Näin vihreiden kansanedustaja vastaa Halla-ahon julistukseen

Suomen kouluissa järjestetään erityisopetusta esim. lukivaikeuksista kärsiville. Tällä pyritään varmistamaan, että huolimatta vaikkapa neurologisista ongelmista on mahdollisuus saada täysipainoinen koulutus, ja muuten kykyjään vastaava koulumenestys.

Onko positiivista diskriminaatiota, jos tähän varatut resurssit käytetään maahanmuuttajataustaisten kielenopetukseen, koska suomenkieliset nyt kuitenkin pärjäävät paremmin? Tällä perusteella on esim. Tampereella jätetty todettuja lukihäiriötapauksia tai muuten oppimisvaikeuksista kärsiviä ilman tukitoimia.

No nyt jaan innolla odottamaan, mita positiivisia toimenpiteita Outi valmistelee taatakseen poikien hyvinvoinnin ja ehkaistakseen heidan syrjaytymisensa. Koulupudokkaista valta osa on poika. Syrjintaa kokevan poikaryhman piirteita ovat lyhyt elinikaennuste, itsetuhoisuus (vertaa syomishairioihin), koyhyys jne. Siis kaikki edella lueteltu ja paljon muuta huonoa tapahtuu ryhmalle, jolle nyky-yhteiskunta ei tarjoa kaipaamansa tukea.

Halla-ahon teksti oli copy-pastettu YK:n tekstistä, joten älkää nyt hätäpäissänne sitä liian rajusti tuomitko. Saattaa muuten seurata noloja tilanteita.

Eikö "positiivista diskriminaatioita" voida toteuttaa yksilökohtaisesti, taustan perusteella yleistämättä? Ei lasten "huono" tausta johda automaattisesti huonoon koulumenestykseen, kuten ei myöskään "hyvä" tausta johda automaattisesti hyvään koulumenestykseen, joten on typerää lajitella ihmisiä taustan perusteella eriarvoisiin ryhmiin. Lapsia pitää tukea yksilöinä, ei ryhminä. Huonosti pärjäävää lasta tulee tukea taustaan katsomatta, eikä hyvin pärjäävään lapseen ole syytä kohdistaa resursseja "huonon" taustan takia. Esim. ADHD ei ole mikään tausta tai taustasta riippuva ongelma, vaan sitä esiintyy niin köyhien kuin rikkaidenkin kakaroissa - kummatkin ansaitsevat saman kohtelun taustasta riippumatta.

Aivan samalla tavalla maahanmuuttajilla on koulussa sekä hyvin että huonosti pärjääviä lapsia. Ei pidä tukea maahanmuuttajien lapsia ryhmänä, sillä se leimaa heidät ryhmänä automaattisesti jotenkin "huonommiksi", jotka siksi tarvitsevat tukea. Pitää tukea huonosti koulussa pärjääviä maahanmuuttajia, aivan kuten tuemme huonosti koulussa pärjääviä "han-suomalaisia".

Ei siis syrjitä, positiivisestikaan, etnisen taustan, kielen, kulttuurin tai uskonnon perusteella, sillä mikään näistä ei automaattisesti tee ihmisestä "huonompaa", heikommin pärjäävää, vaikka huono-osaisuuden todennäköisyys joissain ryhmissä olisikin suurempi. Emmehän me tuomitsekaan ryhmää sen yksilöiden perusteella, miksi siis tukisimme ryhmää sen yksilöiden perusteella. Tuomitaan ihmisiä yksilöinä ja tuetaan heitä yksilöinä - kohdellaan ihmisiä yksilöinä!

Varmaankin pitäisi määritellä ensin käsitteet.

Syrjimättömyys ei tarkoita, että kaikki tulevat yhtä aikaa maaliin. Se tarkoittaa, että kaikki lähtevät samalta viivalta. (kiitos nimimerkki Vetinari)

Mutta mitä "sama viiva" tarkoittaa?

Vammaiset saavat pysäköidä oven eteen, koska vammaisuus on hyväksyttävä peruste saada positiivista erityiskohtelua tällaisessa liikkumiseen liittyvässä kysymyksessä. Jos oven eteen perustetaan pysäköintipaikka romaneille, asia on aivan eri. Etnisyyden ei pidä olla suosimisperuste.

Voiko "sama viiva" todella tarkoittaa, että ruotsinkielisenä pystyt pääsemään hyvin vähäisellä kilpailulla lakitieteelliseen koulutukseen?

Tarkoittaako se, että pakolaiset sijoittuvat vuokra-asuntojonossa kärkeen? Voidaanko jonojen rakentamisperiaatteista edes puhua avoimesti?

Tarkoittako positiivinen erityiskohtelu, että mediassa rikollisen voidaan valehdella olevan kantasuomalainen, rikoksen uhrin voidaan valehdella olevan ulkomaalainen ja rikoksen motiivin voidaan valehdella olevan rasistinen?
Kaikkia näitä on tapahtunut - sen lisäksi että vastaavaan syrjivään tulokseen pääsee jo pelkällä peittelyllä.

Etnisellä perusteella myönnetty koulunkäyntiavustaja on silkkaa rasismia, rotusyrjintää. Siinä ei ole mitään positiivista. Koulunkäyntiavustajan voi tietenkin myöntää myös ei-rasistisesti.

Näiden kahden sekoittaminen onkin hyvin tärkeää, ettei joudu allekirjoittamaan syrjinnänvastaista vetoomusta.

Vihreät siis ajattelevat, että maahanmuuttajilla ei ole samanlaisia menestymismahdollisuuksia koulussa ja työmarkkinoilla kuin suomalaisilla? Eikös tämä ole rasismia pahimmillaan?

Tavallisella työläisperheeseen ja vähävaraiseen perheseen syntyvä poika kokee positiivisen syrjinnä ollessaan vielä sinisilmäinen, vaalea hiuksinen, keski-ikäinen mies, äidin ja isän jopa painostuksen takia vain ammattikoulun tai peruskoulun käynyt.

Omalla kohdallani täytän kaikki nuo kriteerit paitsi. Kävin lukion kokopäiväiväisen työn ohessa viettäen 3 vuotta kaiken ajan töissä tai lukien. Jatkoin opintojani sen jälkeen suorittamalla kaksi tutkintoa, mikä oli aivan poikkeuksellista lapsuuden ja nuoruuteni ympäristössä.

Tässä on tosikertomukseni sitä kuinka vaalea, sinisilmäinen keski-ikäinen mies voi olla rasismin uhri Suomessa tai näin koin kun ilman omaa syytäni minua syyllistettiin rasismista.

Olin noin kolme vuotta sitten kaupassa ostoksilla ja työnsin ostoskärryjä. Ihmettelin, että miksi erään hyllyn alla eräs mies ryömi puolittain ja hänellä oli vieressä Hiltin laukku. Katsoin ohikulkiessani hieman uteliaan, että mitä hän korjaa, ilman mitään erikoista tarkoitusta tai sanomatta sanaakaan miehelle. Hyllyn alla ryöminyt mies nousi seisomaan ja alkoi huutamaan minulle suoraa huutoa. Käyttäen huonoa suomenkieltä, että "mitä katsot?,,, suomalainen rasisti". Totesin, että "en ymmärrä nyt yhtään". Halusin välttää konfliktia. Menin kassalle ja tämä ulkomaalaisperäinen mies jatkoi meuhkaamista kulkien perässäni. Meuhkaamiseen yhtyi eräs nainen (olkoon nainen A) tietämättä edes asiasta mitään ja nainen alkoi sättimään minua. Suoraan sanottuna minua alkoi raivostuttamaan tilanne suunnattomasti. Siinä vaiheessa sanoin "tämähän on aivan kuin jostain elokuvasta tai piilokameraohjelmasta". Mutta samassa eräs toinen nainen (olkoon vaikka nainen B) puuttui tilanteeseen ja alkoi puolustamaan minua sanoen, että olin vain kulkenut ohi ja hän oli nähnyt kulkiessaan tilanteen, että en antanut minkäänlaista aihetta käyttäytymiseen jota minua kohtaan kohdistettiin tuolloin kaupassa. Kun asiaa selvitettiin, niin minua rasismista syyllistämään alkanut nainen A pyysi anteeksi minulta lopulta. Tämä meuhkaaja mies poistettiin kaupasta kokonaan henkilökunnan toimesta. Kyseinen nainen A totesi, että "luulin sinua rasistiksi" kun tuo mies niin sanoi...

Jos olisin ollut jonkin muun ihonvärin omaava kuin se mikä minulla on, niin minua ei olisi syytetty rasismista. Vaalea mies voi kokea rasismia afrikassa, Lähi-idässä ja voi joutua kokemaan jopa myös Suomessa.

Ennen kuin alatte syyttämään minua vaikka mistä, niin kerron tehneeni runsaasti vapaaehtoistyötä josta minua on jopa palkittu huomionosoituksella. Vapaaehtoistoiminnassa jossa on tuettu ulkomaalaislasten urheiluharrastusta.

Mielestäni kaikenlainen rasismi tulee tuomita, myös enemmistöön kohdistuva syrjintä tulee tuomita kuten Halla-aho kirjoittaa(En ole Halla-ahon kannattaja enkä hyväksy hänen kaikkia mielipiteitä joihin olen tutustunut). Käsitykseni mukaan NS: "Positiivinen syrjintä" voi kasvattaa katkeruutta enemmistössä ja siten se voi purkautua vähemmistöön kohdistuvana lisärasismina ja "noidankehä" on valmis, kuten Israelin ja palestiinan välillä. Edellä esitetyistä perusteista voidaan esimerkkinä mainita pohjoisafrikan maita, joissa on ollut etuoikeutettu vähemmistö sortamassa enemmistöä ja uskon, että entisellä etuoikeutetulla vähemmistöllä tulee olemaan vihamiehiä tulevaisuudessa johtuen aikaisemmasta enemmistön sortamisesta jne.

Suomi on sivistysvaltio, jossa esiintyy erittäin vähän syrjintää ja rasismia, mistä on syytä olla iloinen ja ylpeä. Missä muualla maapallolla kohdellaan vähemmistöjä niin hyvin kuin Suomessa? vaikka aina parannetavaakin voidaan osoittaa.

Onko sekin positiivista diskriminointia, että vain sairaita hoidetaan yhteiskunnan varoin,, mutta ei terveitä?
****
Eduskunnassa 25.5.2011
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä

Tuomitsemme kaiken etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin, uskontoon tai vastaavaan seikkaan perustuvan syrjinnän tai suosimisen työmarkkinoilla, koulutuksessa ja muissa yhteyksissä”
Vaadimme, että poliittiset ja yhteiskunnalliset vaikuttajat ja keskustelijat suhtautuvat yhtäläisellä vakavuudella kaikkeen syrjintään ja kaikkiin väkivallantekoihin, edustivat uhrit sitten enemmistöä tai jotakin vähemmistöä. Kaikkinainen epäsymmetrisyys eri ryhmiin kuuluvien henkilöiden kohtaamien vääryyksien uutisoinnissa ja arvottamisessa lähettää vahvan viestin siitä, että ihmisen arvo riippuu hänen taustastaan.
*****

Ville Niinistö
Erityisesti kielteinen suhtautuminen ns. positiiviseen erityiskohteluun on ongelmallinen. Esimerkiksi saamelaisten selviytymisen elinehto on valtion myönteinen suhtautuminen. Saamelaiset on ainoa EU:n alkuperäiskansan statuksen saanut kielellinen ja kulttuurinen vähemmistö. Kolmen saamen kielen elvyttäminen tarvitsee erillisen kielen elpymistä vahvistavan ohjelman, jonka toteuttamisen perussuomalaisten linjaus estäisi.
*
Kommentti:
Miten Perussuomalaisten julkilausuma estäisi saamenkielien opetuksen?

Mikä on tämä erityisohjelma. Eikö riitä, että saamenkielisillä samanlaiset mahdollisuudet kuin suomenkielillä tai ruotsinkielisillä saada opetusta omalla äidinkielellään.

Akateemisena naisena en voi kuin ihmettellä Outi Alanko-Kahiluodon kirjoituksen älyllistä kepeyttä ja asian ohi puhumista. Hän kirjoittaa sosiekonomisesti huonommassa asemassa olevien lasten koulunkäynnistä - kun koko konstruktio (köyhyys, huono-osaisuus) ei ollut alkuperäisen keskustelun tarkoittama vähemmistöryhmä, vaan kyse oli etnisistä, kielellisistä, uskonnollisista ja ilmeisesti seksuaalisista vähemmistöistä.

Alanko-Kahiluoto ei kirjoita sanaakaan niiden ihmisten oikeuksista jotka esim. pätevämpinä hakijoina eivät saa työpaikkaa sen mennessä vähemmän pätevämmalle vähemmistön edustajalle. Mitkä ovat tällaisen menettelyn seuraukset yhteiskunnallisella tai yksilön tasolla? Luonnollisesti sanallakaan hän ei myöskään kajoa sosiekonomisesti valtaväestöä paremmin pärjäävän ruotsinkielisen vähemmistömme erityiskohtelun seurauksiin (esim. suomenkielisille). Valintakokeissa paljon paremmin menestyviä suomenkielisiä opiskelijoita jää rannalle esim. HY:n lääketieteelliseen pyrittäessä, kun ruotsinkieliset pääsevät paljon huonommalla osaamisella sisään. Mitään sanottavaa heille? Miksi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoperiaatteet unohdetaan tässä yhteydessä? Miksi rikkaan perheen suomenruotsalainen nuori saa helpommin opiskelupaikan kuin vähäosaisen perheen suomenkielinen nuori? Suomenruotsalaisilla on ryhmätasolla parempi terveys, matalampi kuolleisuus kaikissa ikäryhmissä ja selvästi enemmän varallisuutta valtaväestöön verrattuna. Olisi todella mukava kuulla miltä heitä esimerkiksi Outi Alanko-Kahiluodon mukaan pitää suojella? Ja vastaukseksi ei riitä kielen ja kulttuurin suojelu koska esim. venäläisille ja saamelaisille ei vastaavia kiintiöitä ja etuisuuksia ole tarjolla.

Soisi myöskin että positiivista syrjintää kannattavat tutustuisivat paremmin alan kansainväliseen tutkimukseen. Yhdysvalloissa tutkimusta esim. affimative actionien seurauksista on tehty melko paljon, eivätkä tulokset ole mitenkään lupaavia.

Viimeiseksi: kuka/ketkä ovat oikeutettuja päättämään mille ryhmille, millä perustein ja kuinka pitkään suojelua ja erivapauksia annetaan?

Ei kenenkään uskonnollinen tai kulttuurinen tausta voi olla oletuksena mikään huonontava tekijä. Ihmiset ovat aina samanarvoisia. Kaikki ovat hienoja ja upeita!

Meidän on tarvittaessa muutettava omia ahtaita sääntöjämme inhmillisemmiksi niin että yhteiskunnassa kaikki voivat olla aina yhtä hyviä ja menestyä samalla tavalla.

Vihreiden Grand Old Man mr. Komsi oli aivan toista mieltä tästä asiast Helsingin Sanomiin kirjoittamansa mielipidekirjoituksen mukaan. Vanha ei ilmeisesti osaa lukea rivien välistä.

Outi Alanko-Kahiluoto sekoittaa (ilmeisen tarkoituksellisesti) toisiina yleisen yhteiskuntapolitiikan ja postiivisen diskriminaation.

Positiivisessa diskriminaatiossa on aina kyse yksilöstä. Sillä ei ole mitään tekemistä asuinalueiden tai koulujen tukemisen, integrointitoimenpiteiden tai muun normaalin yhteiskuntapolitiikan kanssa.

Positiivisessa diskriminaatiossa yksittäinen henkilö saa henkilökohtaisesti parempaa kohtelua viiteryhmänsä perusteella. Siinä on kyse aina jakamattomasta henkilökohtaisesta edusta. Siis esim. että joku tulee valituksin työtehtävään toisten ohi ihonvärinsä perusteella, tai että jollekulle maksetaan parempia sosiaalietuuksia pelkästään etnisyyden (ei tosiasiallisten olosuhteiden) perusteella. Positiivinen diskriminaatio on siis sidoksissa toisaalta yksilöön ja toisaalta muodolliseen asemaan jonkun huonommassa asemassa olevan vähemmistöryhmän jäsenenä. Tosiasiallisista olosuhteista johtuva parempi kohtelu (esim. oikeus käyttää tulkkia valtion laskuun koska ei osaa kieltä) ei kuulu positiivisen diskriminaation piiriin. Ei myöskään sellaisen ryhmän suosiminen, joka on ennestään hyvässä asemassa, koska positiivisen diskriminaation määritelmään kuuluu tarkoitus saattaa huonommassa asemassa olevat tosiasiallisesti muiden kanssan samaan asemaan. Siksi suomenruotsalaisten ylisuuret koulutuskiintiöt eivät ole positiivista diskriminaatiota.

Alanko-Kahiluoto ja muut asiasta "pöyristyneet" poliitikot kyllä tietysti tietävät tämän ja ymmärtävät mitä persujen julistuksessa tarkoitetaan. Miksi he sitten puhuvat koulujen tukemisesta ja integraatiosta? No koska oikea positiivinen diskriminaatio on vaikea aihe, joka ei ole mitenkään automaattisesti yksiselitteisesti perusteltua. On helpompaa vääntää tarkoituksellisesti aiheen ohi, hakata olkiukkoa ja saarnata jostain mistä kaikki ovat varmasti yhtä mieltä, kuin puolustaa kantaansa oikeasti kiistanalaisessa aiheessa.

Joku toki voisi pitää sitä selkärangattomuutena, mutta enemmän kai kyse on yleisesti toimintatavasta politiikassa.

Koska vihreiden logiikan mukaan nämä ryhmät eivät pärjää yhteiskunnassa ilman merkittäviä helpotuksia, joita myöskin "positiiviseksi" syrjinnäksi voidaan kutsua.

No jos todella on niin että Alanko-Kahiluoto et al. tarkoituksellisesti *politiikan luonteen* vuoksi puhuvat asian ohi niin aina pahempaa. Ymmärtävätkö nämä ollenkaan kuinka paljon sekä positiivisen syrjinnän epäloogisuus (suomenruotsalaiset - vähäosaiset - tietyt maahanmuuttajaryhmät) että tapa jolla "oikeaa mieltä" olevat politikot siihen vastaavat (tyyliin RRasismi on väärin, vähäosaisia lapsia pitää auttaa), jurppii ihmisiä. Mitä enemmän tätä kansan älyn aliarviointia, rasismista syytelyä ja sen oikean näkökulman tuputtamista esiintyy sen enemmän jurppii. Näyttäisi siltä että jytkyt ei jää tähän. Soininvaara kannanottoasi odotellaan.

Korjataan yksi asia kerrallaan. Keskitytään siihen asiaan jota ollaan korjaamassa. Autetaan kaikkia niitä joita ongelma koskee.

Lapsi opetetaan lukemaan opettamalla hänet lukemaan. Valitaan opetettavat lapset sen mukaan keillä on vaikeuksia. Ei valita niitä sen mukaan, mikä on isän uskonto, äidin synnyinpaikka tai perheen kotikieli.

Ei saa olla erikseen maahanmuuttajataustaisia lukihäiriöisiä lapsia ja kotoperäisiä lukihäiriöisiä lapsia. On vain lukihäiriöisiä lapsia.

Aivan oikein ruohonjuurivihreä

Kuvitellaan, että meillä on koulussa viisi lasta joista jokaisella on vaikeuksia kielen kanssa. Neljällä koska he ovat maahanmuuttajia ja yhdellä, koska vaikka hän on suomessa syntynyt, hän on asunut lapsuutensa isän työkomennuksen vuoksi ulkomailla. Jos heistä perustetaan tukiopetusryhmä johon ohjataan ylimääräisiä resursseja se ei ole positiivista diskriminaatiota, vaikka suurin osa ryhmästä onkin maahanmuuttajia, koska kaikkia samassa tilanteessa olevia kohdellaan samalla tavalla etnisyydestä tms. riippumatta.

Sen sijaan positiivista diskriminaatiota on se, että kaikki resurssit ohjataan neljän maahanmuuttajalapsen tukiopetukseen ja ulkomailla asunut suomalaislapsi jätetään ilman sillä perusteella ettei hän ole maahanmuuttaja. Tällöin joitain oppilaita kohdellaan paremmin pelkästään heidän viiteryhmänsä perusteella. Tämä on se suuri eri normaalin tarve- ja tarkoituksenmukaisuusharkinnan ja positiivisen diskriminaation välillä (positiivisessakin diskriminaatiossa syrjitään aina jotakuta, mutta perusteluna syrjinnän sallittavuudelle on, että syrjittävän viiteryhmällä, siis yleensä kantaväestöllä, menee keskimäärin hyvin).

Vielä kerran rautalangasta: Positiivisessa diskriminaatiossa on kyse siitä ja vain siitä, että yksilö saa tiettyjä etuja pelkästään tiettyyn viiteryhmään kuulumisen, ei henkilökohtaisen tilanteensa tai ominaisuuksiensa vuoksi. Toisin sanoen, että yksilöä kohdellaan eri tavalla kuin muuten täsmälleen identtisessä tilanteessa olevaa, mutta ihonväriltään, etnisyydeltään tms. eriävää henkilöä kohdeltaisiin.

Suomalasten nuorten työttömyys ja syrjäytyminen on Euroopan sukupuolittunein. Tartteekohan työministeriön pitkäaikaiselle puolueelle tarkentaa kummasta sukupuolesta on kysymys? Ainakin siitä päätellen, että asiaa ei ole huomioitu.

Kannatavatko Vihreät jonkinlaista positiivista syrjintää näissä asioissa, vaikka tasa-arvon nimessä? Vai koskeeko "tasa-arvo" vain niitä tasa-arvoisempia?