Näistä pätkätyösukupolvi joutuu maksamaan

”Nyt on oikein juhlavuosi”, Osku Pajamäki (sd) sanoo.

Juhlavuodella hän tarkoittaa sitä, että vuosi 2009 on viimeinen vuosi lähteä eläkkeelle ilman, että eläkkeeseen vaikuttaa vuoden 2005 eläkeuudistuksessa luotu elinaikakerroin.

Vuonna 2009 pöydällä on useita uusia päätöksiä, jotka heikentävät pienten ikäluokkien tilannetta.

Valtionvelan kasvu kiihtyy, ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat kustannukset alkavat selvitä. Apua pätkätyöläisille ei näytä tulevan myöskään Sata-komiteasta.

Ahne sukupolvi-kirjan vuonna 2005 julkaissut Pajamäki uskoo edelleen, että pienet ikäluokat eivät tule selviämään suurten ikäluokkien perinnöstä. Hän huomauttaa, että työelämän paineet ja kilpailu kiihtyvät samaan aikaan, kun velka kasvaa.

”Miten tässä tilanteessa kuvitellaan, että tämä ikäluokka samoissa perhe- ja muissa paineissa jatkaa kymmenen vuotta pidempään työelämässä. Vastaus on, että ei se jaksa”, Pajamäki sanoo.

Valtionvelka

Pienet ikäluokat on tuomittu velkavankeuteen. Suomi velkaantui 1990-luvun lamassa hurjalla vauhdilla. Tämän jälkeen laskua on maksettu, mutta hitaasti.

Taantuman takia velka on alkanut kasvaa uudestaan. Tänä vuonna valtio ottaa lisää velkaa 13 miljardia.
Lokakuun lopussa velkaa oli 63,4 miljardia euroa, eli lähes 12 000 euroa per suomalainen.

Valtionvarainministeriön mukaan velka voi kasvaa ainakin vuoteen 2013, jolloin se on pahimmillaan 103 miljardia euroa. Se on nykyisten ennusteiden mukaan 50 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Osku Pajamäen mukaan suuret ikäluokat sysäsivät velat pienille ikäluokille.

”Nyt velkaa on otettava, mutta ongelma on se, että vanhaa velkaa ei maksettu pois pitkän nousukauden aikana. Samaan aikaan kuitenkin valtion omaisuutta myytiin”, Pajamäki sanoo.

63,4 miljardia €

Ilmastonmuutos

Ilmastoneuvotteluiden henkeen kuuluu, että saastuttaja maksaa. Länsimaissa ilmastonmuutoksen laskua eivät kuitenkaan maksa ne, jotka sen ovat aiheuttaneet. Kööpenhaminassa mahdollisesti sovittavat paketit tulevat maksuun vasta kymmenen vuoden päästä.

EU kaavailee, että kehitysmaat tarvitsevat kymmenen vuoden päästä 100 miljardia vuodessa päästöjen vähentämiseen. Rikkaiden maiden on tarkoitus maksaa 22–50 miljardia euroa vuosittain.

EU-komission mukaan EU:n osuus tästä olisi 2–15 miljardia. Suomelle tulisi väestömäärän mukaan maksettavaksi 2–15 miljoonaa euroa.

Julkisten kustannusten lisäksi Suomenkin yksityinen sektori maksaa osansa kustannuksista päästökaupan kautta.

2–15 miljoonaa €

Eläkkeet

Suomalaisille on tällä hetkellä luvattu eläkkeitä 230–280 miljardia euroa enemmän kuin niitä varten on pantu sukan varteen.

Tämän takia ainakin yksityisen puolen työnantajien ja -tekijöiden maksamia työeläkemaksuja on korotettava 4–5 prosenttia 30 seuraavan vuoden aikana.

Myös työuria yritetään pidentää. Tämän ongelman kanssa pähkäilee kaksi vuoden loppuun mennessä raporttinsa jättävää työryhmää.

Lisäksi pienten ikäluokkien eläkkeiden kertymissääntöjä heikennettiin vuoden 2005 eläkeuudistuksessa. Elinaikakerroin-nimellä tunnettu eläkeleikkuri pyörähtää käyntiin ensi vuonna.

Vuonna 1947 syntyneet ehtivät kuitenkin livahtaa täysillä eläkkeillä pois työelämästä vielä ensi vuonnakin, sillä kerroin on silloin yksi.

Sen sijaan esimerkiksi 63-vuotiaana eläkkeelle vuonna 2040 jäävän eläke kerrotaan 0,881:lla.

Pudotusta on siis lähes 12 prosenttia.

”Tosiasiallisesti tämä korottaa eläkeikää”, sanoo Osku Pajamäki.

280 miljardia €

Sosiaaliturva

Sosiaaliturvan uudistusta pohtiva Sata-komitea on luvannut saada työnsä valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä. Komitea jätti peruslinjaukset sosiaaliturvan uudistamiseksi jo tammikuussa.

Nyt näyttää siltä, ettei komitea helpota pätkätöiden puristuksessa pyristeleviä pieniä ikäluokkia.

Syksyllä julkisuuteen tuli tieto, että komitea ehdotti uudenlaista kassaa, joka takaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan kaikille – myös ammattiliittoon kuulumattomille. Komitean puheenjohtaja Markku Lehto ilmoitti kuitenkin pian, ettei uudistusta toteuteta väkisin, vaan siitä luovutaan työmarkkinajärjestöjen vastuksen takia.

± 0 €