Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Älä jätä laukkuasi vartioimatta. Maailman akuutit talouskriisit ovat vieneet huomion pitkän aikavälin ongelmilta.
Tämä pommi jää hallitukselta purkamatta
16.9.2011 7.00
Suomalaisten työeläkkeet eivät ole uhattuna maailmantalouden kriisitunnelmasta ja pörssikurssien heilahteluista huolimatta –vielä.
Uusi hallitusohjelma ei kuitenkaan kerro konkreettisesti, miten nuorten työeläkkeet muutaman vuosikymmenen päästä maksetaan, kun väki vanhenee, työtä tekevät ikäluokat pienenevät ja talouskasvu takkuaa.
Viime kuukausina maailman ja euroalueen akuutit velkahuolet ovat käytännössä vieneet kaiken huomion talouspoliittisessa keskustelussa.
”Tämä on siinä mielessä hassua, että kriisit tulevat ja menevät, mutta tällaiset pitkän aikavälin trendit, kuten väestön vanheneminen, eivät katoa mihinkään, ihan suhdanteista tai Kreikan tapahtumista riippumatta”, sanoo professori ja tutkimusjohtaja Roope Uusitalo Helsingin yliopiston taloustieteellisestä tutkimuslaitoksesta.
Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat viime viikkoina kiistelleet niin sanottuihin vuorotteluvapaisiin suunnitelluista seitsemän miljoonan euron leikkauksista.
Nuorten eläkkeiden turvaaminen edellyttää kuitenkin mittakaavaltaan huomattavasti suurempia ratkaisuja. Esimerkiksi työuria pitää eri laskelmien mukaan pidentää tavalla tai toisella 2020-luvulle mennessä keskimäärin lähes neljällä vuodella, jos eläkkeiden halutaan pysyvän nykyisellä tasolla.
Hallitusohjelmassa sanotaan, että työuria pyritään pidentämään ”alusta, lopusta ja keskeltä”. Esimerkiksi viime vaalikaudella suurta melua aiheuttaneen vanhuuseläkeiän alarajan nostamiseen ei ohjelmassa oteta kantaa. Alarajan säilyttäminen nykyisellään oli yksi demarien kynnyskysymyksistä hallitusneuvotteluissa.
Käytännössä eläkkeitä koskevat hankalat ja vastustusta herättävät eläkeuudistukset onkin nyt sysätty työmarkkinakeskusjärjestöjen hoidettavaksi.
”Hallituksen on myös sitouduttava toteuttamaan eläkepolitiikkaa koskevat päätökset, jos työmarkkinajärjestöt saavuttavat työurien pidentämisneuvotteluissa yhteisymmärryksen”, Elinkeinoelämän keskusliitto EK totesi tiedotteessaan elokuun lopussa.
”On erikoista, jos työmarkkinajärjestöt neuvottelevat keskenään ja odottavat, että hallitus sitoutuu mihin tahansa. Tällainen kaksi ja puoli -kantainen neuvottelujärjestelmä ei välttämättä ole optimaalinen”, Roope Uusitalo sanoo.
Keskusjärjestöiltä isot ja hankalat asiat ovat sitä paitsi viime vuosina jääneet usein sopimatta.
Vihreän Langan tietojen mukaan EK:n mainitsemia neuvotteluja ei ole vielä edes aloitettu eikä niillä ole minkäänlaista aikataulua.
Työntekijöiden keskusjärjestön SAK:n eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen on työmarkkinajärjestöihin kohdistuneesta arvostelusta huolimatta toiveikas sen suhteen, että järjestöt vielä löytävät yhteisymmärryksen.
”Historiassa on ollut pitkiä vääntöjä työeläkkeiden ja muiden sosiaalivakuutusten suhteen. Tärkeimpänä ei ole pidetty sitä, kuinka nopeasti joku iso asia on saatu ratkaistua, vaan sitä, että ne ylipäätään ratkaistaan. Hitaasti kiiruhtamisen malli on siis neuvotteluissa ollut ennenkin”, Kallinen sanoo.
Järjestöjen työn jouduttamiseksi Vihreä Lanka esittää ohessa kolme nuorten kannalta keskeistä kysymystä, jotka pitää ratkaista eläkepommin purkamiseksi.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
