Tämä jäi salaisuudeksi: Mistä ministerit saivat rahaa?

Tuoreen hallituksen ministereiden vaalirahoituksesta jää pimentoon huomattava osa. Nykyisen vaalirahalain mukaan tuen antajaa ei tarvitse ilmoittaa, jos sen määrä ei ole vähintään 1 500 euroa.

Tätä mahdollisuutta ministerit ovat käyttäneet. Ministerien mahdollisten sidonnaisuuksien tietäminen olisi kuitenkin erityisen tärkeää, koska heidän käsissään on paljon enemmän valtaa kuin rivikansanedustajalla.

Vaalirahailmoitusten perusteella ministerien kampanjoihin kului kaikkiaan yli 650 000 euroa. Tästä noin kolmasosan, liki 240 000 euron, antajaa ei ole ilmoituksissa määritelty.

Eniten orpoa rahaa on kokoomuslaisten ulkomaankauppa- ja Eurooppa-ministeri Alexander Stubbin sekä sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon kampanjoissa. Demariministereistä suurin summa jää avaamatta työministeri Lauri Ihalaiselta.

Hallituksen ja koko eduskuntavaalien kovimman kampanjarahoituksen keränneen Stubbin tuki oli 101 000 euroa, josta noin kolmasosa tuli yksityisiltä lahjoittajilta ja loput yrityksiltä. Stubbin ilmoituksen mukaan tuki tuli enimmäkseen seminaarilipuista.

Yksityislahjoittajista on nimeltä mainittu neljä, suurimpana 5 000 euron tuen antanut miljonääri Chaim ”Poju” Chabludowicz, joka oli vaalien merkittävin yksityinen lahjoittaja ja jakoi tukea kokoomusehdokkaille yhteensä yli 20 000 eurolla.

Yritystukijoista suurimmat ovat Otava 5 000 eurolla sekä Tamro, UB Securities ja Aventum kukin 3 000 eurolla. Kaikkiaan Stubbin tuesta jää vaille nimettyä lähdettä kaksi kolmannesta, liki 66 000 euroa.

Vielä Stubbin ilmoitusta vähemmän tietoa saa irti Paula Risikon lähes 60 000 euron tukipotistaan tekemästä selvityksestä. Tuesta 17 000 euroa tuli yksityisiltä lahjoittajilta ja 38 000 euroa yrityksiltä. Yrityksistä mainitaan vain 2 000 euroa antanut Jarmo Rinta-Jouppi -yhtiö. Peräti 50 000 euron alkuperä jää epäselväksi.

Rkp:n oikeusministerillä Anna-Maja Henrikssonin ja puolustusministerillä Stefan Wallinilla jää rahoituksestaan vaille alkuperäselvitystä 19 000 euroa. Wallin kertoo sen verran, että näistä rahoista 15 700 euroa tuli seminaarilipuista.

Vaalirahoituksen kunnollinen avaaminen on kuitenkin täysin mahdollista. Sen osoittaa 63 000 euroa yksityisiltä ja yrityksiltä kerännyt elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok), joka luettelee ilmoituksessaan kaikki lahjoittajat, myös 1 500 euron ilmoitusrajan alle jäävät. Häkämiehen suurin yksittäinen tukija on satamaoperaattori Steveco 1 950 eurolla.

Myös valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd) vaalirahoitus selviää ilmoituksesta täysin. Urpilaisen 35 000 euron kampanjapotista omaa rahaa oli 15 000 euroa ja puolueelta tuli 20 000 euroa.

Niinikään pääministeri Jyrki Kataisen (kok) selusta mahdollisissa tulevissa vaalirahamylläköissä on turvattu noin 33 000 euron puolueen suoralla tuella. Pääministeri sai tämän lisäksi 1 250 euroa tukea nimeämättömiltä yrityksiltä.

Vihreiden puheenjohtajaksi noussut Ville Niinistö ei saanut rahoitusta puolueelta. Ympäristöministerin 21 000 euron kampanja on maksettu melkein kokonaan omasta kukkarosta, tosin Maa- ja metsätaloustuottajien MTK:lta on tullut apua 250 euroa. Niinistönkin tukipotista jää vaille lähdettä yksityisiltä tulleet 1 785 euroa.

Demariministerien ilmoituksista jättää eniten ilmaan entisen ay-tsaarin Lauri Ihalaisen paperi. Ay-liike selvästi pitää Ihalaista edelleen omana miehenään, työministerin 61 000 euron kampanjasta 44 000 euroa on tullut ”muilta tahoilta”, etupäässä ammattiliitoilta. Suurimman lainmukaisen avustuksen, 6 000 euroa, on antanut kolme liittoa: Kuljetusalan yrittäjät, Posti- ja logistiikka-alan unioni ja Rautatieläisten liitto.

Tuesta jää tarkemmin avaamatta 24 000 euroa.