Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Istockphoto

Kuvituspullo.
Istockphoto

Opetetaanko suomalaisia taas tavoille kieltolain hengessä?

26.4.2012 12.25

Jukka Vahti

Parin päivän päästä vappuna viina virtaa suomalaisittainkin vuolaasti kaduilla, ravintoloissa ja kodeissa.

Tällä viikolla työnsä valmiiksi saanut sisäministeriön virkamiestyöryhmä ehdottaa, että juhlahumun kääntöpuoleen, eli alkoholin aiheuttamaan kärsimykseen ja taloudellisiin vahinkoihin, tartuttaisiin lähiaikoina tiukalla otteella. Työryhmä on osa hallituksen sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelua.

Viinejä ruokakauppoihin janoavien odotus näyttää jatkuvan: asiantuntijat suosittavat päihdepolitiikkaan vapauksien lisäämisen sijaan tiukempaa kuria.

Työryhmän puheenjohtaja, sosiaali- ja terveysministeriön (STM) osastopäällikkö Aino-Inkeri Hansson vahvistaa Vihreälle Langalle, että työryhmä ehdottaa tiukennuksia juomiseen julkisilla paikoilla ja ravintoloiden anniskeluaikojen lyhentämistä.

Ryhmän ehdotuksiin kuuluu myös sen selvittäminen, pitäisikö kolmosolut ja muut vastaavan vahvuiset juomat siirtää ruokakaupoista Alkoon.

Sosiaaliministeri Maria Guzenina-Richardson (sd) aiheutti kohahduksen viime syksynä väläyttäessään kaupoissa myytävän oluen alkoholipitoisuudelle 3,5 prosentin ylärajaa.

Alkoholipolitiikka on käytännössä taiteilua järkevien ja poliittisesti mahdollisten vaihtoehtojen välillä. Hansson ei usko kolmosoluen siirron tapahtuvan ainakaan kuluvan vaalikauden aikana.

”Yhtälö on hankala. Ensin sanotaan, että alkoholipolitiikka on epäonnistunut, kun alkoholin aiheuttamat haitat lisääntyvät. Kun sitten tarjotaan tutkitusti tehokkaita keinoja haittojen vähentämiseen, ne todetaan hyvin epäsuosituiksi”, Hansson sanoo.

Työryhmän ehdotuksilla on vielä pitkä matka varsinaiseen päätöksentekoon. Ehdotuksia on tarkoitus käyttää pohjana myös tällä vaalikaudella toteutettavassa alkoholilain kokonaisuudistuksessa.

Viime viikonloppuna julkaistun, Helsingin Sanomien teettämän kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että alkoholin anniskelun ravintoloissa voisi lopettaa nykyistä varhaisemmin. Toisaalta neljännes ajattelee täysin toisin ja poistaisi anniskelun rajoitukset kokonaan.

Alkoholivero nousi vuoden alussa niin, että useimpien alkoholijuomien hinta nousi viitisen prosenttia. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu puuttuminen alkoholin mielikuvamainontaan.

Mutta voiko tapa- ja juomakulttuuria muuttaa kielloilla ja rajoituksilla?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Pia Mäkelä muistuttaa, että poliittisilla päätöksillä pyritään puuttumaan alkoholin todistetusti aiheuttamiin haittoihin, ei juomatapoihin.

”Ja siitä on paljon tutkimusevidenssiä, että alkoholihaittoihin pystytään valitettavasti parhaiten vaikuttamaan niin sanotuilla kovilla keinoilla, eli hinnoilla ja saatavuudella.”

Hänen mukaansa tapakulttuurin muutoksen pitää kuitenkin lähteä ihmisistä itsestään. Juomakulttuurin muuttamiseen tutkimus ei tarjoa tehokkaita keinoja.

”Jos väki tykkää dokata, niin ei sinne paljon auta mennä heristämään sormea, että älkääs nyt tykätkö tuosta humalasta.”

Mäkelän arvion mukaan myöskään kieltolain kielteisiin vaikutuksiin vetoamiselle ei nykyisin ole enää perusteita. Kun alkoholia myydään lähes joka paikassa, hienosäätö sen saatavuuteen tuskin luo vaikutelmaa kielletystä hedelmästä.

Alkoholin kokonaiskulutus kuitenkin laski Suomessa kolmena vuotena peräkkäin 2008–2010 ja pysyi viime vuonna edellisvuosien tasolla. Miksi politiikkaa pitää kiristää juuri nyt?

”Kun alkoholiveroja leikattiin 2004, kulutus nousi ja oli huipussaan 2005. Sen jälkeen alkoholin verotusta on kiristetty useita kertoja ja kulutus on tullut vähän alaspäin. Silti alkoholin kulutus ja sen aiheuttamat haitat ovat edelleen selvästi korkeammalla tasolla kuin ennen vuotta 2004.”


Lisää aiheesta:



Viite