Progressiivinen verotus on nyt in

Suomen maine progressiivisen verotuksen mallimaana on näköharhaa, kertoo tukku tuoreita tilastoja.

Näiden tilastojen pohjalta keskusta, sdp ja vihreät ovat tehneet viime viikkoina veroavauksia tuloerojen pienentämiseksi.

Ainakin demarien ja vihreiden ehdotukset näyttävät myötäilevän sdp:läisen Kalevi Sorsa -säätiön joulun alla julkaiseman veroselvityksen näkemyksiä tuloerojen kaventamisesta.

Raportin perusteella Suomessa on parinkymmenen vuoden aikana tehty lukuisia talouspoliittisia päätöksiä, joiden tuloksena verotuksen progressiivisuus on liudentunut ja tuloerot ovat kasvaneet. Progressiivisuus tarkoittaa verojen kiristymistä tulojen kasvaessa.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Marja Riihelä sanoo, että tuloerojen kasvu Suomessa on kansainvälisestikin vertaillen poikkeuksellinen ilmiö.

”Usein sanotaan, että tuloerot kasvavat kaikkialla, mutta monissa maissa ne ovat myös pienentyneet. Olemme tulleet siihen tulokseen, että syynä ovat poliittiset päätökset, ei esimerkiksi globalisaatio. On hyvä tietää, että tuloeroille voi myös tehdä jotain”, Riihelä sanoo.

Riihelän mukaan tuloerojen kasvua on vauhdittanut erityisesti pääomatulojen ja ansiotulojen verotuksen eriyttäminen toisistaan 1993. Sen seurauksena pääomatuloja verotetaan kevyemmin kuin ansiotuloja.

Talouskriisi ja lähestyvät eduskuntavaalit ovat lisänneet poliittista painetta tuloerojen suitsimiseen. Niinpä keskusta, sdp ja viimeksi tällä viikolla vihreät ovat vaatineet pääomatulojen verotuksen pikaista tarkistamista.

Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen totesi viime viikolla, että pääomatulojen verotus pitää muuttaa progressiiviseksi vielä tämän vaalikauden aikana.

Keskustalainen pääministeri Matti Vanhanen ehdotti jo marraskuun lopussa korkeimpien pääomatulojen verotuksen kiristämistä eräänlaisena ”sotakorvauksena” köyhemmille.

Vihreät taas ehdotti viime tiistaina pörssiin listaamattomien yritysten maksamien osinkojen nollaveroluokan poistamista. Pörssin ulkopuoliset yritykset voivat maksaa osinkotuloja enimmillään 90 000 euroa nollaverokannalla.

Vihreät perustelee kantaansa paitsi tuloerojen kaventamisella, myös sillä, ettei nykyinen veromalli ohjaa yritysten kasvua oikeaan suuntaan.

”Nykyjärjestelmä kannustaa välillä vähän teennäisestikin yritysten nettovarallisuuden kasvattamiseen, ja silloin esimerkiksi tutkimukseen ja tuotekehitykseen ei satsata niin paljon kuin muuten olisi satsattu”, vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki sanoi tiistaina.

Pääomatulojen verotus koskee nyt suurempaa osaa suomalaisista kuin koskaan aiemmin. Suuret ikäluokat ovat ensimmäinen sukupolvi Suomessa, joka on perinyt merkittävää varallisuutta vanhemmiltaan.

Verotuspäätökset vaikuttavat paitsi pienyrityksiin, myös piensijoittajiin.

Sijoitusasiantuntija Hilkka Puhakka Nordeasta sanoo, että yhä useampi sijoittaja käyttää aikaa eri sijoituskohteiden verotuksen pohtimiseen.

Puhakan mielestä veropoliittisissa päätöksissä tärkeintä on ennakoitavuus, koska sijoitusohjelmia tehdään usein eliniäksi.

”Pitkäjänteisiä sijoituspäätöksiä on kuitenkin vaikea tehdä, koska valintoihin vaikuttaa myös sijoitusten verokohtelu. Siksi poliittisten päätösten pitää olla pitkäjänteisiä.”