Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Haasteita riittää. Rkp:n puoluesihteeri Johan Johansson sanoo, että puolueen yleisliberaalin sanoman myyminen suomalaisille on vaikeaa.
Rkp yrittää pelastaa itsensä viikonloppuna
10.6.2010 14.37
Kuin 300 spartalaista Thermopylain solassa konsanaan on Tampereella tämän viikonlopun ajan puoluekokousta pitävä rkp:n väki.
Edessä on pelottava tehtävä, nimittäin Kasnäsin julistuksen käsittely.
Julistuksen teeseillä ruotsinkielisten ja -kielen edunvalvojasta pitäisi muotoutua moderni liberaali puolue, joka kaappaa eduskuntavaaleissa kymmenen prosentin äänisaaliin.
350 kokoustajan tehtävä on ehkä jopa haastavampi kuin muinaisten spartalaisten, sillä viimeaikaisissa kyselyissä rkp:n kannatus on käväissyt jopa alle neljässä prosentissa.
”Gallupeissa rkp:n kannatus on aina alakantissa, mutta tämä on silti selvä varoitusmerkki puolueelle”, sanoo yleisen valtio-opin professori Jan Sundberg Helsingin yliopistosta.
Sundberg arvioi, että kyseessä voi olla puolueen ruotsinkielisten ydinäänestäjien vastareaktio Kasnäsin julistukseen.
Julistuksen ykköskohdassa todetaan, että ”Olemme liberaali suomalainen puolue, jolla on vahvat siteet Pohjoismaihin ja Eurooppaan.”
Sitoutuminen kaksikielisyyteen tulee kymmenkohtaisessa julistuksessa vasta kolmantena.
Suurempia murheita rkp:lle voi kuitenkin aiheuttaa näillä näkymin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa käyttöön otettava kolmen prosentin valtakunnallinen äänikynnys.
Kynnys tarkoittaa sitä, että ellei puolue ylitä valtakunnallisesti kolmen prosentin kannatusta, eduskuntapaikat jäävät saamatta.
Toistaiseksi rkp:n peruskannatus on tosin kunnossa: puoluetta äänestää neljä viidestä ruotsinkielisestä. Suomenkielisistä rkp:n ehdokkaan valitsee kuitenkin vain prosentin murto-osa. Puolue vastusti äänikynnystä kiivaasti, ennen kuin hallitus pääsi asiasta sopuun. Rkp:n puoluesihteeri Johan Johansson ei kuitenkaan myönnä olevansa huolissaan äänikynnyksestä.
”Puolueen kannatus on ollut kolme viime vuosikymmentä vakaata.”
Myös Sundbergin arvion mukaan rkp:n pitäisi tehdä dramaattisia virheitä, jotta se jäisi äänikynnyksen alle.
Rkp on istunut hallituksessa yhtäjaksoisesti vuodesta 1979 alkaen. Ensi vuonna hallitustaival voi kuitenkin olla uhattuna, sillä Suomessa ei Sundbergin mukaan enää tarvita ”ylisuuria” hallituksia. Vaalitulos ja hallitusneuvottelut ratkaisevat siis paljon. Ja vaikka puolue pysyisi jatkossakin hallituksessa, sekään ei takaa ruotsin kielen aseman säilymistä.
Sundberg muistuttaa, että puolueen yli on hallituksessa kävelty esimerkiksi kotimaisen kielen pakollisuudessa ylioppilaskirjoituksissa ja julkishallinnon järjestelyissä.
”Suurissa asioissa sen yli voidaan ajaa aika helposti.”
Kasnäsin julistukseen kuuluu myös puolueen suomenkielisen nimen muuttaminen Suomen ruotsalaiseksi kansanpuolueeksi.
Puoluesihteeri Johansson myöntää, että puolueen yleisliberaalin sanoman myyminen suomenkielisille ja maahanmuuttajille on vaikeaa.
”Uussuomalaisillekin pitää tarjota suvaitseva puolue, joka puolustaa heidän asemaansa. Toivomme, että saamme pääkaupunkiseudulla lisää äänestäjiä liikkeelle. Toisaalta myös ruotsinkieliselle maaseudulle pitää tarjota uskottava vaihtoehto.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
