden puistoon

Pinta-ala: noin 25 000 hehtaaria valtion maata.

Perustelu: Kansallispuisto vahvistaisi nykyisten alueiden statusta. Matkailuhyöty.

+ Laaja alue, jossa myös hyvin vanhaa metsää. Retkeilyrakenteet varsin valmiita. Työryhmä on valmistellut huolellisesti, kuntalaisten mielipiteitä ei ole selvitetty.

— Ei toisi uutta luontoa suojeluun, onko ekologisesti perusteltua? Paikallista vastustusta muun muassa metsästäjiltä ja MTK:lta.

 

  • Hossa

Kuvaus: Nykyinen Hossan retkeilyalue sekä sen läheiset kaavoittamattomat rantametsät. Mahdollisesti läheisiä Natura-alueita.

Pinta-ala: Ei eritelty. Ainakin 10 000 hehtaaria.

Perustelu: Luonnontilaista boreaalista metsää. Harjuja ja kirkasvetisiä suppalampia, aapasoita ja jokirotkoja.

+ Retkeilyalueella on jo erinomainen reitistö ja palvelut. Puisto saa kannatusta myös paikallisilta matkailuyrittäjiltä sekä kunnista. Hienoa luontoa, jonka hakkuita nykyinen suojelu ei ole estänyt.

— Miten paljon uutta tuo nykyiseen kansallispuistoverkostoon? Joutunee kilpailemaan Kainuun hankkeiden kanssa.

 

  • Vaara-Kainuu

Kuvaus: Paljakan luonnonpuistoon liittyviä valtion omistamia alueita, tutkimusmetsää ja Natura-alueita.

Pinta-ala: (kaksi eri aloitetta) 1) 4 400 ha valtion metsää. 2) noin 6 000 ha, mukaan lukien luonnonpuisto.

Perustelu: Monipuolisia ja hyvin säilyneitä vaarametsiä ja -soita. Jälkiä vanhasta kaskihistoriasta.

+ Puolangan kunta on suopea ja tehnyt oman aloitteensa, Luonto-Liitto tukee. Hyvin valmisteltu ehdotus. Kainuussa tätä ennen vain yksi pieni kansallispuisto.

— Toisiko uutta kansallispuistoverkostoon? Esimerkiksi Syötteen puistossa samantyyppistä metsää.

 

  • Olvassuo

Kuvaus: Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla (Pudasjärvi, Utajärvi, Puolanka) sijaitseva Olvassuon alue. Nykyään alueella on kaksi soidensuojelualuetta ja luonnonpuisto.

Pinta-ala: 27 000 hehtaaria, valtion maata.

Perustelu: Monimuotoinen ja laaja aapasuoalue. Tärkeä matkailu- ja virkistyskohde.

+ Suuri suokansallispuisto puuttuu verkostosta. Maakuntaliiton aloite, kannatusta myös virkamiestasolla.

— Suot jo valmiiksi suojeltu, onko kansallispuisto vain matkailuhanke?

 

 

  • Ylä-Karjala

Kuvaus: Nurmeksen pohjois-osan Mujejärven Natura-alue sekä Hietasta ja Talasjärveä ympäröivä seutu. Myöhemmin näiden alueiden yhdistäminen maanostolla.

Pinta-ala: Aluksi noin 4 000 hehtaaria valtion maata ja yhdistämisen jälkeen enemmän.

Perustelu: Boreaalista luonnonmetsää, puustoisia soita. Mujejärven harjualue luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi. Merkkejä kivikautisesta asutuksesta.

+ Hienoja metsiä ja retkeilyseutuja. Suuri osa maasta valmiiksi suojeltua.

—Yhdistäminen edellyttäisi maan ostamista. Osa paikallisista metsästäjistä vastustaa. Onko alueen luontotyyppi jo nykyisissä puistoissa?

 

  • Etelä-Konnevesi

Kuvaus: Konneveden Rautalammin reitti, joka kulkee Keski-Suomesta Pohjois-Savoon.

Pinta-ala: Ei eritelty. Sekä maa- että vesialueita, joista suurin osa jo nyt Naturassa.

Perustelu: Kansallisesti ja kansainvälisesti arvokas vesien erityissuojelun kohde. Vedet erinomaisessa kunnossa.

+ Erämaisena säilynyttä metsää ja vettä keskellä Suomea. Paikallista kannatusta, myös alueen kunnanjohtajilta tukea.

— Vihreän Langan saama hakemus on ylimalkainen. Eroaako riittävästi muista Järvi-Suomen puistoista?

 

  • Etelä-Pohjanmaa

Kuvaus: Suo-, järvi- ja metsäkangasalue Seinäjoen, Lapuan, Alavuden ja Kuortaneen rajoilla.

Pinta-ala: Ei tarkkaa erittelyä. Alueella hajallaan liki 1800 hehtaaria suojeltua maata sekä 700 hehtaaria virkistysalueeksi merkittyä kuntien maata.

Perustelu: Erämainen alue. Monipuolinen eläimistö ja merkkejä vanhasta asutuksesta. Nykyinen suojelu ei riitä turvaamaan alueen luontoarvoja.

+ Seinäjoelta Ouluun ulottuvalla laajalla maa-alueella ei ole yhtään kansallispuistoa. Pohjanmaan soilla suurimmat paineet soiden turvekäytölle.

— Valtion maat hajallaan alueella, toimiva puisto edellyttäisi luultavasti maan ostamista. Etelä-Pohjanmaan etelärajalla jo maastoltaan samankaltainen Lauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto.

 

  • Pohjois-Pirkanmaa

Kuvaus: Helvetinjärvi ja Seitseminen yhdistetään yhdeksi kansallispuistoksi. Niiden välissä olevat maat liitetään puistoon.

Pinta-ala: noin 20 000–25 000 hehtaaria, enimmäkseen valtion maata.

Perustelu: Etelä-Suomessa ainutlaatuisen arvokas ja poikkeuksellisen laaja kokonaisuus.

+ Tuloksena olisi selvästi eteläisen Suomen suurin maakansallispuisto. Uusista alueista suurehko osa jo valmiiksi suojeltu. Voidaan ehkä edistää rinnan toisten hankkeiden kanssa.

— Ekologisesti ei toisi uutta kansallispuistoverkostoon. Onko kannatusta paikallisesti?

 

  • Evo

Kuvaus: Hämeenlinnassa, Lammilla oleva metsäalue, jossa nykyään retkeilyalue ja Syrjäsenalusen opetusmetsä.

Pinta-ala: Noin 5 000 hehtaaria, valtion maata.

Perustelu: Laaja ja yhtenäinen metsä, jonka ytimenä noin 700 hehtaaria suojeltua vanhaa aarnimetsä. Valmis reitistö ja siihen liittyvät laavut.

+ Valmiit reitit, yhtenäinen metsäalue. Alueella, jonne pääkaupunkiseudultakin voi tehdä päivämatkoja.

— Ainakin maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok) on ilmoittanut vastustavansa puistoa.

 

  • Teijo

Kuvaus: Teijon retkeilyalue sekä läheiset erilliset suojelualueet.

Pinta-ala: yli 3 000 hehtaaria. Valtio omistaa maat.

Perustelu: Kalliomäkiä ja lakikallioita, jotka ovat kansallisesti ainutlaatuisia. Rakentamattomia rantoja. Merkkejä monisatavuotisesta ihmisen toiminnasta.

+ Voisi tuoda kansallispuistoverkkoon aidosti uuden ekologisen täydennyksen.

— Noin sadan kilometrin säteellä kuusi muuta kansallispuistoa. Joutuu kilpailemaan muiden Etelä-Suomen hankkeiden kanssa.

 

TUSKIN JATKOON

 

  • Teisko

Kuvaus: Kaupungin retkeilymetsiä sekä talousmetsää Teiskossa Tampereen pohjoisrajalla.

Pinta-ala: noin 1 500–2000 hehtaaria, kaupungin omistamaa.

Perustelu: Luontoarvoltaan valtakunnallisesti merkittäviä metsiä ja ennallistettavissa olevaa talousmetsää. Tampereen seudulla tarvetta lähikansallispuistolle.

+ Suojelun tarvetta on. Metsäluontoa lähellä Suomen kolmanneksi suurinta kaupunkia.

— Kaupungin maata. Kansallispuiston nykylailla ei onnistu ilman suurta maakauppaa.

 

  • Ruokolahden Eräjärvi ja Kemppilä

Kuvaus: Etelä-Karjalan pohjoisosan metsävyöhykkeen valtionmaiden ympärille muodostettava puisto.

Pinta-ala: Ytimeksi noin 1 000 hehtaaria valtionmaata, täydennetään muiden omistamilla arvokkailla alueilla.

Perustelu: Erämaista, arvokasta metsäluontoa. Alueella harvinainen eteläinen aapasuo. Muun muassa kuukkeli pesii alueella.

+ Etelä-Karjalan suunnalta puuttuu puisto. Hyvä ehdotus, jossa alue esitellään hyvin. Suojelulle tarvetta.

— Valtion maat hajallaan, vaatisi paljon maanostoja tai -vaihtoja. Toimisiko toisenlainen suojelu paremmin?

 

  • Muuratsalo

Kuvaus: Muuratsalon saaren sekä Ristinselän ja sen ranta-alueita sisältävä järvikansallispuisto Keski-Suomessa.

Pinta-ala: noin 1 600–3 000 hehtaaria maata ja lisäksi tätä enemmän vettä. Alueella valtion omistamia maita, joita suojeltu Naturan yhteydessä.

Perustelu: Muinainen järvimuodostelma, jossa Suomen sisävesien syvin kohta. Monenlaisia metsiä ja rantoja.

+ Luonnoltaan hienoa seutua, saavutettavissa joukkoliikenteellä. Jyväskylän kasvukeskukselle sopiva virkistysalue. Hyvin laadittu esitys.

— Kaavoituspaineet. Yksityishenkilön tekemä, kuinka laajaa kannatus on? Joutunee kilpailemaan ainakin Etelä-Konneveden ehdotusta vastaan.

 

  • Vanajaveden rannat

Kuvaus: Vaihteleva alue. Kulttuurimaisemaa Vanajaveden laaksossa, lintualueita ja jopa vanhaa teollisuutta. Asutusta paljon rajauksen sisällä.

Pinta-ala: Ei eritelty itse hakemuksessa, mutta siinä viitataan aiempaan suunnitelmaan, jossa noin 7 800 hehtaaria. Maanomistus vaihteleva.

Perustelu: Naturaa ja muita luontoarvoiltaan merkittäviä alueita. Lisäksi kulttuurimaisemaa.

+ Uusi ajatus kansallispuistosta. Kokonaisuus, jossa voisi elää myös melkoinen määrä ihmisiä.

— Onko valtion maata tarpeeksi? Nykyisellä kansallispuistolainsäädännöllä vaikea saavuttaa. Ehkä enemmän keskustelunavaus?

 

  • Sanginjoki

Kuvaus: Ulkoilumetsä Sanginjoen varrella noin 15 kilometrin päässä Oulun keskustasta.

Pinta-ala: noin 2500 hehtaaria enimmäkseen kaupungin maata.

Perustelu: Yhtenäinen metsäalue, jossa vanhaa metsää enemmän kuin keskimääräisessä etelän kansallispuistossa. Nyt suurin osa alueesta suojelematta.

+ Polkupyörämatkan päässä Oulusta. Osittain valmiit reitit ja laavut.

— Kaupungin maata. Kansallispuiston perustaminen nykylailla ei onnistu ilman suurta maakauppaa. Muu suojelumuoto kävisi ehkä paremmin?

 

 





Lue

Vihreä Lanka

20/2014

Sisällysluettelo

Näköislehti:
lehtiluukku.fi


YhteystiedotTilaa Lanka Tilaajapalvelu Mediatiedot

Twitter

Blogit-teksti
Touko Aalto

Kolumni "Yksi puolueen ja tulevan eduskuntaryhmän merkittävimmistä tehtävistä on koota erilaisista näkemyksistä yhtenäinen ja selkeä talouslinja."

Annakaisa Suni

Toim. huom. "Ympäristönsuojelusta voidaan tehdä vapaaehtoista. Kyse on poliittisista valinnoista."

Veera Willman

Vähän Vinossa ”Biotaloudessa toimitaan globaalisti ja tähdätään taloudelliseen hyötyyn, mikä on ristiriidassa ekotalouden kanssa.”


Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Tyttöjä on maailman kouluissa lähes yhtä paljon kuin poikia. Korkeakouluissa enemmän. (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Facebook