Yle saa ensi vuonna 500 miljoonaa euroa – mitä kansalle vastineeksi?

16.2.2012 7.50

Laura Häkli

Yle saa ensi vuonna 500 miljoonaa euroa – enemmän kuin koskaan ennen. Nyt pitäisi puhua siitä, mitä sillä rahalla saa.

Yle on uuden ajan edessä. Ensi vuodesta alkaen Yle saa veroluonteisen maksun kautta noin 500 miljoonan euron vuositulot. Se on reilusti enemmän kuin valtio käyttää tänä vuonna esimerkiksi ammattikorkeakoulujen rahoittamiseen.

Vihreä Lanka kysyi kolmelta Yle-asiantuntijalta, Mikael Jungnerilta, Tapio Kujalalta ja Krista Kiurulta, mitä rahoilla pitää saada aikaan.

 

Kysymykset

1. Mitä Ylen pitää antaa suomalaisille vastineeksi 500 miljoonasta eurosta?
2. Ylen erityistehtävät on määritelty laissa. Pitäisikö niitä päivittää?
3. Ylen tuore uudistus, jolla se tavoittelee nuorempaa yleisöä, on herättänyt arvostelua. Miten uudistus on mielestäsi onnistunut?
4. Mikä on Ylen suurin haaste tulevaisuudessa?
5. Vastaako Ylen palvelu sen saamaa rahoitusta?

Mikael Jungner

Ylen entinen johtaja, sdp:n puoluesihteeri

1. ”Perinteisemmän julkisen palvelun lisäksi Ylen suurin tehtävä on edistää suomalaista sisällöntuotantoa tilaamalla ohjelmia riippumattomilta tuottajilta. Sillä on iso merkitys, nyt kun Ylen talous vahvistuu: se tarkoittaa työpaikkoja ja osaamisen kehittymistä. Yle ostaa tuotantoyhtiöiltä sellaista sisältöä, jossa voidaan keskittyä enemmän laatuun, kokeilla uusia asioita eikä tehdä kaikkea katsojalukujen armoilla, ja silloin ohjelmista voi tulla Suomelle tärkeä vientituote Ruotsin ja Norjan malliin.

Aikaisemmin Yle käytti 20 prosenttia ulkopuolisiin ostoihin, nyt osuus pitäisi nostaa takaisin siihen. 500 miljoonan rahoituksella valtiovallan pitää edellyttää ostoja ulkopuolisilta.

Toinen iso asia on avoimen datan kehittäminen: julkisin varoin tuotettua tietoa pitää jakaa avoimesti. Tv-maksuvaroin on saatu aikaan miljoona tuntia ohjelmia, jotka ovat suomalaisten kansallisomaisuutta. Jos tämän varaston avaa ihmisille ja yrityksille hyötykäyttöön, se voi olla voimakas kasvusysäys sisällöntuotannolle. Materiaalista voisi kehittää mitä ihmeellisimpiä uusia palveluja. Ylen Elävä arkisto on hyvä alku, mutta tästä pitäisi mennä paljon eteenpäin.”

2. ”Kyllä. Ylen tehtävät pohjaavat 1990-luvulle, ja niiden juuret ovat vieläkin syvemmällä. Nyt kun tekniikka ja verkko ovat muuttaneet maailmaa, olisi hyvä päivittää myös Yle tähän maailmaan. Tietoyhteiskunnan muutosta ei ole viety Ylen tehtäviin, on muokattu vain pintaa. Avoin data ja ulkopuoliset sisällöntuottajat ovat ilmiöitä, jotka pitää ottaa mukaan Ylen tehtäviin.”

3. ”Tiedän, miten vaikeita uudistukset ovat ja miten paljon vastustusta ne herättävät. En halua sanallakaan tätä kommentoida.”

4. ”Nyt kun talous on ratkaistu, suurin haaste on uudistuminen. Viestintä on yksi nopeimmin muuttuvista toimialoista Suomessa: tv:stä tietokoneeseen, siitä tabletteihin ja mobiiliin. Ylellä on vaikea rooli: olla samaan aikaan edelläkävijä ja turvata perinteinen palvelu.”

5. ”Tällä hetkellä Yle on alirahoitettu, mutta nyt kun rahoitus saadaan kuntoon, valtiovallan pitää edellyttää Yleltä uusia asioita.”

Tapio Kujala

Ylen osaamiskeskuksen entinen päällikkö ja Kansanvalistusseuran toiminnanjohtaja

1. ”Pitäisi vaatia aika paljon. 500 miljoonaa on valtava rahasumma, ja eduskunnassa pitäisi määritellä nyt entistä tarkemmin, mikä julkisen palvelun tehtävä on. On käsittämätöntä, että Ylen tehtävistä tai sisällöistä ei puhuta. Hyviä malleja on olemassa, vaikka Ruotsissa: siellä esimerkiksi opetusohjelmiin käytetään 4,75 prosenttia tuloista. Mekin voimme määritellä, että tietyille tärkeille ohjelmasektoreille, esimerkiksi uutistoimintaan käytetään tietty osuus tuloista. Myös laadukas ulkomaanseuranta on tärkeä osa perustehtävä: nyt kun uutistarjonta on vääristynyt kotimaan ja talouden asioihin, olemme kansakuntana pihalla siitä, mihin maailma on menossa, ja se on ollut iso palvelus perussuomalaisille.

Ylellä suurimpana av-talona on vastuu siitä, että indie-tuotantopuolella on työtilaisuuksia: tuo terveellistä kilpailua, tehokkuutta ja uusia näkökulmia ohjelmistoon.

Keskustelua Ylen tehtävistä pitää käydä myös uusista näkökulmista: Jos olisi määritelty 500 miljoonan uusi verorahoitus terveydenhoitoon tai sosiaalipuolelle, mietittäisiin varmasti, miten ja kuka hoitaa tehtävät parhaiten. Miksei nyt kysytä, kuka hoitaa julkisen palvelun tehtävät tehokkaimmin? Jos arvostamme sivistystä, pitäisi kilpailuttaa sivistysohjelmien tekeminen. Jos Yle ei pärjää, ohjelmat pitäisi antaa muiden tehtäväksi.”

2. ”Julkisen yleisradiopalvelun tehtäviä pitäisi määritellä tarkemmin. Toteutuvatko esimerkiksi oppimisen tukeminen, virikkeellinen viihde, sivistys- ja tasa-arvolähtökohdat sillä, että Yle lopettaa opetusohjelmat? Yle on käytännössä monella tavalla luopunut siitä roolista, joka sille kuuluisi. ”

3. ”Viihteellistymistä ja ulkomaisia sarjoja perustellaan sillä, että tavoitellaan nuorta yleisöä. Mutta esimerkiksi Yle Puheen uudistamiseen ovat reagoineet sekä vanhat että nuoret. Se on merkki siitä, että Ylellä on oma tehtävä, jota sen ei pidä kadottaa kilpaillessaan muiden mediatalojen kanssa.

On vanhanaikaista ajattelua määritellä sisältöjä pelkästään iän kautta. Nuoret eivät kuluta mediaa niin runsaasti kuin yli 45-vuotiaat, heitä Yle tavoittaa hyvin esimerkiksi netin, radion ja Areenan palvelujen kautta. Ylen käyttöluvuthan ovat huikeita.”

4. ”Uudistuminen niin, että palveluja todella tuotetaan sen 500 miljoonan edestä. Ylen nykyinen organisaatio on aika tehoton, ja itse ohjelmatyön tekeminen on tehty hankalaksi. Jos toimittaja Ylessä saa idean, hän esittelee sen tuottajalle, joka esittelee sen vastaavalle tuottajalle, joka esittelee sen osaamiskeskuksen päällikölle ja hän puolestaan luovan puolen sisältöpäällikölle. Sitten päällikkö ja sisältöpäällikkö miettivät, kannattaako ideaa tarjota kanaville. Lopulta kanavan tilaajan pitää keskustella asiakaspäällikön ja kanavapäällikön kanssa.”

5. ”Rahamäärä on iso jo nyt, noin 460 miljoonaa, ja Yle käyttää sen tehottomasti. Pitää miettiä, voiko organisaatio olla kevyempi. Toimintatavoissa pitää tapahtua muutoksia, ja yhtiön pitäisi olla selkeämmin johdettu, mallia voisi ottaa esimerkiksi lehtien toimituksista.”

Krista Kiuru

viestintäministeri (sd)

1. ”Kulttuurin ja kotimaisen ohjelmiston ystävänä toivon toki, että Yleisradio jatkaisi hyvää ja laadukasta linjaansa ja tuottaisi paljon kotimaista ohjelmistoa ja turvaisi sen, että suomalainen ohjelmistotuotanto olisi elinvoimainen. Toivon Yleltä myös, että kaikki kansalaiset maalla ja kaupungissa kuin myös eri ikäryhmät sekä vähemmistö- ja erityisryhmät löytäisivät Ylen palveluista mieleisensä.”

2. ”Yleisradion tehtävät on mielestäni määritelty kattavasti laissa.”

3. ”Yhtenä osiona määritelmään lisätään nyt nuoret katsojat, jotta Yle olisi kaikkien ulottuvilla. Se ei tarkoita, että Ylen tulee näyttää samanlaista ohjelmistoa kuin kaupallisten kanavien vaan esimerkiksi nuorille suunnattua vaihtoehtoista ohjelmistoa.”

4. ”suurimpana haasteena näen sen, että ihmiset löytävät tulevaisuudessakin Yleisradion palvelut kasvavan tiedon tulvan ja uusien viestintämuotojen joukosta.”

5. ”Yle on pitänyt kulunsa lähes samalla tasolla kymmenen vuotta. Rahoituksen alenemisesta ja hintojen noususta huolimatta se on pystynyt uudistamaan toimintaansa ja turvaamaan monipuoliset palvelut. Uusi rahoitusmalli turvaa palvelut ja mahdollistaa myös pienet lisäykset esimerkiksi kotimaiseen tuotantoon.”

Tweet