Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Kuvituskuva.
Päästöt pussissa. Voisiko Talvivaara päästä jätevesistä kokonaan eroon?

Päästöt pussissa. Voisiko Talvivaara päästä jätevesistä kokonaan eroon?

Pelastaisiko tämä Talvivaaran kohukaivoksen?

10.5.2012 15.03

Sammeli Heikkinen

Suljettu kierto. Viimeksi tämän ympäristön kannalta hyvää lupaavan sanaparin lausui Kainuun Sanomien mukaan hallituksen puheenjohtajaksi jättäytynyt Pekka Perä Talvivaaran vuosikokouksessa. Perä heitti ilmaan mahdollisuuden siitä, että kaivoksen prosessivesi olisi suljetussa kierrossa 2016.

Toistaiseksi Talvivaarassa ollaan hyvin kaukana tästä. Tänä vuonna hankittava kalvopuhdistuslaitos voi olla askel oikeaan suuntaan.

Professori Mika Mänttäri Lappeenrannan teknillisen yliopiston membraanitekniikan laboratoriosta kertoo, että suljetussa kierrossa prosessiveteen liuenneet ja sekoittuneet aineet erotetaan vedestä yleensä membraanitekniikalla.

Yksinkertaistettuna se tarkoittaa sitä, että vesi ajetaan paineella läpi polymeerikalvosta, johon sitten esimerkiksi metallit, mineraalit tai suolat jäävät.

”Se on kuin elintarvikepakkausten päällä oleva muovikelmu, vähän paksumpaa. Siinä voi olla eri kokoisia huokosia, niiden koosta riippuu millaisia komponentteja kelmu poistaa vedestä.”

Mänttärin mukaan membraanisen puhdistuksen teho on 90–99 prosenttia. Eli jos liuos sisältää 100 yksikköä ainetta, siitä saadaan pois ainakin 90 yksikköä.

Kertaalleen puhdistettu liuos voidaan sitten ajaa läpi toisesta kalvopuhdistussysteemistä. Seuraavassa puhdistuksessa suhteellinen teho on yhtä hyvä, joten jäljelle jääneestä 10 yksiköstä saadaan pois vielä yhdeksän.

Paperiteollisuudessa käytetään paljon puhdistusjärjestelmiä, joilla saadaan talteen prosessiliuokseen karannut pigmentti. Se on kallista tavaraa. Siten puhdistustekniikkaan tehty investointi maksaa nopeasti itsensä takaisin.

Suljettu kierto pelastaa uusiokäyttöön myös puhdasta vettä. Mänttärin mukaan tämä onkin yksi keskeisistä syistä sen käyttämiseen monilla alueilla maailmassa.

”Monet kaivokset sijaitsevat käytännössä autiomaassa, missä vettä on hyvin vähän. Siellä vettä on kierrätettävä. Esimerkiksi Australiassa on kaivos, jossa on varsin suljettu kierto.”

Suomessa tällainen luonnollinen kannustin puuttuu. Vettä riittää, ja se on halpaa tai ilmaista.

Näin on myös Talvivaarassa. Yhtiön antamien tietojen mukaan kaivokselle pumpattiin viime vuonna noin 3,5 miljoonaa kuutiota – 3,5 miljardia litraa – vettä.

Kaivokselta taas laskettiin vesistöihin liki 1,3 miljoonaa kuutiota jätevettä. Suljettu kierto on siis näiden tietojen perusteella kovin kaukana.

Mahdotonta sellaiseen pääseminen ei Talvivaarassa kuitenkaan ole, sanoo Mänttäri. Kyse on siitä, kuinka paljon se maksaa.

”Paljon on kiinni siitä, kuinka väkevää liuos on. Käsittääkseni se on Talvivaarassa aika väkevää.”

Mitä väkevämpää liuosta, sitä tehokkaampi ja kalliimpi laitteisto tarvitaan.

Talvivaarassa uuden membraanipuhdistamon hintalappu on neljä miljoonaa euroa. Kaivosyhtiö ilmoitti hankkivansa käänteisosmoosiin, eli kalvopuhdistustekniikkaan, perustuvan laitoksen tänä vuonna.

Talvivaaran mukaan sen puhdistuskapasiteetti on 140 kuutiota tunnissa. Se tarkoittaisi sitä, että nykyisen kokoinen jätevesimäärä voitaisiin ajaa uuden puhdistamon läpi ennen vesistöön laskemista.

Kalvopuhdistustekniikan pitäisi soveltua hyvin sulfaatin ja natriumin kaltaisten aineiden puhdistamiseen. Suljettua kiertoa tämä ei vielä tarkoita, mutta periaatteessa laitos vaikuttaa lupaavalta.

Käytännön teho jää nähtäväksi. Talvivaaran uusi toimitusjohtaja Harri Natunen ei vaikuta kovin toiveikkaalta. Natunen julisti alkuviikosta Kainuun Sanomien haastattelussa, ettei kaivos voi toimia, jos uudessa ympäristöluvassa vaaditaan sitä pitämään kiinni ennen toiminnan aloittamista lupaamistaan päästötasoista.


Lisää aiheesta:



Viite