Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Perästä kuuluu

16.11.2012

Juha Honkonen

Käyttäjän Juha Honkonen kuva

Kirjoittaja on Vihreän Langan päätoimittaja. Tätä versiota on muokattu vielä paperiversion mentyä painoon.

Talvivaara-uutisoinnissa käännetään kaivoksen jokainen kivi. Talvivaaran malmivarat löydettiin verovaroilla samana vuonna kuin synnyin, 1977.

Varojen hyödyntäminen tuli järkeväksi vasta 30 vuotta myöhemmin – sen jälkeen, kun Outokumpu oli myynyt kaivosoikeudet kahdella eurolla entiselle työntekijälleen Pekka Perälle. Listautuessaan Lontoon pörssiin hänen yhtiönsä nettosi 300 miljoonaa euroa.

Iskikö vauhtisokeus? Malttoiko Talvivaara oy noudattaa kaikkia lakeja ja asetuksia? Olivatko ne tai niiden valvonta löperöä? Vai oliko kaiken pahan alku vasta valtiohallinnon uudistus eli Alku-hanke, jossa ympäristökeskukset lopetettiin ja elinkeinoelämää priorisoivat ely-keskukset perustettiin? Entä mikä on Kainuun ely-johtajan Kari Pääkkösen vastuu?

Näihin kysymyksiin poliisitutkinta tuonee vastauksia.

Samalla kun katsotaan taakse, pitäisi tähyillä myös eteen. Missä on seuraava Talvivaara? Onko se Sodankylän Kevitsassa?

Kemijoen sivuhaaran, Kitisen, kupeeseen avattiin kesäkuussa niin ikään nikkelikaivos. Kanadalainen omistaja First Quantum Minerals on jo ilmoittanut, ettei se pysy päästörajoissa.

Vai onko tuleva Talvivaara Raahen Laivakankaalla? Siellä kultakaivosyhtiö aloitti toimintansa, vaikka mereen johtava jätevesiputki ei ole edes valmis.

Vai sittenkin Rovaniemen Romppaalla tai Kittilän Suurikuusikossa? Edes kultakaivos ei ole aina varsinainen kultakaivos.

Jos Talvivaaran kohusta täytyy jotain positiivista etsiä, on se ajankohta. Suomeen on suunnitteilla kasapäin uusia kaivoksia. Kansainväliset yhtiöt ja paikalliset ely-viranomaiset tuskin ovat kaiken tämän jälkeen niin tyhmiä, että hoitaisivat ympäristöasioita Kainuun malliin.

Pekka Perän Talvivaara-omaisuudesta on vuodon aikana vuotanut pois noin 30 miljoonaa euroa. Summa on samansuuruinen kuin yhtiön ympäristövakuuden arvo ja vain kymmenesosa jättipotista, joka tipahti pörssilistautumisen aikaan Perän ja kumppanien tileille.

Katastrofin ympäristövaikutusten hintaa ei tiedä vielä kukaan. Vaikka yhtiön toiminta lopetettaisiin heti, louhoksista valuisi Säteilyturvakeskuksen mukaan happamia, metalli- ja uraanipitoisia liuoksia vielä pari vuotta.





Viite