Suomen veropohja vuotaa

suomen veropohja on murentunut 2000-luvulla.
”1990-luvulla verotuksen aukot tukittiin, mutta tällä vuosikymmenellä hallitukset ovat alkaneet tehdä verotukseen taas aukkoja”, Helsingin kauppakorkeakoulun vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas sanoo.

Verovuotoa ovat kiihdyttäneet esimerkiksi varallisuusveron poisto, perintö- ja lahjaverotuksen huojennukset sekä yritys- ja osinkoverotuksen uudistukset. Seurauksena veronkierto yleistyy ja julkiset palvelut rappeutuvat.

Verovuotojen ongelmat tiivistyvät loppukeväästä, kun hallitus antaa eduskunnalle esityksen yritysten perintöverotuksen huojennuksista sukupolvenvaihdoksissa. Niskakankaan mukaan perintöveron kevennys kahdelta erityisryhmältä ei ole taloudellisesti eikä vero-oikeudellisesti perusteltua, sillä se asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan.

Demarit poistivat viime hallituskaudella varallisuusveron ja kevensivät yritysten perintöveroa roimasti. Lisähuojennuksia oppositiopuolue ei nyt sulata.

”Kun tavallinen perijä joutuu maksamaan veroa kymmenkertaisesti yksityisyritykseen verrattuna, se demoralisoi ihmisiä. Halu veronmaksuun vähenee. Tiedän, että monet porvarikansanedustajatkin ovat vaivaantuneita perintöveron kevennyksistä”, demareiden veropoliittisen työryhmän puheenjohtaja Matti Ahde sanoo.

Ahde myöntää, että yritysten perintöveron kevennys viime hallituskaudella oli demareilta huono päätös.

”Päätös tehtiin osana tupoa. Ei siitä voi täysiä pisteitä antaa.”

Nykyhallituksessa kokoomus ja keskusta ovat löytäneet verohuojennuksista yhteisen sävelen. Kokoomus ajaa yritysten, keskusta maan- ja metsänomistajien asiaa. Vahvaa veropohjaa kannattaville vihreille tilanne on tukala. Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Anni Sinnemäen mielestä kokoomuksen ja keskustan olisi hyvä katsoa asioita myös tavallisen palkansaajan näkökulmasta.

”Politiikassa on se vika, että veroporkkanoiden ideointiin ryhdytään helposti miettimättä, että onko se järkevin keino edistää haluttua asiaa.”

Sinnemäen mukaan kokoomus ja keskusta kirjasivat perintöveron huojennuksen hallitusohjelmaan ”kun muutakaan ei keksitty ja sitä oli pyydetty”. Vihreät suostuivat siihen, koska he saivat vastineeksi hallitusohjelmaan itselleen tärkeitä asioita.

”Tämä on huonoa politiikkaa, muttei kovin kallista. Perintöveron kevennyksellä valtio menettää 15 miljoonaa euroa vuodessa. Se vie verotusta periaatteellisesti huonoon suuntaan, mutta ei se palvelutuotannon pohjaa rapauta.”

Niskakankaan mukaan kehysbudjetointi kannustaa verohelpotuksiin, sillä ministereiden on helpompi saada haluamaansa asiaan verohelpotus kuin lisää rahaa budjetissa.

”Lisäksi lobbarijärjestöt ovat voimistuneet, ja ne saavat asiansa entistä helpommin läpi. Poliitikot ovat myös unohtaneet 1980-luvun karvaat kokemukset vuotavasta veropohjasta.”

Verotuksen muutoksiin ajaa myös globalisaatio. Yritykset ja pääomat siirtyvät veroetujen perässä helposti maasta toiseen. Suurituloiset hyötyvät veronkevennyksistä eniten, maksumieheksi on jäämässä keskiluokka.

Ahteen mielestä verotuksella pitäisi pyrkiä hillitsemään tuloerojen kasvua. Sinnemäki huomauttaa, että demarit eivät tehneet tuloeroja kaventavaa veropolitiikkaa viime hallituksessa.

”Jos katsoo meno- ja veropolitiikan balanssia, tämän hallituksen politiikka on vasemmistolaisempaa kuin edellisen hallituksen politiikka.”

Esimerkkinä Sinnemäki mainitsee työttömyys- ja sairauspäivärahojen verojen keventämisen. Hänen mukaansa ratkaisevaa on se, kuinka hyvin tulevat tuloveronalennukset ottavat huomioon pienituloiset. Sinnemäki sitoisi tuloverouudistuksen sosiaaliturvan kokonaisuudistukseen.

Niskakangas ennustaa, että perintöverokeskustelun jälkeen seuraava debatti käydään pörssiosingoille suunnitelluista uusista verohuojennuksista.