Peruskoulun lukujärjestykset pannaan uusiksi

Hei

Taito- ja taideaineiden lisäys kuulostaa tosi tervetulleelta, vaikka kaikki eivät niihinkään sovellu, mutta kovin paljoa tuntimääriä ei voi lisätä. Opiskelu on lapsen ja nuoren työtä ja toisin kuin aikuisille lapsille ja nuorille annetaan kotitehtäviä, kokeisiin ja tentteihin lukemista jne. eli työpäivä venyy määrättömiin jos haluaa kunnolla valmistautua. Tätä ei pitäisi minkään lasten- ja nuorten työaikalain sallia. Kukin opettaja ajaa vain oman aineensa etuja eikä oppilaan kokonaistuntimäärää päivittäin kysy silloin kukaan. Oppilaalla täytyy olla oikeus joka päivä riittävään vapaa-aikaan ilman että se vietetään huonolla omallatunnolla kun ei kotitehtäviä ja kokeita ehdi tai jaksa kylliksi tehdä. Jokainen päivä on ainutkertainen!

Esko Rahikainen
Espoon vihreät

Pakkoruotsi ehdottomasti vapaaehtoiseksi.
Kyllä pitää saada opiskella niitä kieliä joita itse haluaa eikä niitä jotka joku pieni ryhmä määrää.
Virkamiespakkoruotsin pitäisi kanssa poistaa, kyllä aina löytyy ruotsia osaavia virkamiehiä jos heitä tarvitaan.

Matematiikka kehittää loogista päättelykykyä joo, yms.. mutta mitä peruskoulu kaipaa, on suurempien kokonaisuuksien ilmituomista oppilaille tästä maailmassa. Syytä ja seurausta.
Tiede-Tekno-kasvatusta voi tehdä pänttäämisen sijaan myös näyttämällä mitä käytännön sovelluksia tieteellisellä maailmankuvalla on ja mihin se on meitä viemässä.

Nyt keksitytään täydellisiin suorituksiin mm. kielissä, eikä rohkaista käyttämään taitoja edes ymmärrettävästi.

On toki asiallista vähän korjailla
peruskouluopetusta, erityisesti,
korostamalla äidinkielen opetusta,
vai eikö siinä olekaan mitään outoa
ettei peruskoulusta päästötodistuksen
saanut tiedä milloin kirjoitetaan
sanat yhteen, yhdyssanaksi, ja että
erisnimet kirjoitetaan sana isolla alkukirjaimella kuin myöskin lauseen
aloittava sana. Entisaikaan kansakoulussa olisivat tällaiset virheet jonkun oppilaan
vihossa edellyttäneet koko luokkkaa
jälki-istunnossa harjoittelemaan
kunnes jokaiselta varmasti menee
oikein.

"Korkeisiin virkoihin pääsisivät vain suomenruotsalaiset”, Vahasalo sanoo."--

Tapaus Kokkola: Eihän kokoomus itsekään usko, että Oulussa osattaisiin palvella ruotsiksi, vaikka meillä on ollut 40 vuotta totaalinen pakkoruotsi peruskoulusta yliopistoihin.
Virat siis miehitetään esim. Vaasassa ruotsinkielisillä jo nyt.
Sitäpaitsi; suurin osa kansasta ei koskaan ryhdy virkamieheksi.Jos sellainen into jollain on, aina voi opiskella valinnaista ruotsia.
Ja muuten, samalla kun pakkoruotsi poistuisi, poistuisi myös pakkosuomi, aivan kuten yo-uudistuksessa...
Joten Vahasalo puhuu nyt tuolta osin puutaheinää.
Todellinen ongelma on muutosvastarinta.
Ehdotan:
KIEPO D, google löytää.

Rohkeutta ja kannustusta Rönnbergille, joka uskaltaa vaarantaa poliittisen tulevaisuutensa ja puhua suoraan.

Vihreä liitto on vieraantunut todellisuudesta ja demokratian perusperiaatteista ellei se tunnusta että pakkoruotsi on POLIITTINEN oppiaine.

Nimimerkki Aku-Aku jälki-istuntoon pilkun käyttöä oppimaan. Myös-sana riittää (myöskin on toistoa).

Monipuolinen kielitaito on tänä päivänä tärkeämpää kuin koskaan. Kansainvälinen yhteistyö ja kauppa asettavat suuria vaatimuksia niin nuorten kuin vanhempienkin kansalaisten kielelliselle osaamiselle. Jokaisen on itsestään selvästi osattava englantia, mutta lisäksi monien olisi hyvä puhua myös vaikkapa ranskaa, saksaa tai venäjää.

Suomalaisten kielitaitoa kuitenkin rasittaa eräs koulutuspolitiikkamme vanhentunut perinne; pakollinen ruotsin opiskelu. Vaikka suomalaisten kielitaito kaipaisi vahvistusta, opiskelemme pakollisen ruotsin takia jo nyt poikkeuksellisen paljon vieraita kieliä. Euroopan maiden yläkoululaisista opiskelee kolmea kieltä vain 3 prosenttia, mutta Suomessa peräti 21 prosenttia. Suomessa melkein 60 prosenttia lukion oppilaista opiskelee kolmea kieltä, kun keskimäärin Euroopassa vastaavalla kouluasteella kolmea kieltä opiskelevia on alle 9 prosenttia.

Monille nuorille on vaikeaa oppia useampia kieliä samanaikaisesti, jolloin pakollisesta ruotsin opiskelusta aiheutuu paradoksaalisesti köyhtymistä suomalaisten kielitaidoille. Kielellisesti lahjakkaidenkin suomalaisnuorten suuri työmäärä valuu kansainvälisyyden kannalta paljolti hukkaan, koska ruotsi on suomen tapaan ns. pieni kieli. Ei ole järkevää koulussa pakollisesti opettaa kahta pientä kieltä, joita kukaan muu Euroopassa ei puhu.

Pakollinen ruotsin opiskelu on jäänne ajalta, jonka olemme kauan sitten ohittaneet. Globalisoituneen maailman ja nuorten kansainvälisten urasuunnitelmien kannalta ehdoton sitoutumisemme yhden pienen kielen opiskeluun on huomattava ja tarpeeton rasite, joka vahingoittaa kilpailukykyämme.

Tämä puute kielilainsäädännössämme olisi aika korjata. Luopumalla pakollisesta ruotsista parannamme samalla niin opiskelijoiden kuin opettajienkin motivaatiota, ja annamme entistäkin paremman mahdollisuuden ruotsin opiskeluun kaikille niille, jotka katsovat sen tarpeelliseksi omalle uralleen ja osaamiselleen.

Tuon aikaisemman kommenttini olen kirjoittanut ikään kuin entisajan kansakoulunopettajan karttakepin tahdissa enkä vieläkään tiedä
oliko kyseessä opetus vaiko simputus. Opettajana oli muuan evp kapteeni, jonka jokseenkin mielipuolinen huutaminen ja kurinpito
olivat enemmän etusijalla kuin asiallinen opettaminen. Arvasin kyllä tämän, että joku
aiheen kokonaiskuvasta mitään tietämätön pyrkisi
vähän viisastelemaan!

Vahasalo puhuu propagandaa. Sen huomaa siitä että käyttää sanontaa "korkeisiin virkoihin" pääsisivät vain suomenruotsalaiset.

Annan kernaasti surujen mennä valtion kapeaan ja - ei enää niin pitkäänkään - leipään kiinni jos suomalaisilta poistuu pakkoruotsi. Valinnaisruotsi tulee kuitenkin poikimaan motivoituneita ruotsin opiskelijoita, joten pelko esimerkiksi palvelun saannin vaikeutumisesta on aiheeton. Surut joutaisivat kyllä palvelelmaan itse itseään, eikö niin, Raija Vahasalo?

Eikös englantikin ole ainakin käytännössä pakollinen? Ja enkku on kuitenkin noin sata kertaa vaikeampi kieli kuin ruotsi, ja tiedän monia nuoria, joille enkku on se pakkopulla eikä ruotsi. Ruotsihan on tosi helppo kieli! Eikä sekään oo kivaa jos suomenkieliset ei osaa ruotsia ja ruotsinkieliset suomea, pitäis ottaa enkku käyttöön. Enkku on muutenkin liian dominoiva kieli, yliopistollakin on ongelmana kun opiskelijat osaa vaan enkkua eikä juuriyleensä juuri mitään muita kieliä niin käytetään esseissä ja graduissa pelkästään suomen- tai enkunkielisiä tutkimuksia ja artikkeleita. Miksi ruotsi ois huonompi kuin vaikkapa saksa, jonka kielioppi on suoraan sanoen hermostuttava, puhumattakaan enkusta jonka poikkeuksen poikkeuksia ei opi sitten millään jossei käytä kieltä päivittäin.

Ja sille joka totesi, että ruotsi on poliittinen oppiaine - niin se onkin, kuten kaikki muutkin oppiaineet. Ei niitä ole summa mutikassa valittu, kyllä niillä on kaikilla jokin poliittinen syy takanaan. Esim. mistäköhän sitten johtuisi, että Suomessa opetetaan tosi paljon matikkaa, mutta taideaineita ei juuri yhtään? Mitäköhän se kertoo meidän yhteiskunnasta, hä?

Jos ruotsin pakollinen opetus poistetaan sen perusteella, että sitä kutsutaan "pakkoruotsiksi", niin mä haluun pois myöskin pakkoenkun, pakkomatikan, pakko-opon ja ainakin pakkofysiikan!! Ne oli tasan pakkoja, ihan niin kuin ruotsikin, ja mulle on ollut tuhat kertaa enemmän hyötyä ruotsinkielestä kuin fysiikasta!

Ei englanti ole pakollinen. Opetushallitus on vahvistanut asiaa kysyttäessä, että ainoastaan ruotsi on pakollinen kaikilla opintopolun vaiheissa.

Matematikka, fysiikka jne ovat taas universaaleja aineita, joita opetetaan kaikkialla. Ja niiden oppimisesta on jopa hyötyä.

Pakollisen ruotsin opetus (joka muuten on todellakin poliittinen aine) sinun argumenteillasi on todella heikoissa kantimissa. Kallis ja järjetön kaksikielisyys maassamme, joka ei vastaa todellisuutta, pitää toistaiseksi kiinni pakkoruotsista ja päinvastoin. Sinun "helppo kieli" tai Paavo Lipposen (pyydän sinulta anteeksi vertaustani) "kiva osata" ei todellakaan ole syy 95% enemmistön pakottamiseen 5% vähemmistön takia.

Kysyt: "Miksi ruotsi ois huonompi kuin vaikkapa saksa", ja sanon että saksa on hyötykieli. Saksa on Euroopan toiseksi puhutuin kieli. Se englannin kanssa auttaa maailmalla ja Ruotsissakin paljon paremmin kuin pakolla opetettu ja huonosti päähän jäänyt pakkoruotsi, jolla ei tee edes Ruotsissa mitään.

Vapaa Kielivalinta kertoo asiasta enemmän.

Pyydän nyt muistamaan maahanmuuttajalasten erityisen aseman kielten suhteen. Moni heistä oppii suomen kielen hitaasti, mikä haittaa kaikkea opiskelua. Yläasteella tällaisella heikosti suomea puhuvalla nuorella on sitten neljän kielen paketti: kotikieli, suomi, englanti ja pakollinen ruotsi. Täytyykö olla näin? Vapautuksia ei juuri jaeta, jollei lapsi vain hymyile suomeksi.