Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Klikkaa kuva isommaksi. Kaatuneet tuolit kuvaavat valtuustonsa jättäviä ministereitä.

Klikkaa kuva isommaksi. Kaatuneet tuolit kuvaavat valtuustonsa jättäviä ministereitä.

Onko ministeri hyvä valtuutettu? Näin paljon he lintsaavat

18.10.2012 14.49

Lasse Leipola

Valtakunnallisesti tunnettu ja säännöllisesti televisiossa näkyvä naama voi olla korvaamaton apu kuntavaalien kampanjavaiheessa. Mitä tapahtuu vaalien jälkeen, kun ministerin pitäisi alkaa hoitaa oman kuntansa asioita?

Vihreä Lanka selvitti, miten aktiivisesti jatkopaikkaa valtuustoon tavoittelevat ministerit ovat osallistuneet kunnan- tai kaupunginvaltuustojen kokouksiin.

Viimeisen vuoden aikana korkeintaan kerran olivat poissa vain sisäministeri Päivi Räsänen (kd), sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok) sekä asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sdp), joka toimii Porissa paitsi valtuutettuna myös valtuuston puheenjohtajana.

Vähiten valtuustojen kokouksissa viihtyneiden joukkoon kuuluvat valtuustopaikoistaan luopuvat elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok) Kotkassa ja ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr) Turussa. Kumpikaan heistä ei ole tänä syksynä enää ehdolla.

”Kun on ministeri, kansanedustaja sekä kahden lapsen isä ja valtuusto on toisella paikkakunnalla, niin paikkakunnan arjessa ei ehdi olla niin, että kokisin, että valtuustopaikka on täydessä hyötykäytössä. Toinen vihreä valtuutettu pystyy ajamaan kuntalaisten asioita ja aistimaan asioita arjessa huomattavasti monipuolisemmin, jos se on hänen pääpoliittinen tehtävänsä”, Niinistö sanoo.

Hän toivoo keskustelua siitä, kuuluuko hyvään poliittiseen kulttuuriin se, että sama henkilö edustaa sekä kuntaa, lainsäädäntövaltaa että toimeenpanovaltaa.

”Siinä voivat mennä roolit helposti sekaisin. Se, että valta keskittyy samoille ihmisille, ei ole poliittisessa järjestelmässä kovin hyvä piirre.”

Aivan oma erityistapauksensa on liikenneministeri Merja Kyllönen (vas), joka ei ole maaliskuun 2011 jälkeen osallistunut kertaakaan Suomussalmen valtuuston kokouksiin. Hänen mukaansa ongelmana on ollut kokouksien järjestäminen tiistaisin, eikä maanantaisin, jolloin eduskunta ei kokoonnu.

”Olen sekä itse että valtuustoryhmäni kautta lukuisia kertoja vedonnut sekä kunnanvaltuuston puheenjohtajaan että entiseen kunnanjohtajaan ja kunnanhallitukseen, että kokoukset olisi pidetty maanantaisin, kuten muuallakin”, tänäkin syksynä ehdolla oleva Kyllönen sanoo.

”Lähdin ehdolle, koska riittävän vaikutusvaltainen taho ilmaisi, että jatkossa kokoukset tullaan pitämään maanantaisin ja sitä kautta minullakin on mahdollisuus osallistua kokouksiin. Luotan nyt, että asia korjaantuu ja järjestelmällisenä kiusantekona ilmentynyt ongelma poistuu”, Kyllönen sanoo.

Määrällistä osallistumista haastavampaa on arvioida laadullista osallistumista, eli sitä, kuinka hyvin ministerit valtuutetun tehtäviään hoitavat. Ministeri Kyllönenkin vakuutti Vihreälle Langalle vaikuttaneensa oman kuntansa asioihin oman valtuustoryhmänsä kautta.

Helsingissä monen ministerin toimintaa valtuustokollegana seurannut Kimmo Helistö (vihr) arvioi, ettei aktiivinenkaan ihminen ehdi ministerin tehtävien ohella perehtyä kovin syvällisesti kaupungin asioihin.

”Minä en ainakaan ministerinä ehtisi valtuustoasioita hoitaa”, Helistö sanoo.

Hän muistuttaa kuitenkin, että joskus ministeri voi arvovallallaan ja omaan salkkuunsa liittyvällä asiantuntemuksella olla arvokas voimavara valtuustolle.

”Esimerkiksi asuntoministerinä toimiessaan Jan Vapaavuori (kok) oli valtuustossa aktiivinen asunnottomien asioiden hoitamisessa ja Sipoon maa-alueiden siirtämisessä Helsingille. Hän onnistui aika hyvin pelaamaan yhteen ministerin ja valtuutetun rooleissa.”




Viite