Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Ari Meriruoko / Iiro Törmä

Suomen kartta.
Painotus pohjoisessa. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa alueita oli yli 90, mutta niiden pinta-ala oli vain 13 000 hehtaaria. Itä-Lappiin taas on tulossa 40 suojelualuetta, joiden pinta-ala on liki 200 000 hehtaaria.Ari Meriruoko / Iiro Törmä

Painotus pohjoisessa. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa alueita oli yli 90, mutta niiden pinta-ala oli vain 13 000 hehtaaria. Itä-Lappiin taas on tulossa 40 suojelualuetta, joiden pinta-ala on liki 200 000 hehtaaria.

Suomi suojelee Pohjanmaan verran luontoa

27.3.2014 13.07

Sammeli Heikkinen

Suomi sai tässä kuussa 45 000 hehtaaria uusia luonnonsuojelualueita. Kyseessä ovat kuitenkin vasta laajan hankkeen ensi väreet: kaikkiaan uutta suojelumaata voi tulla vielä tällä vuosikymmenellä yli 700 000 hehtaaria. Alue vastaa lähes Pohjanmaan maakunnan kokoa, eli kyseessä on yli sata kertainen suojeltava alue nyt tuleviin Etelä-Konneveden ja Teijon kansallispuistoihin verrattuna.

Laaja urakka aloitettiin ympäristöministeriössä 2011. Siinä jo aiemmin suojeluun varattuja valtionmaita paketoidaan suojelualueiksi ja vahvistetaan niiden asema valtioneuvoston asetuksella.

Ensiksi valmiiksi saatiin Suomussalmen seutu Kainuussa sekä Varsinais-Suomi. Hallitus hyväksyi maaliskuussa 33 000 hehtaarin suojelun Suomussalmella ja 13 000 hehtaarin suojelun Varsinais-Suomessa. Voimaan asetukset tulevat huhtikuussa.

Muu Suomi seuraa perästä.

”Ehkä pyöreästi noin 700 000 hehtaarista voisi puhua, sillä pinta-ala elää vielä hieman esimerkiksi Metso-ohjelman ostojen vuoksi”, lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen ympäristöministeriöstä sanoo.

Maapalstat voivat olla hyvinkin pieniä ja melko tasaisesti levällään ympäri maata. Esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Suomussalmen suojelualueet ovat kartalla kuin haulikolla ammuttuna ja niihin sisältyy hyvin erilaisia luontokohteita.

Joka puolella maata sijaitsevat yli tuhat aluetta onkin varattu suojelulle erilaisten suojeluohjelmien – kuten soidensuojelun ja lehtojen tai vanhojen metsien suojelun – nojalla. Suuri osa alueista on myös Natura-ohjelmassa.

Korpelaisen mukaan ensimmäiset nyt käynnissä olevassa hankkeessa suojeltavista maista on varattu suojeluun jo 1970-luvun puolella. Kyseessä ovat joko valtiolle suojelun vuoksi hankitut maat tai suojeluvaraukseen asetetut valtion maat.

”Ne ovat siis olleet pois taloudellisesta käytöstä, mutta muuten luonnonsuojelualueisiin liittyvä lainsäädäntö ei ole niitä koskenut.”

Käytännössä siis suojeluun varatuilla alueilla ei ole esimerkiksi hakattu metsää. Metsähallituksessa nämä alueet ovat olleet luontopalveluiden taseessa, niitä ei siis ole laskettu talousmetsiksi.

Alueiden hallinnan päällikkö Markku Vickholm Metsähallituksen luontopalveluista kertoo, että suojelualueet perustetaan ehkä yli 20 erillisenä säädösvalmisteluhankkeena. Niiden tuloksena syntyvien suojelualueiden koko ja määrä vaihtelee paljon.

”Hehtaareista suurin osa tulee Pohjois-Suomeen, suojelualueista taas Etelä-Suomeen”, Vickholm tiivistää.

Mahdollisesti pinta-alaltaan suurin yksittäinen suojelukokonaisuus koskee Itä-Lappia. Kemijärven, Sallan, Pelkosenniemen, Savukosken ja Sodankylän kuntien alueella rauhoitetaan noin 200 000 neliökilometriä valtion maata, siis suurin piirtein Hämeenlinnan tai Salon kunnan verran.

Lapin alueiden tietojen keräämisestä vastaava erikoissuunnittelija Esa Härkönen Metsähallituksesta kertoo, että Itä-Lappia koskevat tiedot on toimitettu jo hyvän aikaa sitten ympäristöministeriöön. Nyt perustietoja kootaan tänä vuonna länsi-Lapista. Sen jälkeen vuorossa on Tunturi-Lappi.

Millaista maata suojeluun sitten tulee? Suurimmat kaksi suojeltavaa aluetta, yhteensä noin 100 000 hehtaarin Pomokaira ja Koitelaisenkaira sijaitseva Porttipahdan ja Lokan tekojärvien eteläpuolella. Molemmissa laajat aapasuot vaihtelevat pohjoisten havumetsien kanssa.

Esimerkiksi Pomokairan metsät ovat monin paikoin jopa 200-vuotisia kuusikoita. Alueen linnusto on Pohjois-Suomen mittakaavassa rikas, sillä avosoilla ja niiden reunusmetsissä pesii niin kahlaajia kuin petolintujakin.
Korpelaisen mukaan kaikkien 700 000 hehtaarin suojeluun voi mennä viidestä kymmeneen vuotta, eikä alueita käsitellä maantieteellisessä järjestyksessä.

Itä-Lapin suojelupäätös saattaa tulla vielä tämän vuoden aikana, kuten myös asetus Saimaan norppavesien lisäsuojelualueista, joita koskeva asetusluonnos meni lausuntokierrokselle keskiviikkona.

luonnonsuojelu 




Viite