Miksi Länsi-Suomessa ollaan nihkeitä auttamaan?

varmaan siksi että itse yritän tulla toimeen 530 eurolla kuukaudessa ja elättää siinä sivussa myös 10v tyttären asumistukea san kuukaudessa huimat 102 euroa mitään töitä täällä ei ole, koko ikäni täällä asunut ja työssä käynyt että sopisimpitää huolta asukkaista ennen ku pakolaisissta puhutaan, nyt kun jäin työttömäksi niin puilla paljailla ollaan

Mitä yrität sanoa vertauksellasi? Väitteesi on väärä ja harhaanjohtava. Puhut Turun seudusta, mutta tiedätkö, että Turussa on enemmän siirtolaisia ja pakolaisiakin kuin Tampereella, Oulussa ja Itä-Suomen isoissa kaupungeissa.

On alhaista ja höhlää vedota johonkin kuviteltiin "kansanluonteeseen". Tarkenna kirjoitustasi kun olet tutustunut faktoihin.

Terv
Rauli

Kiitos hyvästä kommentista, Rauli!

Uutisessa kyseessä on kiinnostava yksityiskohta tai kenties yhteensattuma, jolle etsitään selitystä, ei mikään kansanluonteen syvällinen analyysi. Myös haastateltava Häkkinen varoi käyttämästä kansanluonne-termiä ja puhui käytännöistä ja suhtautumisesta ulkopuolisiin avuntarvitsijoihin.

En puhu Turusta jutussa sinänsä mitään, lähinnä Satakunnasta ja Pohjanmaasta. Varmasti Turussa tilanne on se kuin sanoit. Antti Häkkisen tutkimuksessa taas viitataan entiseen Turun ja Porin lääniin, joissa asennoituminen nälkiintyneisiin oli muuta Suomea tiukempaa. Helsingin Sanomien tilastossa taas Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan sanottiin olevan pohjamudissa vastaanottolukujen suhteen.

Hei!
Väität, ettet puhunut Turusta, et kai nimeten, mutta kiertoilmauksin. Vai miten on tulkittavissa termit"Turun - ja Porin lääni" ja "Lounais-Suomi".

Et saanut minua edellenkään vakuuttuneeksi, siitä ettei juttusi oli tosihöhlä. Yhteensattumia löytyy kaikesta ja tämä on sellaista harrastelija-ajattelua, jota ei esimerkiksi yliopistossa analysoida ilman naurunpurskahduksia.

Terv
Rauli

Hei!
Nyt kun on enemmän aikaa voin perustella, miksi koko kysymyksesi on hölmö ja väärä ja miksi se seikkailee Topeliuksen aikaisissa mielenmaisemissa ei nykyisisä globaaleissa sfääreissä ja miksi argumenttisi on samantapainen kuin Jussi Halla-aho käyttää.

Ensinnäkin yhtäläisyyksien johtaminen nälkävuosien ja nykypäivän asenteisiin on todella yllättävää ja haettua. Jos maailmaa katsoo niin yhtäläisyyksiä, analogioita, samantapaiselta näyttäviä asenteita löytyy aina kun niitä etsii. Ei ole kovin loogista yhdistellä näitä samantapaisia yhteensattumia, kuten tarinoita nälkävuosista ja asennoitumista siirtolaisiin. Tietysti asiaa voidaan tutkia, mutta ei niin kuin Sinä teet.

Toiseksi vetoat implisiittisesti (et tosiaankaan ekspilisiittisesti) kansanluonnekeskusteluun, joka aloitettiin jo Topeliuksen Maammekirjassa. Toki silloin samassa paikassa asuvien välillä oli paljon yhtäläisyyksiä ja kulttuuri oli kiinteää johtuen siitä, että sen ajan ihmiset harvemmin tapasivat muualla asuvia. Normit olivat samat kun ei ollut lentokonetta eikä kännykkä ja junakin teki vasta tuloaan.

Kolmanneksi argumenttisi muistuttaa halla-aholaisten, rasistien ja seksistien essentiaalista ajattelua. RAsistinen ja seksistinen essentiaalinen argumentti kuuluu:
- koska a: on syntynyt rotuun/sukupuoleen x käyttäytyy hän tavalla y.
Halla-ahon argumentti kuuluu: koska a on syntynyt maassa jossa harrastaan kulttuuria ja uskontoa x käyttäytyy hän tavalla y.
- Sinun (piiloinen) kysymykseesi kätketty argumenttisi kuuluu: koska a on kotoisin seudulta x suhtautuu hän kulkureihin tavalla y.

Ei tällä tavalla rakenetta suvaitsevaista maailmaa hyökkäämällä joidenkin ihmisten paikallisidentiteettiä vastaan. Joku toinen tapa argumentoida voisi olla rakentavampi.

Terv
Rauli