Shingler kysyy kemikaaliviraston johtajalta
Euroopan kemikaaliviraston pääjohtaja Geert Dancet vastaa Noora Shinglerin kysymyksiin.
Kirkuvan keltaista. Kirkkaat värit kertovat usein ravinnon lisäaineista. ”Vältän lisäaineita, koska niistä ei ole minulle mitään hyötyä”, Noora Shingler sanoo.
Kuva: Natalia Baer1. Mikä käytössä oleva kemikaali tai kemikaaliryhmä kuormittaa ympäristöä eniten Suomessa ja mikä maailmanlaajuisesti?
”En voi nimetä yhtä yksittäistä. EU:ssa käytetään yli 30 000 kemikaalia, jotka pitää rekisteröidä Kemikaaliviraston ylläpitämään tietokantaan. Kemikaalin vaarallisuus ympäristölle riippuu sen myrkyllisyydestä ja siitä, miten ympäristö sille altistuu.”
2. Mikä käytössä oleva kemikaali aiheuttaa suurimman riskin ihmisten terveydelle?
”Kemikaalivirastolla ei ole vielä käytössään tietoa kaikista käytössä olevista kemikaaleista. Kemikaaliasetus Reachin ansiosta teollisuus joutuu toimittamaan seuraavan kahdeksan vuoden aikana tiedot kaikkien niiden kemikaalien riskeistä, joita ne tuottavat tai tuovat EU:hun yli tuhat kiloa vuodessa. Suurimmasta osasta kemikaaleja valmistajat toimittavat tiedot aineiden vaarallisista ominaisuuksista, käyttötavoista sekä turvallisesta käytöstä.”
3. Miten kemikaaliasetus Reach on konkreettisesti auttanut kuluttajia?
”Yksi tärkein Reachin vaikutuksista on se, että teollisuus velvoitetaan keräämään ja toimittamaan kaikki saatavissa oleva tieto kemikaaleista. Tuottajien pitää ohjeistaa myös asiakkaansa siitä, miten kemikaalia käytetään turvallisesti. Oletamme, että riskiarviointi johtaa siihen, että kaikkein vaarallisimmat aineet korvataan vähemmän vaarallisilla.”
4. Elinympäristömme ja me itse kemikalisoidumme koko ajan. Mitä ihminen voi tehdä pienentääkseen oman verensä kemikaalikuormitusta?
”Altistus riippuu paljon jokaisen omasta käytöksestä. Paras tapa on noudattaa kemikaalipakkausten, esimerkiksi maalien, käyttö- ja turvaohjeita.”
5. Mitä kemikaaleja itse välttelette ja minkä takia?
”En mitään erityisesti. Mutta lukemalla käyttöohjeet jokainen voi välttää turhaa altistumista.”
- Ilmainen kasvisruokaluento 1.3. Helsingissä (9.2.2012)
- Naisilla on jo oikeus (joka ei toteudu) (9.2.2012)
- Luomuperuna? Ei missään tapauksessa! (8.2.2012)
- Tuulivoiman varaan ei voi jättäytyä! (7.2.2012)
- Maahanmuuttajat eivät paranna huoltosuhdetta (7.2.2012)
- Miksi maksaa päästömaksuja? (6.2.2012)
- Lipsumista loppusuoralla (5.2.2012)
- Onko jotain unohtunut? (4.2.2012)
- Taloudellinen päätös (2.2.2012)
- Ontuva selitys (1.2.2012)
- Greenpeacehan voisi ojentaa (1.2.2012)
- Huomio (31.1.2012)
- komia lista (31.1.2012)
- Paavo Lipposen kirje Pekka Haavistolle (31.1.2012)
- Laittakaa ihmiset viestiä (28.1.2012)
- Monilla mobbareilla menee oma (27.1.2012)
- Esim. lammasturkki on hyväksyttävissä (27.1.2012)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (6.2.2012)(6 kommenttia)
- Turkki vai somiste (27.1.2012)(13 kommenttia)
- Piirun verran positiivista populismia (27.1.2012)
- (1 kommentti)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (28.11.2011)(20 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (20.11.2011)(8 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (17.11.2011)(49 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (21.9.2011)(70 kommenttia)
- Onko vihreän oltava kasvissyöjä? (6.9.2011)(109 kommenttia)
- Pelletti- ja puulämmitys (31.8.2011)(9 kommenttia)
- Persuista ja populismista (18.8.2011)(38 kommenttia)
- Vasemmisto ei halua antaa rahaa köyhille (11.8.2011)(17 kommenttia)









Enää jäämme ihmettelemään,
Enää jäämme ihmettelemään, kuka mahtaakaan olla "kemikaaliviraston johtaja". Mutta toisaalta, mitäpä sitä moisten pikkutekijöiden nimiä kemikaaliaiheisessa (?) jutussa suotta mainitsemaan?
Pahoittelut
Jutun ensimmäinen kappale oli näköjään pudonnut pois, kun juttu siirrettiin paperilehdestä nettiin. Kiitos huomiosta ja pahoittelut tapahtuneesta. Nyt asia on korjattu ja Geert Dancetin nimi löytyy jutusta.
Kirjoita uusi kommentti