Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Klikkaa grafiikka suuremmaksi.

Klikkaa grafiikka suuremmaksi.

Selviääkö Suomi ilman Fennovoimaa?

16.10.2014 14.10

Lasse Leipola

Fennovoiman ydinvoimalalle ei ole tarvetta. Vastaava vaikutus sähkön vuosituotantoon sekä talvipakkasilla tarvittavaan huipputehoon saavutetaan lisäämällä uusiutuvan energian tuotantoa ja vähentämällä sähkönkulutusta.

Tämä on vihreiden viime viikolla julkistaman vaihtoehtoisen energiamallin pääsisältö.

Vihreät kattaisi puolet Fennovoiman kaavaileman ydinvoimalan noin kymmenen terawattitunnin vuosituotannosta tuuli- ja aurinkovoiman sekä bioenergian lisäyksellä. Toinen puoli katettaisiin parantamalla energiatehokkuutta kotitalouksissa ja palvelualalla sekä remontoimalla sähkölämmitteisiä kiinteistöjä.

Teollisuustuotannon oletetaan kasvavan kuten Fennovoiman teettämissä arvioissa eikä teollisuuden odoteta parantavan energiatehokkuuttaan nykyisiä suunnittelmia enempää.

Vihreän Langan haastattelemat energia-alan vaikuttajat kritisoivat mallin rahoitusta. Kiitosta keräävät sääntelyn purku ja energiatehokkuus.

Lappeenrannan yliopiston energiayksikön johtaja Jarmo Partanen ei pidä todennäköisenä, että pelkillä uusiutuvilla saataisiin vuoteen 2025 mennessä katettua vihreiden hahmottelema viiden terawattitunnin aukko.

”Sähköfutuurien hinnat ovat niin matalalla tasolla, ettei tuulivoiman rakentaminen ole markkinaehtoisesti kannattavaa. Aurinkovoimastakaan ei ole tällä aikavälillä kansallisen mittakaavan energiaratkaisuksi”, Partanen sanoo.

Myös bioenergiaa hän pitää riittämättömänä ratkaisuna sähköntuotantoon.

”Biomassaa pitää toki hyödyntää siinä määrin, kun se on elintarviketuotantoa vaarantamatta mahdollista, mutta siitä halutaan tehdä myös liikennepolttoaineita”, Partanen sanoo.

Vihreiden mallissa tavoitteet saavutettaisiin toimenpiteillä, joilla muun muassa raivataan uusiutuvaa energiaa jarruttavia hallinnollisia esteitä, kannustetaan uusiutuvan energian hajautettuun pientuotantoon ja tuetaan investointeja energiarahastolla.

Vihreiden mukaan malli laskisi sähkön hintaa, lisäisi työllisyyttä, parantaisi vaihtotasetta ja kohentaisi energiaomavaraisuutta. Julkisten menojen lisäys tai tulojen väheneminen olisi noin 30–40 miljoonaa euroa vuodessa, jonka lisäksi tarvittaisiin ”vähintään kymmenien miljoonien” kertaluontoinen sijoitus kiertävän energiarahaston alkupääomaan. Rahaston olisi tarkoitus kerätä rahaa siitä tuettujen toimien tuomilla säästöillä.

Energiateollisuuden toimitusjohtaja Juha Naukkarinen pohtii, miten voimakas uusiutuvan energian lisäys saadaan rahoitettua. Hänen mielestään Saksan ja Tanskan esimerkit osoittavat, että tukijärjestelmien kautta toteutettuna se voi tulla kansalaisille kalliiksi. Vihreiden mallissa oletetaankin, että teknologian kehittyminen laskee hintoja niin, ettei julkisille tuille ole 2020-luvulla suurta tarvetta.

”Jos se tehdään markkinaehtoisesti ja esimerkiksi säätelyä purkamalla, en näe ongelmia. Tuulivoiman suhteen on tietysti kysymys myös siitä, paljonko sitä voidaan rakentaa ilman mittavia investointeja siirtoverkkoon. Euroopassa on nähty tähän liittyviä ongelmia.”

Energiatehokkuuden parantamista Naukkarinen pitää kaikissa oloissa hyvänä ratkaisuna. Hän kuitenkin muistuttaa, että eniten päästöjä aiheuttavista fossiilisista polttoaineista päästään eroon yhteiskuntaa sähköistämällä.

”Tällaisessa tilanteessa sähkönkulutus voi kasvaa paljonkin, vaikka energiatehokkuus paranisi. Miten ja millaisilla kustannuksilla tämä saadaan hoidettua ilman ydinvoimaa?”

Kovilla pakkasilla, kun sähkönkulutus on korkeimmillaan, saataisiin vihreiden mallissa lisävaikutusta myös kysyntäjouston lisäämisestä. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että osa kotitalouksista ja yrityksistä siirtyisi reaaliaikaiseen sähkön hinnoitteluun, jolloin esimerkiksi sähkölämmitys tai saunominen kannattaisi keskittää ajankohtiin, jolloin sähkö ei ole kalleimmillaan.

Vihreiden mallissa kysyntäjoustoa lisättäisiin esimerkiksi sopimalla energiayhtiöiden kanssa, että joka vuosi tietty osuus liittymistä siirtyy joustavaan hinnoitteluun.

”Kysyntäjoustot ovat hyvä työväline. Kulutushuippuihin niillä on vaikea vaikuttaa pitkäkestoisesti. Jos puhutaan yhden tai kahden päivän huipusta, niistä voi olla apua. Pakkaset voivat kestää kaksi viikkoa, joten en rohkenisi jättää hirveästi tämän varaan. Kokonaiskulutusta hintajousto ei juuri vähennä”, Partanen sanoo.

Vihreiden mallin ei ole tarkoituskaan olla kaiken kattava kokonaisratkaisu vaan osoitus siitä, että Fennovoiman hankkeelle on vaihtoehtoja. Muitakin ratkaisuja tarvitaan tulevaisuudessa, rakennetaan uusia ydinvoimaloita tai ei.

Partasen mukaan haasteellisin hetki on vanhojen ydinvoimaloiden alasajo ja niiden tuotannon korvaaminen 2020-luvun lopussa.

”Kun sähkön varastointi suuressa mittakaavassa lyö teknisesti ja taloudellisesti läpi, aurinko- ja tuulivoimasta tulee aidosti kilpailukykyisiä. Silloin säätämättömyys ei ole ongelma.”

energia  sähkönkulutus 


Lisää aiheesta:



Viite