Suomi on häntäpäässä

3.5.2010

Eläinsuojelu on ottamassa Suomessa kauan kaivattuja askeleita eteenpäin tiukemman valvonnan ja kovempien rikosnimikkeiden myötä.

Eläinten asialla. Satu Raussi aloitti vuoden alussa Eläinten hyvinvointikeskuksen johtajana.

Kuva: Mikael Ahlfors

Paineet uudistuksiin tulevat suurelta osin EU:sta. Viimeksi maanantaina EU:n kuluttaja-asioiden komissaari John Dalli puhui suunnitelmista uudistaa eläinsuojeludirektiivejä ja ottaa käyttöön eläinten hyvinvointimerkintä.

Monissa EU-maissa on viime vuosina jo tiukennettu eläinsuojelulakia: eläimet saavat enemmän tilaa ja kivuliaista toimenpiteistä luovutaan. Esimerkiksi porsaita ei enää kastroida ilman kivunlievitystä.

Suomessa asiasta ei vielä ole säädöksiä.

”Suomen säädökset noudattavat pitkälti EU:n määräämää minimitasoa, eikä niitä ole täällä lähdetty mitenkään etunenässä uudistamaan”, sanoo Eläinten hyvinvointikeskuksen johtaja Satu Raussi.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama keskus luo pohjaa poliittisille päätöksille välittämällä tutkittua tietoa eläinten parhaasta muun muassa eläinsuojelua valvovaan Eviraan ja ministeriöön.

Raussin mielestä vastuu eläinten olojen parantamisesta on osittain kuluttajlla, mutta myös päättäjillä on liian vähän tietoa eläinten oloista.

”Se näkyi esimerkiksi pääministerin kommentissa turkistarhojen sairaskarsinoista. Ei tarhoilla ole sellaisia.”

Hän tyrmää väitteet siitä, että vain hyvinvoiva eläin olisi tuottava.

”Ei niin voi sanoa. Laihakin lehmä pystyy lypsämään lihoistaan, eikä lihasta pysty maistamaan, onko se voinut hyvin.”

Suurin este eläinten hyvinvoinnille on tilan ja tekemisen puute. Raussi sanoo, että Suomessa on jo käynnissä useita eläinten oloja parantavia toimia.

Maa- ja metsätalousministeriö tarjoaa erityistä investointitukea niille tuottajille, jotka rakentavat sioille minimivaatimuksia parempia tiloja, eli esimerkiksi jos noin satakiloisella sialla on neliömetrin verran tilaa.

Lisäksi ministeriö selvittää, mitä sika-asetuksen uudistaminen maksaa. Sen myötä muun muassa kaikki siat saisivat oikeuden tonkia olkia tai sahanpurua.

”Virike-sana nostaa joillain alan ihmisillä karvat pystyyn, koska se kuulostaa kaupunkilaisten höpsötykselle. Tutkimukset kuitenkin osoittavat tonkimisen olevan sioille tärkeää”, Satu Raussi sanoo.

Ministeriöstä arvioidaan, ettei asetuksen läpivieminen ole helppoa. Hallituksen käsiteltäväksi asetus etenee aikaisintaan myöhään syksyllä.

Eläinsuojeluvalvojat joutuvat vääntämään kättä tuottajien kanssa nykysäädöksistäkin.

”Tiloilla rutistaan, että vasikat viihtyvät pienemmässäkin karsinassa kuin säädökset vaativat, mutta me painotamme, että nämä ovat minimivaatimuksia, joista ei tingitä yhtään alaspäin”, kertoo valvontaeläinlääkäri Kirsi Henttu.

Henttu on yksi Aluehallintovirastojen palkkaamista 15 uudesta valvontaeläinlääkäristä.

Uusia lääkäreitä palkattiin osittain sen vuoksi, että EU-komissio totesi aiemmin Suomessa olevan liian vähän eläinsuojeluvalvojia.

Kirjoita uusi kommentti

  • Kirjoita asiallisesti, omalla nimellä ja noudata hyviä tapoja. Pysy aiheessa, ja jos linkkaat muualle, kerro mitä linkki sisältää. Keskustelussa ei saa esittää haastateltaviin, toisiin keskustelijoihin, kolumnisteihin, toimittajiin tai muihin henkilöihin kohdistuvia loukkaavia tai asiattomia kommentteja eikä kansanryhmiä koskevia halventavia yleistyksiä tai rasistisia kommentteja. Toimitus pidättää oikeuden valita julkaistavat kommentit. Omalla nimellä jätetyt kommentit julkaistaan pääsääntöisesti, nimimerkillä jätetyt vain poikkeustapauksissa.
Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <i> <strong> <b> <cite> <code> <ul> <ol> <li>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Lisätietoa muotoiluasetuksista

Keskustelut

Vihreä Lanka Oy. Päätoimittaja Juha Honkonen. Yhteystiedot: Fredrikinkatu 33 A, 2. kerros, 00120 Helsinki, puh. (09) 5860 4123, toimitus[ät]vihrealanka.fi.