Suomalaisten ekorepuissa hämmästyttävän isot erot

28.10.2008

Suomalaisten perheiden luonnonvarojen kulutuksessa on valtavia eroja. Omakotitalossa asuva yksityisautoileva perhe voi käyttää luonnonvaroja jopa 10 kertaa enemmän kuin vaatimattomasti elävä kaupunkilaisperhe. Asiaa selvitettiin ympäristöministeriön ja Suomen luonnonsuojeluliiton tekemässä tutkimuksessa.

Liian täynnä? Asuminen, matkailu ja liikenne painavat suomalaisten ekologisessa selkärepussa.

Kuva: SXC

”Suuret erot kotitalouksien välillä yllättivät tutkijat, sillä tutkimukseen osallistuneet ihmiset olivat keskimääräistä kiinnostuneempia ympäristöasioista ja kulutuksen kovin kärki luultavasti puuttui tutkimusjoukosta”, Suomen luonnonsuojeluliiton tutkija Satu Lähteenoja arvioi.

Väljästi asuvat ja henkilöautoa käyttävät perheet kuluttavat tutkimuksen mukaan eniten luonnonvaroja.

Eniten luonnonvaroja kuluu liikenteeseen, matkailuun ja asumiseen. Selkeästi pienempi vaikutus on elintarvikkeilla, harrastuksilla ja kodin tavarahankinnoilla.

Vaikka harrastusten osuus kokonaistaakasta on varsin pieni, syntyy niiden välillä yllättäviä eroja. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi teatterissa käyminen kuluttaa luonnonvaroja kaksi kertaa enemmän kuin saman ajan käyttäminen kuntosalitreeniin.

Tutkimuksessa seurattiin 27 kotitalouden kuluttamien luonnonvarojen määrää kuuden viikon ajan.

Suomalaisten ekorepuissa hämmästyttävän isot erot

Nimetön | 28.10.2008 22:11

Kanojen hyvinvoinnista kannetaan huolta. Häkkikanaloissa munat tuotetaan tehokkaasti, mutta osa kanoista voi huonosti. Kerrostaloissa asutaan tehokkaasti, mutta osa ihmisistä voi huonosti. Siksi omakotiasujien jatkuva suora tai epäsuora syyllistäminen kiusaa.

Ympäristön suojelu, ekotehokkuus ja kuluttaminen on eniten kiinni tiedosta ja asenteesta. Maalla etätyötä tai maataloustyötä tekevä, uusiutuvilla energialähteillä lämmittävä, luonnossa kuntoilua harrastava ihminen kuluttaa enemmän luonnovaroja kuin kerrostalossa kodin, työpaikan ja Setan väliä kävelevä ihminen. Kummallakin on kuitenkin elämisen ja onnellisena olemisen oikeus.

Maalle!

FM | 29.10.2008 0:31

Itse asun vaimoni ja yhden lapsemme kanssa hyvällä omallatunnolla maalla omakotitalossa ja kuljemme kahdella autolla 18 km työmatkaa kaupunkiin päivittäin. Maaseudun rauhassa mieli lepää ja lapsella on turvallinen koulutie pienelle kotoisalle ala-asteelle.

Vaikka joka ikinen suomalainen eläisi samalla tavalla, ilmasto ei tästä muuttuisi suuntaan eikä toiseen. Polttoainekin on taas mukavasti halventunut, joten mikäs tässä huristellessa.

Vihreiden kannalta muutenkin harmi, että heidän kovasti hehkuttamansa ilmaston lämpeneminen on pysähtynyt vuonna 2002.

Maalainen vs. kaupunkilainen

PekkaRaukko | 29.10.2008 9:07

"Omakotitalossa asuva yksityisautoileva perhe voi käyttää luonnonvaroja jopa 10 kertaa enemmän kuin vaatimattomasti elävä kaupunkilaisperhe."

Tuo on tietysti totta, vaikka ei kuvaakan tutkimuksen tulosta oikein.

Aivan yhtä totta kun on, että kaupungissa asuva varakas perhe voi käyttää jopa 10 kertaa enemmän luonnonvaroja kuin maalla vaatimattomasti asuva perhe.

Eräs mielestäni keskeinen tulos oli, että repun paino oli voimakkaasti riippuvainen varallisuustasosta. Ja kaupunkilaiset ovat keskimäärin varakkaampia kuin maalaiset.

FM:lle

Pekka Raukko | 29.10.2008 9:18

"Vihreiden kannalta muutenkin harmi, että heidän kovasti hehkuttamansa ilmaston lämpeneminen on pysähtynyt vuonna 2002."

Jos ilmastonmuutos olisi pysähtynyt, niin se ei olisi kenenkään näkökulmasta harmi.

Ihmiskunnan näkökulmasta harmi ovat nämä nimimerkin suojista höpöttävät f-ämmät, jotka eivät erota ilmastoa säästä.

Asian ytimeen

Panu Pärssinen | 29.10.2008 10:16

Nimimerkki FM ja Nimetön osuivat hienosti asian ytimeen:

"Itse asun vaimoni ja yhden lapsemme kanssa hyvällä omallatunnolla maalla omakotitalossa ja kuljemme kahdella autolla 18 km työmatkaa kaupunkiin päivittäin." (FM)

"Vaikka joka ikinen suomalainen eläisi samalla tavalla, ilmasto ei tästä muuttuisi suuntaan eikä toiseen." (FM)

ja:

"...omakotiasujien jatkuva suora tai epäsuora syyllistäminen kiusaa." (Nimetön)

Yksityisen ihmisen vastuulle ei voi laittaa globaalien ongelmien ratkaisua. Oman vastuun kieltäminen, oman korkean elintason näkeminen subjektiivisena oikeutena ja syyllistämisen torjuminen ovat luonnollisia defenssejä ajallisesti tai paikallisesti epämääräisten yhteisten ongelmien yhteydessä. Ihmisen ei ole luontaista ajatella kovin pitkällä tähtäimellä, kun oma ja perheen lähitulevaisuuden etu on ristiriidassa suuremman joukon tai tulevien polvien edun kanssa. Altruistit ovat selkeä vähemmistö.

Tämän takia tarvitsemme valtiollista ja kansainvälistä ohjausta. Esim. turha autoilu ei vähene, jos se on edullista. Uusiutumattomien luonnonvarojen hinta määräytyy lyhyellä aikaperspektiivillä, sillä sukupolvisopimusta ei näissä asioissa ole. Luonnon monipuolisuudelta ja ekosysteemien elinvoimaisuudelta puuttuu hintalappu. Maan arvo määräytyy taloudellisen hyödynnettävyyden mukaan. Luonnon köyhdyttäminen tai ekosysteemin heikentäminen ei maksa mitään. Nämä voidaan muuttaa vain lainsäädäntävaltaa käyttäen ja kansainvälisin sopimuksin.

Kommentoijilta kysyisin vielä:
Voisiko ilmastoasioissa noudattaa varovaisuusperiaatetta: Jos nykymenon seuraukset saattavat olla vakavat, vähennetään kulutusta edes varmuuden vuoksi? Olisiko siitä haittaa?

Muuten, olen sitä mieltä että turha polttoaineen kuluttaminen on epäisänmaallista.

Pitäisi nähdä metsä puilta

tutkija Pohjanmaalta Nimetön | 29.10.2008 11:38

Ihmisen aiheuttama ilmastokuormitus muodostuu yksilön aiheuttamasta hiilidioksidin kokonaiskuormituksesta (vaihtelee suuresti) kertaa ihmisen määrä. Viimeisen 60 vuoden aikana ihmisen globaali määrä on kasvanut 2,5 miljardista nykyiseen lähes 6,8 miljardiiin, kasvaa jatkuvasti kuukaudessa 6,7 miljoonalla. Se on kasvu-uralla, jossa globaali määrämme kaksinkertaistuisi 45 vuodessa. Tässä on yksinkertaistetusti ilmastomuutoksen perimmäinen syy; ilmastonmuutos johtuu väestöräjähdyksestä. Me länsimaalaiset työnnämme hiilidioksidin ilmaan, kehitysmaissa tuhotaan hiilinielut. Näin se menee hyvässä yhteistyössä ja todellisesta syystä vaieten.

Ilmastonmuutosta on turha pysäyttää, mikäli emme saa ihmisen määrää käännettyä laskun. Tarvittaisiin globaali väestöohjelma Kiinan esimerkin mukaisesti. Vaikea asia kun lisääntyminen koetaan perustavaa laatua olevaksi ihmisoikeudeksi (mitä se ei ole).

Mutta ei hätää. Asioista pähkäillessä luonto hoitaa aikanaan ylisuuret populaatiot malthusialaisen katastrofin kautta ja ilmastomuutoskin on nähtävä väestöräjähdyksen ikävänä takaisinkytkentämekanismina. Meillä olisi tasan kaksi ratkaisumahdollisuutta, joko vähentää vapaaehtoisesti ja siististi lajimme määrää syntyvyyttä alentamalla tai sitten määrämme vähenee rumasti ennenaikaisen kuolleisuuden kautta. Kolmatta vaihteohtoa ei ole. Toteutuu vaiheittain seuraavien lähivuosikymmenten aikana malthusialainen katastrofi, Kalman kauhun vuosisata. Afrikassa ja Afganistanissa se on jo alkanut.

Pentti Linkolalla on näistä asioista selkeä käsitys, valitettavasti hänen näkemyksensä näistä asioista on Vihreälle liikkeelle muodostunut kovin vieraaksi. Askarrellaan mielummin "purkkien ja pullojen kierrätyksen kanssa".

Kirjoita uusi kommentti

  • Kirjoita asiallisesti, omalla nimellä ja noudata hyviä tapoja. Pysy aiheessa, ja jos linkkaat muualle, kerro mitä linkki sisältää. Keskustelussa ei saa esittää haastateltaviin, toisiin keskustelijoihin, kolumnisteihin, toimittajiin tai muihin henkilöihin kohdistuvia loukkaavia tai asiattomia kommentteja eikä kansanryhmiä koskevia halventavia yleistyksiä tai rasistisia kommentteja. Toimitus pidättää oikeuden valita julkaistavat kommentit. Omalla nimellä jätetyt kommentit julkaistaan pääsääntöisesti, nimimerkillä jätetyt vain poikkeustapauksissa.
Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <i> <strong> <b> <cite> <code> <ul> <ol> <li>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Lisätietoa muotoiluasetuksista

Keskustelut

Vihreä Lanka Oy. Päätoimittaja Juha Honkonen. Yhteystiedot: Fredrikinkatu 33 A, 2. kerros, 00120 Helsinki, puh. (09) 5860 4123, toimitus[ät]vihrealanka.fi.