Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Pysäyttääkö uusi aselaki tappajan? Tuskin
13.12.2012 7.39
Aselain uudistusehdotuksilla tuskin saadaan vähennettyä henkirikoksia. Sisäministeriön työryhmän alustavassa esityksessä suunnitellaan tiukennuksia lähinnä aseiden säilytykseen. Tämä muutos on luultavasti vastaus ennen kaikkea viime maaliskuussa Orivedellä ja toukokuussa Hyvinkäällä tapahtuneisiin ampumavälikohtauksiin.
Molemmissa ampuja oli saanut haltuunsa vanhempansa luvallisen aseen, Hyvinkäällä avaimella ja Orivedellä murtautumalla.
Aselain tuoreimmilla muutosehdotuksilla voidaan vaikuttaa varsin rajalliseen osaan tuliaseella tehdyistä surmista ja vielä paljon pienempään osaan kaikista henkirikoksista.
Tämä johtuu siitä, että suurin osa suomalaisista surmista tehdään teräaseella tai paljain käsin. Tuliasetta on viime vuosina käytetty alle viidenneksessä henkirikoksista.
Aseiden saatavuus ja niillä tappaminen nousivat keskusteluun vuoden 2007 Jokelan koulusurmien jälkeen. Jo tuolloin vaadittiin tiukennuksia aselakiin, mutta vauhtia uudistuksiin toi vasta toinen Kauhajoella sattunut joukkosurma 2008.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Optulan tänä vuonna julkaisemassa Henkirikoskatsaus 2011 -raportissa kerrotaan, että Suomessa henkirikoksiin kuolee vuosittain kaksi ihmistä sataatuhatta suomalaista kohti.
Se on eurooppalaisittain paljon: saman verran kuin Bulgariassa ja kaksi kertaa enemmän kuin Ruotsissa. Ero selittyy käytännössä kokonaan syrjäytyneiden ja alkoholisoituneiden keski-ikäisten miesten väkivallalla.
Vuosina 2003–2010 tehdyissä henkirikoksissa noin 70 prosentissa sekä surmaaja että uhri olivat humalassa.
Ampuma-asetta käytettiin 17 prosentissa henkirikoksia.
Tämä on se osuus, johon ampuma-aselailla voidaan teoriassa vaikuttaa. Käytännössä osa näistä aseista on lain ulottumattomissa. Henkirikoskatsauksen mukaan vuosien 2003–2010 rikoksissa yli puolet aseista oli luvattomia.
Ampumalla tehdyissä rikoksista hieman yli puolet tehtiin käsiaseella ja kolmannes haulikolla. Käsiasesurmaajista kahdella viidestä oli lupa aseeseen.
Katsauksen laatija, erikoistutkija Martti Lehti Optulasta selittää, että luvattomaksi aseiksi on kirjattu myös ne, joihin ollut lupa jollain muulla kuin rikoksen tekijällä.
Lehden mukaan rikosilmoitusten perusteella ei voida selvittää, kuinka suuri osa luvattomista aseista on laittomia. Hän arvelee, että rikoksissa käytetyistä metsästysaseista suurimpaan osaan on lupa jollakin, luvattomiksi merkityistä käsiaseista suurin osa taas voi olla ”täysin pimeitä”.
Ampuma-aseella tehdyt henkirikokset poikkeavat suomalaisten henkirikosten valtavirrasta. Erityisesti metsästysaseella tehdyt rikokset ovat usein perhesurmia.
Käsiaserikoksista eniten huomiota ovat saaneet koulusurmat ja Espoossa kauppakeskuksessa 2010 tehty joukkosurma.
Espoon tapaukseen aselailla olisi tuskin voinut estää surmaa. Ampujan ase oli ostettu pimeiltä markkinoilta ja ampujalla oli rikollistausta. Kouluampujat taas olivat molemmat nuoria miehiä, joilla ei ollut kontakteja alamaailmaan.
”Jokelassa tekijä oli sosiaalisesti niin arka ja ujo, että hänen äitinsä mukaan oli suuri saavutus, että hän kävi Helsingissä ampumaklubilla”, suomalaisia kouluampumisia tutkinut Atte Oksanen kertoo.
Ampuja sai aseluvan tuon yhden klubikäynnin jälkeen ja tappoi sitten koulutovereitaan luvallisella puoliautomaattiseella pienoispistoolilla.
Se, että tekijä sai aseen helposti, mahdollisti surmat. Oksasen mielestä on varsin todennäköistä, ettei Jokelan koulusurmaaja olisi saanut hankittua asetta laittomasti.
Kauhajoen ampujakin sai aseensa melko helposti ja laillisesti. Poliisi sai vihjeen tekijän kummallisesta käytöksestä ja aikoi viedä tältä aseen.
Tekijää puhuttanut poliisi kuitenkin katsoi, ettei hänellä ollut lainmukaisia syitä ottaa asetta pois. Seuraavana päivänä tekijä surmasi 11 ihmistä.
”Ennaltaehkäisyn näkökulmasta molemmat koulusurmat ovat olleet räikeitä epäonnistumisia”, Oksanen sanoo.
Parempi uhkien tunnistaminen ja ennaltaehkäisy ovat parempia keinoja massasurmien estämisessä, kuin niiden vuoksi remonttiin pantu aselainsäädäntö.
Oksasen mielestä aselain tiukentaminen on kuitenkin hyvä asia. Esimerkiksi kesällä 2011 voimaan tullut ehto, jonka mukaan ampumista pitää harrastaa ohjatusti kaksi vuotta ennen luvan saantia, olisi estänyt aseen saannin sekä Jokelan että Kauhajoen ampujilta.
”Ehkä Suomen linjaus on ollut ihan ok. Koulusurmaajatyyppien on vaikeampi saada aseita.”
”En oikein usko, että lupakäytännöllä voidaan enää vaikuttaa radikaalisti henkirikollisuuden tasoon. Sen verran tiukkaa tulkinta on jo nyt”, arvioi puolestaan Optulan Lehti.
Kauhajoen ampumisien tutkintaryhmä suositti, että puoliautomaattiset pistoolit kerättäisiin harrastajilta, eikä uusiin enää annettaisi lupia. Tähän ei ole Suomessa menty.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
