Sikaenergia kuumentaa hallitusta
Oras Tynkkysen johdolla tehty hallituksen ilmasto- ja energiapoliittinen selonteko on hieno avaus Kööpenhaminan ilmastokokoukseen. Siinä Suomen päästöjä luvataan leikata vuoteen 2050 mennessä 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Mutta vaikka tavoitteet ovat selvät, monet vaikeat valinnat keinoista ovat vielä tekemättä.
Tällä hetkellä hallitusta hiertää isojen ydinvoimaratkaisujen lisäksi sellainen näennäisen pieni asia kuin syöttötariffin saamisen alaraja. Suomeksi sanottuna hallitusyhteistyö on kompastumassa siankakkaan.
Työ- ja elinkeinoministeriössä laadittu esitys syöttötariffista, eli uusiutuvan energian takuuhinnasta, on pettymys ympäristöväelle ja jakaa keskustalaisia, koska siinä syöttötariffin saavat vain suurehkot tuulivoima- ja biokaasulaitokset.
Esimerkiksi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle (kesk) läheiset sikatilat jäävät helposti osattomiksi takuuhinnasta, koska esityksen mukaan biokaasulaitoksen pitää käyttää raaka-aineenaan noin viiden tuhannen sian lantaa. Suomessa ei ole montaa isoa eläintilaa niin lähellä toisiaan, että tällainen lannan kuljettelu biokaasulaitokselle on järkevää.
Syöttötariffin alarajaa on perusteltu byrokratian välttämisellä. Energia-alan pienyrittäjät ja aktivistit arvioivat kuitenkin yleisesti, että syynä on isojen energiayritysten pelko siitä, että Suomen energiajärjestelmä muuttuu hajautetuksi. Näkemystä tukee se, että tiukan rajan kannalla on hallituspuolueista ilmeisesti vain suurteollisuutta symppaava kokoomus.
Asia on sekä periaatteellisesti että käytännöllisesti suuri, sillä ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää juuri sitä, että energiajärjestelmämme muuttuu nykyistä hajautetummaksi. Jokainen turha päästötuprahdus on saatava kiinni ja jokainen energianmurunen otettava talteen. Myös sikaloista.
- Tappamisen kieltävästä laista (10.2.2012)
- Luomuperuna? Ei missään tapauksessa! (8.2.2012)
- Tuulivoiman varaan ei voi jättäytyä! (7.2.2012)
- Miksi maksaa päästömaksuja? (6.2.2012)
- Lipsumista loppusuoralla (5.2.2012)
- Lähimmäisenrakkaus ehkä? (3.2.2012)
- Mamujen työttömyysaste on yli (1.2.2012)
- Ontuva selitys (1.2.2012)
- Mittauksista (1.2.2012)
- Greenpeacehan voisi ojentaa (1.2.2012)
- Huomio (31.1.2012)
- Ei hyvältä näytä (31.1.2012)
- Paavo Lipposen kirje Pekka Haavistolle (31.1.2012)
- Pelastakkaa kanssamme RADION BIODIVERSITEETTI (29.1.2012)
- vegaanisuus/veganismi (28.1.2012)
- Laittakaa ihmiset viestiä (28.1.2012)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (6.2.2012)(6 kommenttia)
- Turkki vai somiste (27.1.2012)(13 kommenttia)
- Piirun verran positiivista populismia (27.1.2012)
- (1 kommentti)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (28.11.2011)(20 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (20.11.2011)(8 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (17.11.2011)(49 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (21.9.2011)(70 kommenttia)
- Onko vihreän oltava kasvissyöjä? (6.9.2011)(109 kommenttia)
- Pelletti- ja puulämmitys (31.8.2011)(9 kommenttia)
- Persuista ja populismista (18.8.2011)(38 kommenttia)
- Vasemmisto ei halua antaa rahaa köyhille (11.8.2011)(17 kommenttia)








Saksassa tämäkin on toisin
Kävin juuri Saksassa ja siellä lähes jokaisen talon katolla on oma aurinkopaneeli. Ylijäämäenergian saa syöttää verkkoon. Ei kuulemma onnistu suomessa, suurteollisuuden, mafian, omistamassa paskamaassa.
/ihan sika kyllästynyt
Suomen ja Saksan eroista
Suomessa ja Saksassa on hieman erilaiset sääolot. Toisekseen, juuri Vihreiden ajaman politiikan seurauksena käytämme turvallisuusihme Venäjän ydinvoimaa edelleenkin. Kysehän ei ole siitä etteikö Suomi voisi olla omavarainen energian suhteen, meillä vaan on näitä vesimelooneja (päältä vihreitä, sisältä punaisia) joille Putinin tukeminen energiamiljoonilla on nähtävästi sydämen asia.
Muutenhan ei olisi järkeä vastustaa ydinvoimaa ainakaan vetoamalla kuluneisiin kliseisiin jätteiden loputtomasta vaarallisuudesta sadantuhannen vuoden päästäkin ja samalla ajaa maahanmuuttopolitiikkaa joka on peruuttamattomasti muuttanut parissa vuosikymmenessä huonompaan suuntaan kaikkia maita joissa sitä on harjoitettu. Tyhmempi luulisi että yhteiskuntavastuussa olisi joku johdonmukaisuus.
Energian säästö
Kerrankin olen päätoimittajan kanssa jostakin samaa mieltä: syöttotariffilla ei pitäisi olla alarajaa.
Sen sijaan taas itse pääasia on jälleen kerran aivan käsittämätöntä. (Ilmasto?)Päästöjen leikkaaminen 80% nykytasosta vuoteen 2050 mennessä!!!
Voisiko Oras Tynkkynen hallituksen pääpiruna tässä asiassa selvittää onko tällainen tavoite:
a) sellainen tavoite, johon ei edes ole tarkoitus päästä?
b) tämmöiseen tavoitteeseen todella pyritään?
B-tapauksessa pyydän herra Tynkkystä vastaamaan seuraaviin kysymyksiin kyllä-ei muodossa:
1) Pyritäänkö leikkaukset toteuttamaan juustohöyläperiaatteella tasaisesti kaikilta energiankuluttajilta ja energiankulutusmuodoista?
2) Pyritäänkö leikkaukset toteuttamaan jollakin tavalla painottaen tiettyjä energiankuluttajia ja/tai energiankulutusmuotoja?
Jos vastaus kohtaan 1 on kyllä, pyydän herra Tynkkystä vastaamaan:
Miten polttopuulla lämpiävän pientalon aiheuttamia ilmastopäästöjä vähennetään 80%? Ihan nyt vain teknisesä suorituksena???
Jos vataus kohtaan 2 on kyllä, pyydän herra Tynkkystä vastaamaan:
Mitä energiantuotantomuotoa suosittaisiin ja mitä rangastaisiin? Mitä energian kulutusmuoroja suosittaisiin ja mitä rangastaisiin?
Mielestäni:
Sähköllä lämpävät kesämökit tulisi altistaa tms. "kakkosasunnot" erinomaisen suuren rangaistusveron alle. Mielestäni on käsittämätöntä, että yhä sellainen asunto, jossa asutaan ympäri vuoden on samalla viivalla ilmastopoliittisesti kakkosasunnon kanssa.
Autoilun verottamisen tulisi siirtyä toisaalta saman talouden kakkosauton raskaampaan verotukseen ja auton käytön raskaamapaan verotukseen suurissa asutuskeskuksissa kuin haja-astusalueilla.
Lentoliikenteen verotusta tulisi kasvattaa.
Tietoverkkojen käyttöä niin työssä kuin opiskelussa tulisi tehostaa.
jne ...
MUTTA:
Mikään lainsäädännöllinen toimi ei riitä, elleivät kuluttajat halua:
vähentää todella reilusti raaka-ainereusrsseja ja energiaa ylenmäärin syövää kulutustaan.
Lämmitettyjen tennishallien käyttö, keittiöremontit viiden vuoden välein, viikonloput kesämökillä, bussilla ajo keskustaan iltaisin "tapaamaan" kavereita, paperimuoroisten ns. julkaisujen (laatukirjallisuutta lukuunottamatta) käyttö, vaatekaapin sisällön uusiminen kolmen vuoden välein, luopuminen eksottisesta etnisestä ruoasta, ellei sen raaka-aineet ole kasvatettu esim. Suomessa ... vain muutamia esimerkkejä, miten kulutustottumusten tulee muuttua, ja kulutustottumusten myötä energiankulutus voisi laskea, jotta herra Tynkkysen tavoite täyttyisi ...
Nyt minua arvostellaan sillä perusteella, että teollisuushan niitä päästöjä aiheuttaa. Niinpä: jos kuluttaja ei kuluttaisi eri tavoin niin paljoa, niin teollisuus ei tuottaisi niin paljoa. Ymmärrettävästi tämä tie toisi mukanaan massatyöttömyyden ja Suomi vajoaisi korkean elintason maasta elintasomittareilla mitattuna alemman elintason maaksi. Tästä olisi seurauksena yhä laskeva energiankulutus ...
Pyydän ymmärtämään seuraavan: emme yksinkertaisesti pysty ylläpitämään nykyistä aineellista kerskakulutus elintasoamme, joka pohjautuu erittäin tuhlailevaan energian- ja raaka-aineiden kulutukseen ja laskemaan ilmastopäästöjämme 80 %, ellemme rakenna runsaasti lisäydinvoimaa.
En pidä vihreitä vihreinä, ellei vihreillä ole selkärankaa tuomita sekä nykyistä energiasyöppöä elintasoamme että lisäydinvoimanrakentamista. Mikäli vihreät käyttäytyisivät vihertävien aatteitensa mukaisesti, he toteaisivat, että ainoa ekologisesti kestävä tie on energiankulutuksemme ja sitä kautta myös raaka-aineiden kulutuksemme radikaali vähentäminen.
Koska vaihtoehto nykymenolle tarkoittaa massatyöttömyyttä ja reilua aineellisen elintason laskua, vihreiden olisi syytä ryhtyä pohtimaan näitä vaikutuksia, eikä puuhastella päästöhömpötyksen kanssa, vaikka insinööriuskon ja viheruskon liitto olisi kovin viekoitteleva. Tämä kahden niin erilaisen uskon liitto on vain itsensä pettämistä.
Kirjoita uusi kommentti