Sähköautoilun edistämisellä on jo kiire

Ja mistähän viherpiipertäjät luulevat riittävän sähköä noita sähköautoja varten. Ai, niin pistorasiasta. Joten lisäydinvoimahan on tarpeetonta!!!

Niin että jatketaan iloisesti öljynkulutusta...

Täytyy selvittää miten sähköauto lämmitetään 40 asteen pakkasessa. Energiaa vaatii sekin(päästöjä?). Ja myös miten massiivinen akkujäte tullaan kierrättämään. Sekä tietenkin myös itse sen kulkuenergian saanti, sähkö.

"Ja mistähän viherpiipertäjät luulevat riittävän sähköä noita sähköautoja varten. Ai, niin pistorasiasta."

Kannattaa malttaa lukea edes tämä lyhyt uutinen kokonaan, ennen kuin heitettää omaa lokaa naamariin:
"Sähkön tuotantokapasiteetti ei rajoita sähköautojen käyttöönottoa..."

Niin, Suomen yleisin lintu on muutosvastarinta.

Sähköauto on tätä uskomatonta viherhaihattelua aivan kuten tuulivoimakin. City-vihreät voivat käydä sillä lähikaupassa ja saada hyvän omantunnon, pitemmille reissuille ainakaan näillä keleillä siitä ei ole.

Tietääkseni Fiat on tehnyt oman ratkaisunsa ja hylännyt sähköauton. Sen sijaan he kehittävät erittäin pienikulutuksista/päästöistä turbodieselmoottoria. Tämä on oikea ja realistinen suunta.

Jos vihreät saisivat päättää niin kohta kukaan ei voisi ajaa hyvällä autolla eikä lämmittää asuntoa edes paukkupakkasilla. Ei ihme että kannatus romahtaa näissä vaaleissa.

Kunhan eivät saastuttaisi äänellään. :)
http://ideaposti.posti.fi/kilpailu/sahkoauto

Minä ainakin odotan innolla, että saan ensi vuonna käyttöön Teslan Model S.n ja virran saan omasta tuulimyllystä.
Maailma muuttuu, muutu sinäkin mukana...mitään muutakaan et voi - olethan osa maailmaa?

Minä ainakin odotan innolla, että saan ensi vuonna käyttöön Teslan Model S.n ja virran saan omasta tuulimyllystä.
Maailma muuttuu, muutu sinäkin mukana...mitään muutakaan et voi - olethan osa maailmaa?
t. Vihermylvijä

Kaikki varmaan muistavat kuinka hintavia kännykät olivat joskus alkutaipaleellaan, sekä sen jälkeisen markkinakehityksen. Saman sorttinen kehityskulku tulee tapahtumaan myös sähköautojen kanssa.
Sähköauton edut kokoyhteiskunnalle on paljon suuremmat kuin luulemmekaan.
Niin kauan kuin sähköauton ominaisuudet käyttäjän kannalta ovat hiukan vajavaiset verrattuna polttomoottoriautoihin, niin tarvitaan jonkinlaista tukea puutteiden kompensoimiseksi.
Aivan samoin kuin kännyköiden yleistyttyä niiden laatu ja ominaisuudet paranivat ja hinta laski käsittämättömän nopeasti; niin myös sähköautojen kehitys menee harppauksin eteenpäin kun kysyntä lisääntyy.
Nopean kehityksen alkuun saattamiseksi tarvitaan kaikkien tahojen myötävaikutusta. Teollisuus, kauppa ja yhteiskunta (postin lisäksi) voisivat panna ”hatun kiertämään” ja sponsoroida sähköautoilua niin että tavallisella yksityisellä yhteiskunnan jäsenellä olisi mahdollisuus ottaa sähköauto käyttöön vaikkapa taajama-työ-kauppa-koulu-kyytiä varten.
Sähköauton ylivoimaisuus perustuu termodynamiikan peruslakeihin. Jos tutkimme, mitä tapahtuu kun polttomoottoriajoneuvolla ajaessamme kulutamme esim. 1 litran polttoainetta. Noin karkeasti litrassa on n. 10 kWh energiaa, josta moottorissa palaessaan 50–60 % menee pakokaasuihin lämpönä, 25-35% moottorin jäähdytyksen kautta lämmöksi. Pyörivästä liikkeestä kaikki muuttuu kitkan kautta lämmöksi voimansiirrossa, ilmanvastuksessa jne. Jopa rengasmelu muuttuu lämmöksi absorboituessaan ilmaan tai kiinteisiin esteisiin. Olemme kuitenkin siirtyneet matkan A-B.
Näinhän se on. Koska fysiikan lakien mukaan kitkattomassa tilassa emme kuluta itse asiassa energiaa lainkaan välillä A-B, on siis kaikki energia muuttunut kitkan aiheuttamaksi lämmöksi, harakoille.
Litra samaa polttoainetta tuottaa sähkövoimalassa 35–45 % sähköä ja 55–65 % kaukolämpöä. Polttokennossa sähköä voi saada jopa yli 50 %.
On vaikea arvioida paljonko tuosta 35–45 % sähkömäärästä hukkuu erilaisiin sähköauton prosesseihin välillä A-B, lataus mukaan lukien? Jos otamme referenssi pisteeksi autojen renkaiden ja tien välisen rajapinnan, niin luulen sähköautolla olevan selvän etulyöntiaseman käytettävissä olevan energian suhteen.
Mutta tosiasia on se että edellä mainitusta 10 kWh:sta saatiin sähköautolla kaukolämmöksi 50–60 %, joskin sekin tietysti menee loppupeleissä harakoille.
Tällä hetkellä sähköauto on ikään kuin samassa vaiheessa kuin 4,7 kg painava Mobira joskus muinoin, mutta kehityksen suunta on selvä. Sähköautot tulevat olemaan yhtä helppoja, mukavia, käytännöllisiä, toimintavarmoja, huoltovapaita kuin nykyiset kännykkämme eikä hintakaan tule olemaan esteenä.

Nylund sanoo että sähköauto ei saa lisätä ruuhkia eikä kilpailla joukkoliikenteen kanssa, joten kehäkolmosen sisäpuolella nää vehkeet täytyy kieltää kokonaan tai ainakin moninkertainen käyttövoimavero niille täytyy panna.
Täällä periferiassakin kulkee linkkari kerran viikossa, joten mun sähköauto kilpailee joukkoliikenteen kanssa. Se on ainoo auto koko kylällä, joten sen käyttö lisää ruuhkaa. Paneevat kai mut linnaan kun olen työtön ja vähän huonossa hapessa noin rahallisesti, enkä pysty sakkoja enkä veroja maksamaan.

Tota en ole tullut ajatelleeksi olenkaan! Tosi hyvä vinkki, mä poltan ton "litran" agregaatissa ja otan lämmöt talteen ja saan sillä talon lämmitettyä samalla hinnalla, ihan ilmatteeksi!
Tota akkukapasiteettia kannattaa lisätä oikein kunnolla, siältä saa virtaa moneks päiväks, kun toi "savonvilkku" katkoo tota virtaa vähän väliä! Hiano peli toi invertteri, V2G tai jotain.
Täytyy toi akkumopoauto vaihtaa vaähän isonmpaan, se Nylunti sano ettei sähköpelillä saa ajaa 5kymppiä hitaammin maantielläkään? Se vaarantaa liikennettä. Ajon kerran satasta tolla tiisselikoneella, polliisi sano että vaaransin liikennettä ja anto sossulle 70 erkin huamautuksen. Turhaa pyrokraatia tommone.
Olkaa teekin tarkkana, että ajatten tarpeeks kovaa tai sossu saa taas maksukehotuksia, tulee kalliks meitille veronmaksajillen.

Yleensä autoilla ajetaan keskimäärin 28 km päivässä (k3:n sisäpuolella). Miksi polttomoottori-autoilija vaatii että sähköautolla pitää päästä 400km mökille 25 C pakkasessa?,ilmeisesti vielä päivittäin! Eihän se onnistu dieseleilläkään, jos mennään etelästä pohjoiseen. Enkä lähtisi bensakoneellakaan moiseen matkaan. Sehän voi sammua ja matkustajat paleltua kuoliaaksi!
Bensamittareilla olisi melkoiset ruuhkat jos kaikki haluaisivat tankata autonsa jokapäivä kotiin tullessaan. Monessako autossa on aina tankkitäynnä? Eikä sähköauton akkukaan aina ole täysintyhjä, ladataan vain sen verran kuin on ajettu! Jos sähköauton toimintamatka on esm. 280km, ja ajetaan päivittäin töissä tai koulussa tuo em. 28 km, niin teoriassa riittää kun akkua ladataan viikon loppuisin.
Auton lämmitys on tosi haastava homma. Jos polttomoottorissa on tehoa yli 100 kW, josta 75kW muuttuu suoraan hukkalämmöksi, niin siitä ei saada matkustamoon kuin 1 tai 2 kW. Sähköautoon saisi 2 dl:lla noin 2000 Watin tehon tunninajaksi. Monessa yli 100kW:n autoissa onkin kaasukäyttöinen lisälämmitin.( Ei ollu ihan täysi vitsi).

Aikaisemmissa mainittu ”nylunti” tarkoittanee VTT:n tutkimusprofessori Nils-Olof Nylundia ja hänen tekemää selvitystä sähköautoista.
Minäkin luin tuon selvityksen ja jäin kyllä ihmettelemään muutamia väitämiä .
VTT:n tutkimusprofessori Nils-Olof Nylundin tekemän selvityksen perusteella:
-sähköauto ei saa kilpailla julkisenliikenteen kanssa? eikös kaikki muuliikenne tavallaan kilpaile julkisenliikenteen kanssa?
- sähköauto ei saa lisätä ruuhkia? eikös kaikki muuliikenne aiheuta ruuhkia?
- sähköauto vaarantaa liikenteen jos ajaa alle 50kmh? eikös taajamissa ole 40kmh:n rajoitukset yleensä, entäs mopoautot riippumatta käyttövoimasta?
- sähköauto vaarantaa ihmishenkiä jos akku loppuu pakkasella korpeen? onko polttomoottori sammuttuaan parempi. Sähköautossahan on juurikin tuo nestemäisellä polttoaineella toimiva lämmitin.
- sähköautoilla ei ole merkittävää vaikutusta vuodelle 2020 asetetun päästötavoitteen saavuttamisessa? ei kai, jos tolla asenteella ollaan liikkeellä!

VTT:n tutkimusprofessori Nils-Olof Nylundin tekemä selvitys on muuten erittäin oivallinen tietolähde sähköautoista, kiitos hurjasti siitä. Selvityksessä on yli 200 sivua oikeata tietoakin, mutta osa johtopäätöksistä ja mielipiteistä on jotenkin värittyneitä.

Polttomoottoritekniikka menee suurin harppauksin eteenpäin. Kulutusta on saatu pienennettyä monin keinoin. Kehitys ja tutkimus ovat keskittyneet enimmäkseen moottoriin mutta myös polttoaine on parantunut esim. E10 pienentää päästöjä selvästi. Nykytekniikalla on mahdollista jalostaa aivan uusia bio- ja fossiilisperäisiä polttoaineita. Niiden käyttöönotto edellyttää uusia moottoreita ja jakelu menetelmiä. Joudumme loputtomiin siirtymävaiheisiin, kun uutta teknologiaa otetaan käyttöön vanhan ollessa vielä taloudellisesti käyttökelpoista. Autojen kohdalla ei ole mahdollista ylläpitää kovin monia polttoainejärjestelmiä rinnakkain.
Polttomoottoriautojen kehitys kirii etumatkaa sähköautoihin nähden niin nopeasti että näyttääkin siltä ettei sähköautolla tule olemaan merkittävää tulevaisuutta liikkumismuotona eikä päästöjen pienentäjänä. Sähköautolla ei ole mitään sellaista etua, jota ei voida saavuttaa polttomoottoriautolla kun huomioidaan liikenteen vaatimukset. Sähköautojen merkitys jää marginaaliseksi rajoittuen joihinkin erikoistapauksiin, joissa paikallisesti vaaditaan ehdotonta päästöttömyyttä mm. melun, hiukkasten ja kaasujen suhteen. On esitetty että akkujen hinnan pitäisi puolittua ja kapasiteetin vähintään kolminkertaistua, jotta akkuauto voisi olla samalla viivalla vanhan polttotekniikan kanssa. Vaatimuksiin pitää lisätä myös painon ja tilavuuden pienentäminen puoleen. Vaatimukset ovat sen verran mahdottomat, ettei niitä pystytä täyttämään.

Lainaus: "Niin, Suomen yleisin lintu on muutosvastarinta."
Niin pitää ollakkin, jos tulevasuutta suunnitellaan olemattoman teknologian varaan. Olemassaolevia ja toimivia on usein hävitetty, kun ollaan suunniteltu tulevaisuutta, johon ei ole lähitulevaisuudessa mahdollisuuksia.
Tekniikka kenittyy koko ajan, se on hyvä. Mutta mahdollisten, vuonna 2030 käytettävien teknologioiden, haaveilussa voidaan mennnä pahasti pieleen. -80 luvun tekniikkalehdissä vuoden 2000 autot liitivät ilmassa ja maantiet olivat katoamassa. Se, ja moni muu tulevaisuuden ennustus meni pieleen.
Teknologiahurmoksessa edes joillakin on oltava realistinen ajattelukyky tallella.

Suomen olosuhteet ja akkusähkö

Jälkiviisas Miten sähköauto talvella, kovalla pakkasella?Polt
Se on vaikea kysymys, johon ei ole selvää patentti ratkaisua olemassa. Muutamia ajatuksia on esitetty mm. lämpöeristyksen parantaminen, polttomoottoriautothan kylmenevät muutamassa minuutissa kun moottori on sammutettu. Jostain käsittämättömästä syystä polttomoottoriautojenkin lämmittäminen sisältä ontuu aika pahasti kovilla pakkasilla, vaikka 6…8 litran tuntikulutuksesta 60…70 % muuttuu 1-luokan lämmöksi. Tällä hetkellä ainoa varteen otettava lämmitystapa on polttoaineella tai kaasulla toimiva lämmitin, jonka teho 2 …3 kW ja kulutus vastaavasti 2..3 dl tunnissa. Lisäksi jonkinlainen kierrätys / tuuletus järjestelmä.
Sähköauton ”kulutus” on 0,1…0,3 kW tasaisella maalla, jos moottorin, akun ja draiverin hyötysuhteet ovat esm. 0,95 niin hukkalämmöntuotto olisi yhteensä n. 15…50W, sekin huonoa 2-luokan lämpöä, joka ei siis riitä edes akun lämpimänä pitämiseen.
Nykyhetkellä akuston optimikooksi on ajateltu n. 30…40 kWh. Jos tunnin ajomatkalla käytämme esm. 2kW lämmitintä niin kulutus olisi 5…7 % akun kapasiteetista ja tietysti myös ajomatkasta. Eli 150km ajomatka lyhenisi 5…10 km. Ei siis kovinkaan paljon.
”Valmis sähköauto” on osa älyliikennettä ja osaa optimoida aiotun ajosuoritteen siten että se huomioi parhaan lämmitys tavan, reitit, ruuhkat, tauot, latauspakat, matka-ajat jne. Lisäksi saat kaupallisia tiedotteita esm. ”Kutvosella töpseli vappaana, kofvi ja pulla eurolla, tiellä pannaan lattuuseen sekä akku että ukko”

Äänisaaste
Memppu |
Kunhan eivät saastuttaisi äänellään. :)

Juu, ministeriössä on jurikin tekeillä laki että sähköautot pitää varustaa "präpätillä" ja min 3 litran suitsutepullolla, josta pyöräilijöille voidaan ruiskuttaa riittävästi pienhikkasia ja bensan käryä. Sirtymäkauden aikana voidaan käyttää myös pippurisuihketta. Vaatimus on tullut nimenomaan pyöräilijöiltä itseltään, koska he tunnista sähköautoa muusta liikenteestä.