Turve palaa

Rakennusperito.fi: "Turve on turvallinen eriste

Turpeen ominaisuuksia on vertailtu muiden eristemateriaalien kanssa. Lämmöneristyskyvyltään pehmeät turve-eristeet ovat nykyaikaisten pehmeiden eristeiden kanssa samaa luokkaa. Turpeen happamuus pystyi estämään pahimpien rakennusta tuhoavien sienten kasvun, vaikka katto olisi ajoittain päässyt vuotamaan.

Lattiasieni, joka on alapohjien vaarallisin mutta tavallinen turmelija, tarvitsee kasvaakseen paitsi yli 90 prosentin ilman suhteellisen kosteuden useamman kuukauden ajan, myös emäksisiä komponentteja. Suosammal ja turve ovat niin happamia, PH noin 4, että ne todennäköisesti jopa estävät lattiasienen kasvun. Lisäksi turpeessa on liian vähän kalsiumia lattiasienelle, vain 0.02...0.08 %. Vertailuna lasivillan kalsiumpitoisuus on noin 5 % ja kivivillan noin 12 %. Mineraalivilla on lattiasienelle myös sopivan emäksinen.
Turpeen imukyky on suuri, joten se pystyy jonkin verran jopa kuivattamaan myös viereistä kostunutta puuta. Kosteasta ilmasta vain pieni osa turpeen huokostilasta kostuu, kokonaan kastuakseen sen pitää olla yhteydessä suoraan veteen." Jos turpeen järjetön polttaminen lopetettaisiin ja sen sijaan alettaisiin tehdä siitä eristeitä piikkihomevillan (mineraalivilla) korvaamiseksi niin seurauksena olisi turpeenkäytön määrällinen väheneminen murto-osaan nykyisestä mutta samalla siitä saatava hinta moninkertaistuisi ja hiilipäästöt vähenenisivät.

Mitä todellista kansantaloudellista arvoa on turvetyöpaikoilla (alle 0,5% maan työpaikoista), kun turpeen poltolla tuotetaan 20 prosenttia koko maan ilmastopäästöistä ja aiheutetaan satojen miljoonien veroeurojen kunnostustarve turvepäästöjen pilaamille vesistöille? Turve kattaa vain 6-7 % Suomen koko energiatuotannosta, mutta aiheuttaa ylivoimaisesti suurimmat vesistö- ja ilmastohaitat.

Turve-energiaa on siis välttämätöntä tarkastella päästöinä työpaikkoja kohti. Vapon ilmoittamat 6000 turvetuotannon henkilötyövuotta "tuottaa" poltettuna turpeena ilmakehään Suomen kokonaispäästöjen viidenneksen(!) ja siihen on vielä lisättävä pelkän soiden kuivatuksen aiheuttamat valtavat hiilipäästöt sekä turpeenkaivuusta vesistöille aiheutuva katastrofaalinen saastuminen!
Loput ilmastopäästöt jakautuvat sentään n.2,5 miljoonalle työtätekevälle suomalaiselle. Täytyy toki muistaa, että saastuttamisen takana on turvebisnes, eivätkä vertailuesimerkkinä käyttämäni työtä tekevät kansalaiset.

Miettikää näitä hyötyjen ja haittojen suhteita; turve on järkyttävän saastuttava polttoaine, siitä ei pääse mihinkään. Kun turve-energiaa verovaroilla edelleen tuetaan, voi turvetyöpaikkoja pitää ympäristö- ja yhteiskuntaeettisesti pöyristyttävinä. Sellaista kuitenkin on suomalaisen energia- ja ympäristöpolitiikan pimeä puoli.

Turpeelle on asetettava täysimääräinen vero aiheutuneiden ilmasto- ja vesistöpäästöjen, ihmisille aiheutuvien turvepölyhaittojen sekä soiden tuhoamisesta koituvien nautintamenetysten mukaan. Turvelietteen vaikutuksesta kasvanut virtavesistöjen tulvaherkkyyskin kuuluu turve-energian rasitteisiin verotasoa määriteltäessä. Tulvasuojelutyöt ovat näet aina olleet yhteiskunnan maksettavia.

On mielenkiintoista nähdä millaisen turveveromallin hallitus vaalikarjalleen lopulta "antaa" ja miten ”vihreä konsensus” sitä ylistää. Se näyttää kuitenkin varmalta, että tällä ruskealla veropolitiikalla viimeisetkin luonnontilaiset suomme annetaan tuhottaviksi, ja se on poliitikkojen häpeä.