Onko mamuvisionne tästä maailmasta, Demos?
Ajatushautomot Demos Helsinki ja Ajatuspaja e2 julkaisivat keskiviikkona puheenvuoron, jossa hahmotellaan elämää monikulttuurisessa Suomessa vuonna 2030.
Hyvä munkki. Ajatuspajan visioissa suomalaiset paistavat maahanmuuttajien kanssa munkkeja.
Vuoden 2030 Helsingissä virolainen diplomi-insinööri ja turkulainen toimitusjohtaja jakavat tamppaustelineen somalialaisen perheen kanssa, asukkaat vetävät kylätalolla taitokursseja ja esittelevät sadonkorjuujuhlissa kokkaus- ja käsityötaitojaan.
Lähiyhteisöt rakentavat omat kerrostalonsa, paistavat pihalla yhdessä munkkeja ja auttavat eläkeläisrouvan viljelypalstan kunnostamisessa.
Kaikki tekevät vapaaehtoistyötä.
Demos Helsingin tutkija Tommi Laitio, miten työssäkäyvällä on aikaa kaikkeen tähän yhteisöllisyyteen?
”Yhä useammalla on yhä enemmän vapaa-aikaa – joko omasta tahdosta tai pakosta. Luultavasti vuonna 2030 työttömyys on ainakin samalla tasolla kuin nyt. Jos toiminta liittyy oman lapsen hyvinvointiin ja omaan yhteisöön, kyllä sille pystyy raivaamaan aikaa.”
Aloitteen ydinajatus vaikuttaa olevan, että jos vain kaikki ihmiset olisivat hyviä, kaikki olisi hyvin. Mitä ruusunpunainen tulevaisuudenmaalailu ilman konkreettisia toimintaehdotuksia auttaa?
”Puheenvuoro ei ole ruusunpunainen. Siinä puhutaan myös laittoman maahanmuuton kasvusta ja muista vaikeista kysymyksistä. Tämä on myös konfliktien yhteiskunta, ja neuvotteluita tarvitaan”, Laitio sanoo.
”En usko, että myönteisiä yhteiskunnallisia muutoksia ajetaan eteenpäin voivottelemalla. Väitän, että hahmottelemamme yhteiskunta on mahdollinen.”
- Ympäristövaikutuksista (12:01)
- Miehille oikeus elää. (11:51)
- Sopivat rajat pedoille (7.2.2012)
- Maahanmuuttajat eivät paranna huoltosuhdetta (7.2.2012)
- Miksi maksaa päästömaksuja? (6.2.2012)
- Lipsumista loppusuoralla (5.2.2012)
- Taloudellinen päätös (2.2.2012)
- Haavisto sopii pastoreillekin (2.2.2012)
- Ontuva selitys (1.2.2012)
- Greenpeacehan voisi ojentaa (1.2.2012)
- Logan fosforipäästöt (31.1.2012)
- Huomio (31.1.2012)
- komia lista (31.1.2012)
- Paavo Lipposen kirje Pekka Haavistolle (31.1.2012)
- Pelastakkaa kanssamme RADION BIODIVERSITEETTI (29.1.2012)
- Laittakaa ihmiset viestiä (28.1.2012)
- Monilla mobbareilla menee oma (27.1.2012)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (6.2.2012)(6 kommenttia)
- Turkki vai somiste (27.1.2012)(13 kommenttia)
- Piirun verran positiivista populismia (27.1.2012)
- (1 kommentti)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (28.11.2011)(20 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (20.11.2011)(8 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (17.11.2011)(49 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (21.9.2011)(70 kommenttia)
- Onko vihreän oltava kasvissyöjä? (6.9.2011)(109 kommenttia)
- Pelletti- ja puulämmitys (31.8.2011)(9 kommenttia)
- Persuista ja populismista (18.8.2011)(38 kommenttia)
- Vasemmisto ei halua antaa rahaa köyhille (11.8.2011)(17 kommenttia)
Vihreä Lanka Oy. Päätoimittaja Juha Honkonen. Yhteystiedot: Fredrikinkatu 33 A, 2. kerros, 00120 Helsinki, puh. (09) 5860 4123, toimitus[ät]vihrealanka.fi.
Todellisuutta jo ...
Demoksen visio on jo todellisuutta - täällä metsässä.
Kaikki tekevät enemmän tai vähemmän vapaaehtoistyötä, auttelevat naapureita, rakentelevat asumuksiaan, "leikittävät" toisten kersoja, on kylätaloja jne ...
Mutta ei täällä metsässä somaleita tai muita mamuja näy.
Ihan totta, kaikki ovat tänne tervetulleita, jos vain tulija hyväksyy kaksi asiaa: tarvitsee paljon puuhastella itsekin (tehdä siis työtä, joka ei ole palkka- tai ansiotyötä) ja se, että sossutätiä ja poliisia ei täällä pahemmin näy. Monet palvelut hoidetaan täällä metsässä siis melkolailla itsenäisesti.
Jos vain kaikki ihmiset olisivat hyviä
Loistava havainto toimittajalta.
Tutkijan vastaus kysymykseen sen sijaan naivia asian kiertämistä. Ei ongelmana ole laiton maahanmuutto tai muu tällainen makrotason ilmiö, vaan se kun siellä taloyhtiössä asuu 70-80 % sellaista porukkaa, jota ei kiinnosta pätkän vertaa naapurin mummon kukkapenkki tai edes normaalit pihatalkoot.
Työttömien varaan ei myöskään kannata laskea ihanneyhteiskunnan muodostamista. Tarvitseeko tätä edes perustella, kun katsoo mitä porukkaa siellä työvoimatoimistossa pyörii?
Ja ne meistä, jotka ovat vuonna 2030 töissä, maksavat yhä edelleen suurten ikäluokkien jälkien siivoamisesta eläkelaskuna ja ilmastonmuutoksen kustannuksina. Voi olla, että vähäinen vapaa-aika käytetään silloin johonkin aivan muuhun kuin taitokurssien vetämiseen kylätalolla.
Totta
nim. "valitettavasti" osui asian erääseen ytimeen: jos kaikki ihmiset vain olisivat hyviä.
Kuten kerroin täällä metsässä monet yhteiskunnan palvelut hoidetaan itse.
Jos joku häröilee täällä useampaan otteeseen kanssaihmisiään kohtaan, hän kovin nopeasti kokee poismuuton olevan hänelle sopivin ja järkevin vaihtoehto.
Tässä suhteessa tilanne on hieman toinen jossakin asoy:ssa tai taajamassa, siellä tulee kyllä erittäin hyvin toimeen ilman naapureitaan. Kiitos tästä lankeaa mm. ylikehittyneelle sosiaaliturvallemme.
Laskun maksavat lopulta taajamissa asuvat palkkatyötä tekevät keskimäärin kovin kunnolliset ihmiset, meiltä metsäläisiltä ei irtoa käteistä rahaa kovinkaan paljon valtion kirstuun, vaikka ehkä keskimäärin kovin kunnollisia olisimmekin.
Kun olot muuttuu katalaksi,tulee vilu ja nälkä urbaanissa ympäristössä, metsässä elää - tosin vaatimattomasti, kuten nyt.
Ihmettelen, etteivät useammat tee samaa johtopäätöstä kuin minä noin 9 vuotta sitten; oman etuni ja läheisteni edun vuoksi on parempi muuttaa pois kaikennäköisten minusta ja läheisistäni riippumattomien riskien, uhkien ja oravanpyörässä pyörimisen keskeltä.