Näin Suomessa: Onko tämä demokratiaa?
Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että Suomen nykyinen vaalitapa sorsii pieniä puolueita. Mutta siitä, miten vaaleista saisi nykyistä reilummat, onkin monta mielipidettä.
Klikkaa kuva suuremmaksi.
Vaalilakiuudistusta pohtiva työryhmä aloitti työnsä viime viikon perjantaina, ja tulosta pitää saada jo tämän vuoden loppuun mennessä. Työhön lähdetään valtio-opin professorin Heikki Paloheimon mukaan kuitenkin vääristä lähtökohdista: suunnitelmissa oleva vaalipiirien rukkaaminen on turhaa pipertämistä ja itse asiassa koko d’Hondtin vaalilaskentamenetelmä joutaisi roskakoriin.
”Viime vuonna perustuslakivaliokunnalle antamassani lausunnossa ehdotin, että vaalipiirijako voisi säilyä nykyisellään, mutta d’Hondtin tilalle otetaan vaalilaskentatapa, joka toteuttaa paremmin suhteellisuutta, esimerkiksi Sainte Laguën menetelmä tai Haren kvoottimenetelmä”, Paloheimo sanoo Vihreälle Langalle.
”Vaalialuetoimikunnassa politiikan tutkijat ehdottivat d’Hondtin menetelmän korvaamista jollakin suhteellisuutta paremmin toteuttavalla laskentamenetelmällä, mutta silloiset hallituspuolueet sopivat keskenään, että lähtökohta on d’Hondtin menetelmä ja 3 prosentin juridinen äänikynnys.”
Viime vaalikaudella olisi Paloheimon mukaan ollut suotuisa tilanne laskentajärjestelmän uudistamiseen kaikkien kannalta reilummaksi. Viime hallituksen esitys juridisen äänikynnyksen käyttöönotosta teki kuitenkin hankkeesta perustuslakikysymyksen, eikä esityksellä eduskunnassa enää ole vaadittua kahta kolmasosaa edustajista takanaan – ja siksi työ alkaa alusta.
”Vaalien laskentamenetelmä on meillä ikuisuuskysymys, joka nousee esiin silloin tällöin. Koskaan ehdotukset eivät kuitenkaan ole johtaneet tuloksiin, koska suuret puolueet eivät ole niille lämmenneet.”
Paloheimo ei usko suureen muutokseen nytkään.
”Oletan, että nyt vaalipiirirajoja muutellaan, ja sitten asia on pitkäksi aikaa poissa päiväjärjestyksestä. D’Hondtin vaalitapa on jäämässä meille pitkäksi aikaa, vaikka esimerkiksi muissa pohjoismaissa on käytössä reilumpi Sainte Laguën vaalitapa.”
Hallituksen tavoitteena on saada uusi vaalilaki käyttöön vuoden 2015 eduskuntavaaleihin.
- 487 ääliötä ja populistia (24.5.2012)
- :-) (24.5.2012)
- "Kukkahattutätien" direktiivi. (23.5.2012)
- Velaksi eläminen vihreää? (22.5.2012)
- Eutanasia ja poikien oikeus päättää ruumiistaan. (21.5.2012)
- Kiva, että Suomessa joku (21.5.2012)
- Sähkön tuotanto (20.5.2012)
- Mistä elintaso syntyy? (20.5.2012)
- "Cityvihreys" onkin vihreiden perusongelma. (18.5.2012)
- Kannattaa ottaa venäläisistä mallia. (15.5.2012)
- Raporttia kun katsoo (15.5.2012)
- Demokraattinen, demokraattisempi, ay? (15.5.2012)
- Särjet näemmä ui rantakiville (15.5.2012)
- Kaksinaismoralismi kukkii (15.5.2012)
- Aika teoreettiset 16000 (14.5.2012)
- Eversti co. Ylioppilasteatterissa 24.5.-13.6. (13.5.2012)
- (6 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (26.4.2012)(10 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (26.4.2012)(71 kommenttia)
- Guggenheim – politiikka (23.4.2012)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (17.4.2012)(23 kommenttia)
- (19 kommenttia)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (28.3.2012)(7 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (26.3.2012)(53 kommenttia)
- Ydinvoimasta (15.3.2012)(6 kommenttia)
- Propaganda (5.3.2012)
- Onko vihreän oltava kasvissyöjä? (26.2.2012)(110 kommenttia)
- Turkki vai somiste (16.2.2012)(14 kommenttia)
- Piirun verran positiivista populismia (27.1.2012)









Vihreiden alennustila ei johdu vaalijärjestelmästä
Muita Pohjoismaita ei kannata tässä demokratia-asiassa niin valtavasti kehua, koska niissä on Suomea korkeammatkin kiinteät äänikynnykset ja pitkät listat. Lisäksi ne ovat Islantia lukuunottamatta monarkioita.
Jos Vihreät ovat huolissaan omasta kannatuksestaan ja sitä myötä eduskunnan paikkaluvusta, vika löytyy muualta kuin vaalijärjestelmästä. Mitä Vihreät itse asiassa tällä hetkellä tekevät Kataisen sixpack-hallituksessa? Sanat ja teot jäävät toisistaan yhä loitommalle.
Kyllä vaalijärjestelmästä
Muistetaanhan kuinka Cronberg putosi vaikka oli ääniharava. Ja viimeisimmissä vaaleissa ei Vihreiden äänimäärä pudonnut kovin radikaalisti, mutta paikkamäärä putosi siihen nähden kohtuuttoman paljon. Vihreäthän oli kokoonsa nähden suurin häviäjä paikkamäärässä.
Mitäs me muka oppositiosta käsin tehtäisiin? Varsinkin, kun otetaan huomioon keitä muita siellä on. Ja kyllä jokaisen puolueen tavoite kuuluu olla hallitukseen pääsy.
Ja mistäs "alennustilasta" oikein on kyse, kun vaalien jälkeen on liittynyt 2573 uutta jäsentä?
Mitä tulee äänikynnykseen, niin voi järjestelmää järkevöittää ilman sitä!
Cronbergin henkilökohtaisella
Cronbergin henkilökohtaisella äänimäärällä ei ollut mitään merkitystä, koska Vihreiden puoluekannatus Pohjois-Karjalassa oli riittämätöntä. Eduskuntavaalit ovat yleensäottaen puolue- eikä henkilövaalit.
Hallitukseen pääsystä on todellakin tullut puolueille hyvin yleinen tavoite, omasta linjastaankin välittämättä. Siksi kenties monille tuli järkytyksenä se, kuinka Perussuomalaisille ei hallituspaikka kelvannutkaan, vaikka sitä väitetysti tarjottiin kultalautaselta monien ministerinpaikkojen ryydittämänä. Tarkkaa linjaa pitämällä he voivat olla hyvinkin pelätty oppositiopuolue jatkossakin.
Puoluevaalit, oikeassa olet
Tietysti kyseessä oli ja pitää ollakin kyseessä puolue- eikä henkilövaalit. Mutta vaalipiirijakoon ja d'Hondtin menetelmään liittyy, että ne suosivat suuria puolueita ja on piilevä äänikynnys. Pysyn siis kannassani, että suuri syy oli vaalijärjestelmä.Mikään ei tietysti ole niin yksinkertaista, että johonkin olisi vain yksi syy.
Hallituksesta voi kuitenkin vaikuttaa enemmän kuin oppositiosta vaikka joutuisi jostakin tinkimään. Politiikka on aina yhteistyötä ja kompromisseja ja kaikkien täytyy jossakin määrin tulla toisia vastaan.
Jos keskustellaan vaalijärjestelmän uudistamisesta, ei pidä ensimmäisenä tuijottaa sitä, mitkä puolueet hyötyvät tai eivät hyödy. Lähtökohtana on oltava järjestelmä, joka on mahdollisimman oikeudenmukainen ja joka aiheuttaa mahdollisimman vähän vääristymiä. Monissa ehdotuksissa on kuitenkin ollut se vika, että järjestelmä olisi hyvin mutkikas. Sen on hyvä olla sellainen, että kaikki voivat sen ymmärtää. Ehdotuksissa oli myös mukana äänikynnys, joka on aika ongelmallinen juttu.
Kirjoita uusi kommentti