iStockphoto

Tuho vai pelastus? EU:n ja USA:n vapaakauppasopimuksesta tiedetään todella vähän

12.12.2013 14.11

Jukka Vahti

Talouden piristysruiske vai kansanvallan tuho?

Jotain näiden ääripäiden väliltä on toteutuessaan EU:n ja Yhdysvaltojen välinen vapaakauppasopimus TTIP (Transatlantic Trade and Investment Partnership).

Toistaiseksi sopimuksen seurausten arviointi on mahdotonta, sillä sitä valmistellaan pienellä porukalla suljettujen ovien takana. Näin siitä huolimatta, että toteutuessaan sopimus vaikuttaa satojen miljoonien ihmisten elämään Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Sopimus voi vaikuttaa ruokaan, jota syömme, käyttämiemme lääkkeiden hintoihin, paikallisten terveyspalvelujen järjestämiseen ja siihen, millaisilla ehdoilla sallimme ulkomaisten kaivosyhtiöiden möyriä Suomen maaperässä.

Siinä onkin melkein kaikki, mitä EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä, kauppapolitiikan diplomaattien valmstelemasta sopimuksesta tiedetään. Poliitikot ja suuri yleisö on pidetty pimennossa.

”Euroopa-neuvoston antama mandaatti neuvottelijoille on huippusalainen, samoin neuvoteltavat tekstit. Emme voi tietää, mitä sieltä tulee ulos”, vihreä europarlamentaarikko, saksalainen Ska Keller sanoo.

Keller on Euroopan parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnan jäsen. Parlamentin ja EU:n jäsenmaiden vallassa on aikanaan hyväksyä tai hylätä sopimusesitys.

Kansalaisjärjestöissä moni näkee, että TTIP-sopimuksessa esimerkiksi EU:n ympäristöpolitiikan saavutukset ja demokratia uhrataan suuryritysten eduksi.

Sopimuksen virallisena tavoitteena on purkaa kaupan esteitä maailman suurimpien talousalueiden välillä ja vauhdittaa näin talouskasvua. Tämä tapahtuisi tuotestandardeja, turvallisuus -ja ympäristövaatimuksia sekä patenttikäytäntöjä ja kilpailulakeja yhtenäistämällä ja   tullimaksuja ja -tariffeja vähentämällä.

Euroopan vihreitä huolettavat sopimuksen linjaukset geenimuuntelusta, kemikaaleista, Yhdysvaltojen liuskekaasun tuonnista ja tekijänoikeuksista.

Vapaakaupan kriitikoiden mielestä sopimuksen tavoitteena on sääntelyn karsiminen.

”Esimerkiksi ruuan suhteen EU:n ja USA:n välillä on suuria eroja, Yhdysvallat esimerkiksi sallii geenimuuntelun ja hormonien käytön lihankasvatuksessa, me emme”, Ska Keller sanoo.

Moni europarlamentin ryhmistä ja komissio suhtautuu sopimukseen myönteisesti. Miksi?

”Eurooppalaiset yritykset ja maataloustuottajat haluavat USA:n markkinoille, erityisesti autoteollisuus ja elintarviketuottajat. Kyse on yritysten tarpeista, ei siitä, onko se hyödyllistä eurooppalaisille tai amerikkalaisille ihmisille”, Keller arvioi.

Sopimusneuvottelut pyritään käymään vuoden 2014 aikana.

Juttua on päivitetty 12.12.2013 klo 15.50: Euroopan neuvosto on täsmennetty Eurooppa-neuvostoksi.

talous 

Tweet