Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Istockphoto

Istockphoto

Metsähallitus parantelee tulostaan: Arvometsät alennusmyynnissä?

26.4.2012 12.12

Sammeli Heikkinen

Metsähallituksen tulosruuvin tiukentaminen hiertää taas. Luonto-liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto pelkäävät Metsähallituksen maan myynnin lisääntymisen vaarantavan arvokkaita metsiä.

Ollaanko nyt sitten valtion metsiä lyömässä kerralla lihoiksi?

Metsähallituksen viestintäjohtajan Juha Mäkisen mukaan ei. Maan myynnistä vastaavan Laatumaan listoilla on nyt 4 000 hehtaaria metsää. Se on noin promille valtion talousmetsistä.

Mäkinen kuitenkin myöntää, että suuntaus on, että Metsähallitus myy enemmän maata kuin ostaa.

Toisin on ollut aiemmin. Viimeisten viiden vuoden aikana Metsähallituksen metsätalouspuoli on ostanut yhteensä 21 000 hehtaaria maata ja myynyt sitä 13 000 hehtaaria.

Mäkisen mukaan muutos on tapahtunut ennen kaikkea ostamisessa. Ennen Metsähallitus osti talousmetsää, nyt ostetaan vain erityiskohteita esimerkiksi tutkimuksen tai puolustushallinnon tarpeisiin.

Tänä vuonna maata kuitenkin myös myydään aiempaa enemmän. Yhtenä syynä on omistajan – siis valtion – aiempaa suurempi tuloutusvaatimus.

Tämän vuoden budjettiin Metsähallituksen tuloutukseksi on merkitty 110 miljoonaa euroa, ensi vuodelta odotetaan jo 120 miljoonaa. Vielä viime vuosikymmenen puolivälissä tuloutus oli 70 miljoonan tasoa.

Ympäristöjärjestöt pelkäävät, että metsän myynti valtiolta yksityisille johtaa luontoarvojen häviämiseen.

Luonto-liiton ja SLL:n tämän kuun alussa tekemässä vetoomuksessa nostettiin esiin muutama Metsähallituksen maanmyynnistä vastaavan Laatumaa-yhtiön listoilla oleva kohde, joilla on luontoarvoltaan arvokkaita metsiä ja soita.

Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Sini Eräjää ihmettelee, millä perusteella kohteet on valikoitu myyntiin.

”Ei tässä tunnu olevan mitään linjaa. Eli ei ole tullut ollenkaan selväksi, millä seulalla nämä kohteet ovat päätyneet myyntiin, vai onko seulaa ollutkaan.”

Metsätalouden ympäristöpäällikkö Antti Otsamo kertoo, että myytävistä kohteista on päätetty alueellisesti. Hänen mukaansa metsätalouden ympäristöasiantuntijat ovat kuitenkin tarkastaneet, ettei kohteissa ole suojeluarvoja, jotka estäisivät niiden myynnin.

Luontojärjestöt käyttivät esimerkkinä arvokkaasta kohteesta muun muassa Sastamalassa sijaitsevaa Tooppikallion yli 70-hehtaarista metsäpalstaa. Alueella on Metso-kriteerit täyttävää metsää, sillä ohjelman pilottivaiheessa Metsähallituksen alue-ekologista verkostoa täydennettiin Tooppikallion palstalla Metso-kriteereiden perusteella.

Otsamon mukaan Metso-ohjelman kriteerit ovat väljät ja siten jotkut osat myytävistä metsistä voisivat sopia ohjelmaan. Hän pitää luontojärjestöjen huolta kokonaisuudessaan turhana.

Eräjää puolestaan kertoo saaneensa puhelun yksityishenkilöltä, joka oli aikeissa tehdä tarjouksen juuri Tooppikallion palstasta.

”Hän ihmetteli, että miksei myyjä, eli Laatumaa, kertonut näistä luontoarvoista mitään.”

Otsamo ja Mäkinen vaikuttavat hieman yllättyneiltä siitä, että Metsähallitusta pidetään nyt selvästi yksityistä parempana metsien hoitajana.

Selitys on siinä, että Metsähallitus käyttää talousmetsiään yksityisiä rajoitetummin. Sen toimintaa säätelevät valtio-omistajan antamat velvoitteet. Niiden mukaan liikelaitoksen pitää huolehtia rahanteon lisäksi myös metsien monikäyttöisyydestä ja kestävästä metsätaloudesta.

Metsähallituksen metsätalousjohtaja Jussi Kumpula arvioi ennen joulua Vihreässä Langassa, että Metsähallitus voisi saada jopa 50 miljoonaa euroa enemmän hakkuutuloja vuodessa, jos se toimisi kuten yksityiset maanomistajat. Eräjään mukaan metsä onkin paremmassa turvassa valtiolla kuin yksityisellä.

”Metsähallitus on kerran tehnyt tietyt sitoumukset. Seuraavaa omistajaa ei tietenkään voi velvoittaa näitä kunnioittamaan.”

Koska Metsähallituksen tuloutustavoite nousee edelleen, paineet maiden myymiseen tuskin ainakaan vähenevät tulevina vuosina.




Viite