Nokia syö luovuuden

Nokia nosti Suomen 1990-luvun lamasta, mutta nyt yhtiö saattaa seistä uuden nousun tulppana.

Nokia-huuman hiipuminen ja yhtiön viimeaikaiset vaikeudet erityisesti älypuhelinmarkkinoilla ovat muuttaneet arviot Nokian merkityksestä Suomelle aiempaa kriittisemmiksi.

Yksi yritysjätin arvostelijoista on Aalto-yliopiston alaisen Venture Garagen vetäjä Kristo Ovaska, jolla on mielipiteitä, joita moni ei vielä muutama vuosi sitten olisi uskaltanut sanoa ääneen.

Ovaskan mielestä Suomi ei tarvitse uutta Nokiaa, vaan kymmenen uutta Skypeä. Hänen mukaansa Nokian mahdollinen muuttaminen pois Suomesta edistäisi uusien pienien teknologiayritysten syntymistä. Väitettään hän perustelee sillä. että Nokian valta-asema vaikuttaa Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin tutkimusrahojen kanavoimiseen.

Ovaskan mielestä Nokian läsnäoloa kauppa- ja teknillisissä korkeakouluissa pitää vähentää, sillä yhtiö vaikuttaa liikaa suomalaisten opiskelijoiden ainevalintoihin ja tätä myötä myös tutkimukseen ja projekteihin.

”Nokia nähdään potentiaalisimpana työnantajana. Ihmiset menevät mieluummin Nokialle kuin perustavat oman teknologiayrityksen. Esimerkiksi Piilaaksossa tilanne on täysin toisenlainen.”

Nokian viestintäpäällikkö Tapani Kaskinen tyrmää Ovaskan näkemykset.

“Nokialle osoitettu Tekes-tuki kanavoidaan Nokian toimesta lähes kokonaisuudessaan suomalaisille korkeakouluille ja pk-yrityksille, jolloin nimenomaan tuetaan innovaatioekosysteemiä”, Kaskinen sanoo.

Nokia saa Suomessa toimivista yrityksistä eniten tutkimus- ja tuotekehitysrahaa Tekesiltä. Viime vuonna summa oli lähes kymmenen miljoonaa euroa.

Samalla yhtiö on Suomen suurin tutkimukseen ja tuotekehitykseen investoiva yritys. Vuonna 2009 Nokia investoi tutkimukseen ja tuotekehitykseen maailmanlaajuisesti 5,9 miljardia euroa.

Kristo Ovaskan mielestä Suomessa projektit, jotka tukevat Nokian strategiaa, saavat muita projekteja helpommin rahoitusta.

”En kiistä, etteikö Tekes-rahojen investoiminen Nokiaan viimeisen 20 vuoden aikana olisi ollut järkevää. Enää se ei ole sitä, sillä tällä hetkellä suomalaisten verovaroja siirretään osakkeenomistajille, jotka löytyvät suurimmaksi osaksi rajojen ulkopuolelta.”

Ovaska haluaa korostaa, ettei Nokian lähtö olisi hyvä asia koko Suomen kannalta.

”Parasta olisi, että Nokia saisi uuden ulkomaalaisen johtajan, joka tuntee hyvin kansainväliset teknologiafirmat.”

Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun professori Matti Pohjola köhii kuullessaan Ovaskan näkemyksistä. Hänen mukaansa monet Ovaskan väitteistä ovat lähes absurdeja.

”On todella rohkeaa väittää, että jos Nokia lähtisi, meillä olisi yhtäkkiä paljon uusia start-up-yrityksiä, jotka olisivat yhtä hyviä kuin Nokia.”

Pohjolan mukaan pitää kuitenkin paikkansa, että pienessä maassa Nokian kokoinen yritys syö resursseja muualta. Se, ettei Suomessa ole menestyviä ohjelmistoyrityksiä, saattaa Pohjolan mielestä olla seurausta Nokian dominoivuudesta ja siitä, että yhtiö hankkii ohjelmistonsa alihankkijoiden kautta.

Tekesin tukea yhtiölle hän ei kyseenalaistaisi. Pohjola toivoo, että Nokia pitää pääkonttorinsa Suomessa vielä pitkään.

”Nokian osuus Suomen viennistä on 15 prosenttia. Olisi katastrofi, jos se lähtisi.”

Nokian vuosikertomuksen mukaan yhtiön Suomeen maksamien yhteisöverojen määrä romahti taantuman myötä viime vuonna aiemmasta 500 miljoonasta eurosta noin 127 miljoonaan euroon. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan selvityksen mukaan Nokia tuotti viime vuonna 1,6 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Vuonna 2008 vastaava luku oli 2,6 prosenttia.