Taistelu Pyhäjoen ydinvoimahankkeesta jatkuu

Tärkein turvallisuustekijä.

Unohdetaan aina mainita keskusteluissa. Se on maailman turvallisin käyttökulttuuri. Henkilöstön hyvinvoinnista ja motivoinnista pidetään huolta, jatkuva koulutus toimii ja vastuullisesta toiminnasta palkitaan.

Tämä humanistinen arvo pitää suomalaiset voimalat maailman huipulla. Sen arvoksi voitaisiin heittää vaikkapa 1 miljardi €. Käyttöikä, käyttöaste ja ehdoton turvallisuuden paikka ykkösenä tärkeysjärjestyksessä ovat sen seurausta ja ansaitsevat maininnan. Menestystä ja pitkää ikää uudelle voimalalle hyvissä käsissä! Hiilidioksiditalkoissa sitäkin tarvitaan.

Kalevi Lystimäki
Ähtäri

Ydinvoimalat toki rakennetaan paikkaan missä ne näkyvät suuren kokonsa vuoksi samana tapaan kuin mikä tahansa teollisuuden kompleksi näkyy. Esimerkiksi Martinlaakson saastevoimala näkyy sadoille tuhansille kehä kolmosta kulkeville ihmisille niin bussin kuin auton ikkunan läpi, ja pian se näkyy kehäradan sähköistetystä junastakin. Siksi niitä ei saa rakentaa luonnonsuojelualueelle. Ei kait tässäkään tapauksessa niitä Natura alueelle pystytetä. Natura alueen läheisyys taasen on hieman kaksisuuntainen ongelma. Mikäli kaikkea rakentamista aletaan torjua pelkästään sillä argumentilla, että jossain rakennusalueen läheisyydessä on/tulee olemaan Natura alue, niin arvelen monen kunnan alkavan suhtautua torjuvasti Natura alueen laajenemiseen kattamaan laajan maamme pienetkin kunnat. Koska Naturan laajentaminen on tärkeä osa luonnonsuojelua kuten hiididioksidipäästöjen torjuntakin on, niin ei kannattaisi asettaa vastakkain ydinvoiman rakentamista ja Naturan läheistä sijaintia.

Harrisburgin, Tsernobylin ja Fukushimankin ydinvoimalat olivat maailman turvallisimpia kunnes jokin meni pieleen. Humanistiset arvot eivät näin isossa liiketoiminnassa paljon paina.

Pitkää ikää ydinjätteille! Kun haaveillun ydinvoimalan jätteet lakkaavat säteilemästä, Pyhäjoki ei enää ole merenrantakunta.